Euroopan komissio on tänään esittänyt pitkän aikavälin vision EU:n maaseutualueille. Siinä sekä määritellään alueiden kohtaamia haasteita että esitellään niille tarjolla olevia lupaavia mahdollisuuksia. Visio perustuu ennakointiin ja maaseutualueiden kansalaisten ja muiden toimijoiden laajoihin kuulemisiin. Visiossa ehdotetaan maaseutusopimusta ja maaseutua koskevaa toimintasuunnitelmaa, joiden avulla EU:n maaseutualueista on tarkoitus tehdä vahvempia, verkottuneita, selviytymiskykyisiä ja vauraita.
- 30 June 2021
Jotta voidaan vastata menestyksekkäästi globalisaation, kaupungistumisen ja ikääntymisen kaltaisten megatrendien aiheuttamiin haasteisiin ja hyödyntää vihreän ja digitaalisen siirtymän etuja, tarvitaan paikkalähtöisiä toimintapolitiikkoja ja toimia, joissa otetaan huomioon EU:n alueiden monimuotoisuus, niiden erityistarpeet ja vahvuudet.
Maaseutualueiden väestö kaikkialla EU:ssa on keskimäärin vanhempaa kuin kaupunkialueilla ja alkaa vähentyä tulevalla vuosikymmenellä. Kun tähän liittyvät yhteyksien ja erilaisten työllistymismahdollisuuksien puute, alikehittynyt infrastruktuuri ja julkisen liikenteen, koulujen, sairaaloiden, kauppojen ja muiden palvelujen rajallisuus, maaseutualueet eivät houkuttele asuin- ja työpaikkoina. Maaseutualueet ovat kuitenkin aktiivisia toimijoita EU:n vihreässä ja digitaalisessa siirtymässä. Vuodelle 2030 asetettujen EU:n digitaalisten tavoitteiden saavuttamisella voidaan tarjota uusia mahdollisuuksia maaseudun kestävään kehittymiseen maa- ja metsätalousalaa laajemmin, luoda uusia näkymiä valmistusteollisuuden ja erityisesti palvelujen kasvulle sekä parantaa palvelujen ja toimialojen maantieteellistä jakautumista.
EU:n maaseutualueita koskevalla pitkän aikavälin visiolla pyritään vastaamaan näihin haasteisiin ja huolenaiheisiin hyödyntämällä EU:n vihreän siirtymän ja digitaalisen siirtymän uusia mahdollisuuksia ja covid-19-pandemiasta saatuja kokemuksia sekä määrittämällä keinoja parantaa maaseudun elämänlaatua, saavuttaa tasapainoinen aluekehitys ja vauhdittaa talouskasvua.
Maaseutusopimus
Uudessa maaseutusopimuksessa on mukana EU-, kansallis-, alue- ja paikallistason toimijoita, jotka tukevat vision yhteisten tavoitteiden saavuttamista ja taloudellista, sosiaalista ja alueellista koheesiota sekä vastaavat maaseutuyhteisöjen yhteisiin pyrkimyksiin. Komissio edistää sopimuksen toteuttamista nykyisillä verkostoilla ja kannustaa vaihtamaan ajatuksia ja parhaita käytäntöjä kaikilla tasoilla.
Maaseutua koskeva EU:n toimintasuunnitelma
Komissio on tänään esittänyt myös toimintasuunnitelman, jolla edistetään maaseutualueiden kestävää, yhtenäistä ja kokonaisvaltaista kehittämistä. Useilla EU:n toimintapolitiikoilla tuetaan jo maaseutualueita ja edesautetaan niiden tasapainoista, oikeudenmukaista, vihreää ja innovatiivista kehitystä. Toimintasuunnitelman täytäntöönpanon kannalta olennaisia ovat yhteinen maatalouspolitiikka (YMP) ja koheesiopolitiikka. Niitä täydentävät myös useat muut EU:n toimintapolitiikat, jotka tukevat vision käytännön toteutusta.
