|
Euroopan komission Suomen-edustusto
|
Uutiskirje
|
|
|
Sisällysluettelo - 10/2018
|
|
|
|
|
|
Facebook
Instagram
Twitter
YouTube
|
|
|
Uutiset
|
Komissiolta ehdotus puolustuksen, rauhantyön ja sisäisen turvallisuuden tulevasta rahoituksesta
|
Komissio ehdottaa seuraavaksi rahoituskaudeksi (2021–2027) Euroopan puolustusrahastolle 13 miljardin, EU-budjetin ulkopuoliselle rauhanrahastolle 10,5 miljardin ja EU:n sisäisen turvallisuuden lisäämiseen 4,8 miljardin euron määrärahoja. Puolustusrahastosta myönnetään rahoitusta kansalliset rajat ylittäviin investointeihin edistyksellisiin ja yhteentoimiviin teknologioihin ja tarvikkeisiin, esimerkiksi ohjelmistojen salaustekniikoihin ja drone-teknologiaan. Rauhanrahasto tehostaa EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan sotilasoperaatioiden rahoitusta, helpottaa EU:n osallistumista EU:n kumppaneiden johtamiin rauhanoperaatioihin sekä laajentaa EU:n mahdollisuuksia antaa sotilaallista ja puolustuksellista tukea. Sisäisen turvallisuuden prioriteetteja ovat terrorismin ja radikalisoitumisen, vakavan ja järjestäytyneen rikollisuuden sekä kyberrikollisuuden torjunta ja rikosten uhrien suojelu.
|
Lue lisää...
|
|
|
EU:n seuraavalla rahoituskaudella 1,26 miljardia nuorten kansainväliseen vapaaehtoistoimintaan
|
Komissio ehdottaa tulevalle rahoituskaudelle (2021–2027) 1,26 miljardin euron budjettia Euroopan solidaarisuusjoukot -ohjelmalle, jonka tarkoituksena on tarjota 18–30-vuotiaille mahdollisuuksia osallistua vapaaehtoistoimintaan, tilapäistöihin ja harjoittelujaksoihin. Jos Euroopan parlamentti ja EU-maat hyväksyvät ehdotuksen, sillä annetaan vähintään 350 000 eurooppalaisnuorelle tilaisuus tukea avun tarpeessa olevia paikallisyhteisöjä vuosina 2021–2027 vapaaehtoistoiminnan, harjoittelujen tai työpaikkojen kautta. Toiminta käynnistyi joulukuussa 2016. Sen jälkeen yli 63 000 nuorta on ilmoittautunut mukaan. Heistä lähes 5 000 on jo suorittanut työjaksonsa tai suorittamassa sitä. Esimerkiksi puolalainen Anna Kraska, osallistui Espoossa suomalaisten nuorisotyöntekijöiden kanssa hankkeeseen, jossa hänen tehtävänään oli järjestää muun muassa kerhoja, leirejä ja tapahtumia erilaisista taustoista tuleville nuorille, joihin kuului myös pakolaisia ja turvapaikanhakijoita.
|
Lue lisää...
|
|
|
Jaossa 15 000 matkakorttia 18-vuotiaille
|
Tiistaista 12. kesäkuuta lähtien eurooppalaiset 18-vuotiaat ovat voineet hakea EU:n matka-apurahaa raidematkailuun Euroopassa uuden DiscoverEU-järjestelmän kautta. Matkustaa voi yksin tai enintään viiden hengen ryhmänä. Pääsääntöisesti matkustetaan junalla. Matkakorttien saajien on lähdettävä matkaan 9. heinäkuuta ja 30. syyskuuta 2018 välisenä aikana. Matkalla voi viipyä enintään 30 päivän ajan, ja sen aikana voi käydä enintään 4 ulkomaisessa kohteessa. Syksyllä 2018 järjestetään toinen hakukierros, jolla lippuja on jaossa vähintään 5 000. Euroopan komissio aikoo kehittää aloitetta edelleen ja on sen vuoksi ottanut sen mukaan seuraavaa Erasmus-ohjelmaa koskevaan ehdotukseensa. Jos Euroopan parlamentti ja neuvosto hyväksyvät ehdotuksen, hankkeen 700 miljoonan euron kokonaisbudjetin turvin odotetaan vuosina 2021–2027 pääsevän matkaan kaikkiaan 1,5 miljoonaa 18-vuotiasta.
|
Lue lisää...
