Maaseudulla eläminen tuo monenlaisia etuja mukanaan, mutta terveydenhuollon saatavuus ei välttämättä kuulu niihin – tämä koskee etenkin sellaisia asukkaita, jotka tarvitsevat erikoissairaanhoidon palveluja ja tukea. Tieto- ja viestintätekniikan (TVT) avulla tällaiset palvelut voidaan tuoda helpommin saataville. Etälääketiedehankkeessa, johon osallistuu kumppaneita viidestä eri Euroopan maasta, on otettu käyttöön monia tehokkaita ratkaisuja.
- 01 August 2017
ITTS-hankkeen kautta olemme todenneet ylikansallisen tiedonvaihdon edut ja toivomme pääsevämme konkreettisiin tavoitteisiin yhteistyöhön tehtyjen investointien ansiosta.
ITTS-hanke antoi osallistujille mahdollisuuden jakaa parhaat käytännöt sekä ottaa käyttöön hyväksi havaitut ja testatut järjestelmät ulkomailta omille alueille. Hankkeessa tutkittiin kolmea tärkeintä lähestymistapaa – videoneuvotteluja, itsehallintajärjestelmiä ja kotona järjestettäviä terveyspalveluja – käynnistämällä esittelyhankkeita, joilla oli kansainvälisen sähköisten terveyspalvelujen asiantuntijaryhmän tuki.
Verkoston avulla otettiin käyttöön yhteensä 25 uutta palvelua, joihin kuului 48 kohdetta Suomessa, Irlannissa, Norjassa, Ruotsissa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa. Kun hanke päättyi vuonna 2014, lähes 4 000 potilasta oli hyötynyt siitä.
Vähemmän kenttätyötä…
Yksi etälääketieteen ilmeisimmistä eduista on, että sen avulla voidaan välttää tarpeetonta matkustamista. Monissa tapauksissa lääkärin ja potilaan on oltava fyysisesti samassa tilassa, mutta tämä ei aina ole tarpeen. Älypuhelimet, videoneuvottelulaitteet ja muut TVT-laitteet ovat avanneet uusia mahdollisuuksia puheterapian ja ärtyvän suolen oireyhtymän tarkkailun kaltaisille palveluille, jotka molemmat ovat ITTS:n esittelyhankkeiden luettelossa.
Muiden aiheiden osalta käsiteltiin toisistaan täysin poikkeavia palveluja, kuten psykiatrinen apu hätätapauksissa, diabeteksen hoidon tuki ja etäfysioterapia. Kaikki nämä perustuivat palveluihin, joissa yksi hankkeen osallistujista oli jo mukana ja johon toiset halusivat osallistua.
Matkustusaikojen lyheneminen tarkoittaa myös turhan ajankäytön karsimista: lyhyt lääkärinaika, joka edellyttää päivän mittaista matkaa kaukana sijaitsevaan kaupunkiin, on paljon vaikeampi järjestää kuin pelkästään etsiä potilaalle ja lääkärille sopiva aika molempien kalentereista. Ajallisen ja rahallisen säästön lisäksi tämä mahdollisuus voi auttaa potilaita saamaan hoitoa myös nopeammin ja joustavammin.
…ja enemmän hoivaa
Aiemmin lääkärin oli matkustettava potilaan luo, mutta etälääketieteen avulla käyttöön saadaan kallisarvoista aikaa potilaiden hyväksi matkustamisen sijaan. Se saattaa myös tuoda syrjäseuduille hoitoja, joita ei aikaisemmin ole yksinkertaisesti ollut saatavilla. Esimerkiksi puheterapia ei ole ollut helposti kaikkien ulottuvilla.
Hankkeen kumppanit ovat kertoneet esittelyhankkeeseen osallistuneilta potilailta, sairaanhoitajilta ja lääkäreiltä saadusta positiivisesta palautteesta. Lisäksi he toteavat, että ITTS-hankkeen kaltaiset ratkaisut ovat kustannustehokkaita: suurin osa ITTS-hankkeen investointien avulla käyttöön otetuista palveluista tuotti voittoa hankkeen päättyessä, ja muiden niistä arvioitiin pääsevän samaan tulokseen.
Monet näistä palveluista ovat säilyneet, sanoo hankepäällikkö David Heaney, joka johti hanketta Aberdeenin yliopiston maaseudun terveyteen keskittyvän keskuksen edustajana. Esimerkiksi hankkeen sovellus, jota käytettiin ärtyvän suolen oireyhtymän tarkkailemiseen, on otettu päivittäiseen käyttöön Skotlannin Ylämailla sekä saaristoalueella ja sitä kehitetään edelleen, hän toteaa.
ITTS-hankkeen avulla on pyritty vetoamaan poliittisiin päättäjiin ja muihin päätöksentekijöihin, jotta tietoisuus leviäisi. ”Hanke on auttanut muovaamaan palvelujen tarjontaa ja uusia terveydenhuollon hankkeita pohjoisella periferialla ja arktisella alueella,” Heaney sanoo lopuksi.
Kokonaisinvestointi ja EU-rahoitus
”ITTS – Implementing Transnational Telemedicine Solutions” -hankkeen kokonaisinvestointi on 2 321 754 euroa. EU:n Euroopan aluekehitysrahasto osallistuu hankkeeseen yhteensä 1 346 609 eurolla Pohjoinen periferia -toimenpideohjelman kautta ohjelmakaudella 2007–2013.