Visiossa ja toimintasuunnitelmassa määritellään neljä aihe-aluetta, joita tuetaan lippulaivahankkeilla. Tavoitteena on tehdä maaseutualueista
- vahvempia: keskitytään maaseutuyhteisöjen vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseen, palvelujen saatavuuden parantamiseen ja sosiaalisen innovoinnin helpottamiseen
- verkottuneita: parannetaan liikenne- ja digitaaliyhteyksiä
- selviytymiskykyisiä: tuetaan luonnonvarojen säilyttämistä ja maatalouden viherryttämistä ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja varmistetaan sosiaalinen selviytymiskyky tarjoamalla mahdollisuuksia koulutukseen sekä monipuolisia ja laadukkaita työntekomahdollisuuksia
- vauraita: monipuolistetaan taloudellista toimintaa ja parannetaan maatalouden, elintarviketuotannon ja maaseutumatkailun lisäarvoa.
Komissio tukee ja seuraa maaseutua koskevan EU:n toimintasuunnitelman toteutusta ja päivittää sitä säännöllisesti varmistaakseen, että se pysyy tarkoituksenmukaisena. Komissio myös jatkaa yhteydenpitoa jäsenmaiden ja maaseudun toimijoiden kanssa ja ylläpitää vuoropuhelua maaseutukysymyksistä. Lisäksi otetaan käyttöön maaseutuvaikutusten arviointi, mikä tarkoittaa, että EU:n politiikkoja tarkastellaan uudelleen maaseutunäkökulmasta. Tavoitteena on tunnistaa ja ottaa paremmin huomioon komission politiikka-aloitteiden mahdolliset vaikutukset maaseudun työllisyyteen, kasvuun ja kestävään kehitykseen.
Komissioon perustetaan maaseudun seurantakeskus, jonka tehtävänä on parantaa maaseutualueita koskevien tietojen keruuta ja analysointia. Näin saadaan tietoa maaseudun kehittämistä koskevan päätöksenteon tueksi ja tuetaan maaseutua koskevan toimintasuunnitelman täytäntöönpanoa.
Seuraavat vaiheet
Tänään esitelty maaseutualueita koskeva pitkän aikavälin visio on ensimmäinen askel maaseutualueiden vahvistamisessa, niiden verkkoyhteyksien ja selviytymiskyvyn parantamisessa ja vaurauden lisäämisessä. Tavoite on vuodessa 2040. Maaseutusopimus ja maaseutua koskeva EU:n toimintasuunnitelma ovat keskeisellä sijalla näiden tavoitteiden saavuttamisessa.
Komissio yhdistää vuoden 2021 loppuun mennessä voimansa alueiden komitean kanssa tarkastellakseen vision tavoitteiden saavuttamista. Vuoden 2023 puoliväliin mennessä komissio arvioi, mitä EU:n ja jäsenmaiden rahoittamia toimia on toteutettu ja suunniteltu maaseutualueilla. Vuoden 2024 alussa julkaistaan asiaa koskeva raportti. Siinä määritellään lisätukea ja -rahoitusta tarvitsevat alat ja tapa edetä maaseutua koskevan EU:n toimintasuunnitelman pohjalta. Raporttia koskevat keskustelut otetaan huomioon pohdittaessa ohjelmakautta 2028–2034 koskevien ehdotusten valmistelua.
Tausta
Maaseutualueita koskevan pitkän aikavälin vision tarvetta korostettiin komission puheenjohtaja Ursula von der Leyenin poliittisissa suuntaviivoissa sekä varapuheenjohtaja Dubravka Šuicalle, komissaari Janusz Wojciechowskille ja komissaari Elisa Ferreiralle osoitetuissa toimeksiantokirjeissä.
EU:n toiminnasta tehdyn sopimuksen 174 artiklassa EU:ta kehotetaan kiinnittämään erityistä huomiota muun muassa maaseutuun, kun edistetään koko unionin sopusointuista kehitystä, lujitetaan taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta ja vähennetään alueiden välisiä eroja.
Huhtikuussa 2021 tehdyssä Eurobarometri-tutkimuksessa arvioitiin pitkän aikavälin maaseutualueiden vision painopisteitä. Tutkimuksen mukaan 79 % EU-kansalaisista on sitä mieltä, että EU:n pitäisi ottaa maaseutu huomioon julkisia menoja koskevissa päätöksissä. Kaikista EU-kansalaisista 65 % on sitä mieltä, että kunnan tai maakunnan pitäisi voida päättää, miten EU:n investoinnit maaseutualueisiin käytetään. Kansalaisista 44 % korosti liikenneinfrastruktuurin ja -yhteyksien tarvetta maaseutualueilla.