|
|
|
Komissio ehdottaa 100 miljardin euron tutkimusohjelmaa
|
Komissio ehdottaa vuodet 2021–2027 kattavaan EU:n seuraavaan pitkän aikavälin talousarvioon 100 miljardin euron tutkimus- ja innovointimäärärahoja. Jos Euroopan parlamentti ja EU-maat hyväksyvät komission ehdotuksen, kyseessä olisi kaikkien aikojen kunnianhimoisin tutkimus- ja innovointiohjelma. Perinteisemmän tutkimusrahoituksen lisäksi komission ehdotuksessa perustettaisiin keskitetty palvelupiste lupaavimmille teknologioille, joihin liittyy paljon potentiaalia ja läpimurtomahdollisuuksia. Tarkoituksena olisi saada innovaatiot markkinoille ja auttaa innovatiivisimpia yrityksiä laajentumaan. Komissio ehdottaa myös uudenlaisia EU:n laajuisia tutkimuksen ja innovoinnin "missioita", joissa keskitytään mittaviin yhteiskunnallisiin haasteisiin ja teollisuuden kilpailukykyyn. Tarkoituksena on ratkoa jokapäiväiseen elämäämme vaikuttavia laajoja ongelmia. Missiot voivat vaihdella syöväntorjunnasta puhtaaseen liikenteeseen tai muovittomiin valtameriin.
|
Lue lisää...
|
|
|
Komissio ehdottaa tulli- ja veroyhteistyöhön 1,2 miljardin euron budjettia vuosille 2021–2027
|
Tulli-ohjelmalla (950 miljoonaa euroa) lisättäisiin tulliviranomaisten välistä tietojenvaihtoa, jotta vaarallisten ja väärennettyjen tavaroiden kauppavirrat voidaan havaita paremmin: esimerkiksi vuonna 2017 EU:n ulkorajoilla takavarikoitiin yhteensä 2,7 miljoonaa ampumatarviketta ja 188 000 räjähdettä. Sillä vastataan myös kaupankäynnin lisääntymiseen: viime vuonna EU:n tulliviranomaiset käsittelivät peräti 331 miljoonaa tulli-ilmoitusta. Veroalan Fiscalis-ohjelmalle ehdotetaan 270 miljoonan budjettia. Fiscalis luotiin 1993 veroviranomaisten koulutus- ja vaihto-ohjelmaksi, mutta se on 20 vuoden aikana muuttanut alaa paljon. Rajallisesta koostaan huolimatta se tarjoaa joustavan ja selkeän ympäristön verohallintojen yhteistyölle ja tuottaa huomattavaa lisäarvoa. Pelkästään yhden vuoden (2015) aikana yhteisissä tarkastuksissa maksamattomia veroja löytyi yli 590 miljoonaa euroa. EU-yhteistyö on erittäin tärkeää, sillä EU-maat menettävät vuosittain 50 miljardia euroa alv-petosten vuoksi.
|
Lue lisää...
|
|
|
Eurooppalaisen ilmakehämittausjärjestön päämaja Suomeen
|
Ilmakehän pienhiukkasia, pilviä ja hivenkaasuja mittaavan ACTRIS-järjestön päämaja on päätetty sijoittaa Suomeen. ACTRIS on syntynyt EU-rahoitteisten tutkimus- ja koordinointihankkeiden tuloksena ja se tuottaa laadukasta mittausaineistoa koko Euroopasta ilmastonmuutoksen ja ilmanlaadun tutkimuksen ja päätöksenteon tueksi. ACTRIS on eurooppalaisten tutkijoiden, tutkimusasemien, mittalaitteiden ja mittausaineiston tutkimusinfrastruktuuri. Sen tehtävänä on seurata pienhiukkasten ja hivenkaasujen pitoisuutta ja ominaisuuksia ilmakehässä sekä pilvien mikrofysikaalisia ominaisuuksia. ACTRIS tarjoaa laadukasta mittausaineistoa tutkimuksen ja päätöksenteon tueksi. Lisäksi ACTRIS tarjoaa koulutusta ja asiantuntijapalveluita sekä testialustan ilmakehän prosessien tutkimiselle, uusien mittausteknisten innovaatioiden testaamiselle ja yritysten tuotekehitystyölle.
|
Lue lisää...
|
|
|
Komissio haluaisi merkittävästi lisärahaa ulkorajavalvontaan ja muuttoliikkeen hallintaan
|
Komissio esittää muuttoliike- ja rajaturvallisuusmäärärahojen lisäämistä 34,9 miljardiin euroon EU:n talousarviossa 2021–2027. Määrä on lähes kolminkertainen nykyisen rahoituskauden määrärahoihin, jotka ovat 13 miljardia euroa. Ulkorajavalvonnan tehostamiseksi komissio esittää kattavan rajaturvallisuusrahaston perustamista ja Euroopan raja- ja merivartioviraston vahvistamista luomalla noin 10 000 rajavartijan pysyvä rajavartiosto. Muuttoliikkeen hallintaan komissio esittää 51 prosentin lisäystä, jolla määrärahat nousisivat 10,4 miljardiin euroon. Rahoitus kanavoitaisiin uudistetun turvapaikkaviraston kautta. Rahastosta varattaisiin 6,3 miljardia jäsenmaille muuttoliikkeen pitkän aikavälin hallintaan. Kukin EU-maa saisi 5 miljoonan euron kiinteän tuen. Loppu jaettaisiin sen mukaan, kuinka suuriksi arvioidaan paine ja mittasuhteet turvapaikkapolitiikassa (30 %), laillisessa muuttoliikkeessä ja kotouttamisessa (30 %) ja laittoman muuttoliikkeen torjunnassa ja palautuksissa (40 %).