Komissio järjesti 7.9.–30.11.2020 julkisen kuulemisen maaseutualueita koskevasta pitkän aikavälin visiosta. Yli 50 % vastaajista oli sitä mieltä, että maaseutualueilla tarvitaan kipeästi infrastruktuuria. Vastaajista 43 % mainitsi myös peruspalvelujen, kuten veden ja sähkön sekä pankkien ja postitoimistojen, saatavuuden tarpeen. Vastaajien mielestä maaseutualueiden houkuttelevuus seuraavien 20 vuoden aikana riippuu suurelta osin digitaalisten yhteyksien saatavuudesta (93 %) peruspalveluista ja sähköisistä palveluista (94 %) sekä maatalouden ilmasto- ja ympäristötehokkuuden parantamisesta (92 %).
Komission jäsenet kommentoivat asiaa seuraavasti:
Demokratiasta ja väestökehityksestä vastaava varapuheenjohtaja Dubravka Šuica: ”Miltei 30 % EU:n väestöstä asuu maaseudulla, ja meidän tavoitteenamme on parantaa heidän elämänlaatuaan. Olemme kuunnelleet heidän huoliaan ja kehittäneet tämän vision, joka perustuu EU:n vihreän ja digitaalisen siirtymän luomiin uusiin mahdollisuuksiin ja covid-19-pandemiasta opittuun. Haluamme antaa tällä tiedonannolla maaseutualueille uutta pontta houkuttelevina, elinvoimaisina ja dynaamisina paikkoina ja tietenkin suojella niiden ominaispiirteitä. Haluamme vahvistaa maaseutualueiden ja -yhteisöjen ääntä Euroopan tulevaisuuden rakentamisessa.”
Maatalouskomissaari Janusz Wojciechowski: ”Maaseutualueet ovat EU:lle elintärkeitä, sillä ne tuottavat elintarvikkeita, turvaavat eurooppalaista perintöä ja suojelevat maisemia. Niillä on keskeinen rooli vihreässä ja digitaalisessa siirtymässä. Meidän on kuitenkin tarjottava maaseutuyhteisöille välineet, joilla ne voivat hyödyntää täysimääräisesti tulevia mahdollisuuksia ja vastata kohtaamiinsa haasteisiin. Maaseutualueita koskeva pitkän aikavälin visio on ensimmäinen askel kohti maaseutualueiden muutosta. Uusi ympäristöpolitiikka edistää vision toteutumista tukemalla älykästä, sopeutumiskykyistä ja monipuolista maatalousalaa, tehostamalla ympäristönsuojelua ja ilmastotoimia sekä vahvistamalla maaseutualueiden sosioekonomista rakennetta. Varmistamme, että maaseutua koskeva EU:n toimintasuunnitelma mahdollistaa maaseutualueidemme kestävän kehityksen.”
Koheesio- ja uudistusasioista vastaava komissaari Elisa Ferreira: ”Vaikka me kaikki kohtaamme samat haasteet, alueillamme on erilaisia keinoja, vahvuuksia ja valmiuksia selviytyä niistä. EU:n politiikoissa on otettava huomioon alueiden erilaiset piirteet. Haluamme unionin olevan demokraattinen, yhtenäinen ja lähempänä kansalaisia ja alueita. Eri hallintotasoilla on siinä omat tehtävänsä. Maaseutualueita koskeva pitkän aikavälin visio edellyttää niiden erityistarpeisiin ja -vahvuuksiin suunniteltuja ratkaisuja, joissa alue- ja paikallisviranomaiset ja paikallisyhteisöt ovat mukana. Maaseutualueilla on voitava tarjota peruspalveluja väestölle ja hyödyntää alueiden vahvuuksia talouskehityksen ankkureina. Kaikki nämä tavoitteet ovat uuden vuosiksi 2021–2027 laaditun koheesiopolitiikan ytimessä.”