|
Lue lisää...
|
|
|
Komissio ehdottaa meri- ja kalatalousrahastolle 6,14 miljardin euron budjettia
|
Komissio esittää, että kaudella 2021–2027 varattaisiin 6,14 miljardia kalastus- ja meritalousrahastolle. Kalastus on toimeentulolle ja kulttuuriperinnölle elintärkeää monissa EU:n rannikkoyhteisöissä. Vesiviljelyn kanssa se luo myös ruokaturvaa. Rahasto tukee pienimuotoista rannikkokalastusta alle 12 metrin aluksilla. Puolet alan työpaikoista EU:ssa on tällä sektorilla. Kalastusuudistuksen (2014) jälkeen kannat ovat alkaneet palautua, kannattavuus on parantunut ja meriekosysteemien säilyttämisessä on edistytty. Rahasto tukee edelleen näitä tavoitteita. Meritalouteen esitetään lisäyksiä edelliskauteen verrattuna. Tämän hyvin potentiaalisen alan tuotoksi arvioidaan globaalisti 1,3 biljoonaa euroa, mikä voi kaksinkertaistua 2030 mennessä. Meritalousrahasto investoi uusiin meriliikenteen markkinoihin ja teknologioihin, kuten valtamerienergiaan ja meribioteknologiaan. Rannikkoyhteisöt saavat enemmän tukea paikalliseen yhteistyöhön ja teknologiaan esimerkiksi vesiviljelyssä ja matkailussa.
|
Lue lisää...
|
|
|
|
|
|
Tapahtumat
|
20.7.
|
Porin SuomiAreena: Puhutaan puolustuksesta. Si vis pacem – para bellum (Jos haluat rauhaa – valmistaudu sotaan). Uskottavan puolustuksen kyky ehkäistä kriisejä tunnettiin jo muinoin. Puuvillan kauppakeskuksessa Porissa pureudutaan perjantaina 20. heinäkuuta klo 11.30–12.30 EU:n puolustusyhteistyön uusiin tuuliin. Aiheesta keskustelemassa ovat Euroopan komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen, Euroopan puolustusviraston varatoimitusjohtaja Olli Ruutu, Euroopan parlamentin jäsenet Petri Sarvamaa (kok., EPP), Liisa Jaakonsaari (sd., S&D), Pirkko Ruohonen-Lerner (ps., ECR) ja Anneli Jäätteenmäki (kesk./ALDE) sekä Eurooppalainen Suomi ry:n puheenjohtaja Jouni Ovaska. Keskustelun juontaa kenraalimajuri Esa Pulkkinen, Euroopan unionin sotilasesikunta.
|
Lue lisää...
|
|
|
|
|
|
Linkkivinkit
|
Verkkokuuleminen EU:n tulevaisuudesta
|
Euroopan komissio on käynnistänyt eurooppalaisen yhteistyön kehittämisvaihtoehdoista julkisen kuulemisen, jonka kysymykset on laatinut kansalaispaneeli. Paneelissa oli mukana myös neljä suomalaista. ”Kävi miten kävi, Euroopan on oltava eurooppalaisten luomus. Kyselytutkimuksessa kansalaisilta kysytään, minkälaisen tulevaisuuden he haluavat itselleen, lapsilleen ja unionille. Nyt on se hetki, jolloin eurooppalaisten on selkeästi ilmaistava näkemyksensä heitä koskettavista kysymyksistä ja siitä, mitä he haluavat päättäjien niille tekevän”, sanoo komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker.
|
Lue lisää...
|
|
|
Afrikan nouseva tähti
|
Afrikka ja sen tulevaisuus puhututtaa maailmanlaajuisesti ja hyvin monesta näkökulmasta. Miten luoda mantereen asukkaille, varsinkin nuorille, parempia elinoloja ja tulevaisuudennäkymiä? Miten hyödyntää alueen kehitys- ja kasvupotentiaali sosiaalisesti oikeudenmukaisella ja ympäristöä kunnioittavalla tavalla? Mitä EU tekee Afrikan vakauden ja tulevaisuuden eteen? Lue lisää aiheesta teemajulkaisustamme.
|
Lue lisää...
|
|
|
Sääntö-Suomi ja Tiukkapipo-EU
|
Kestääkö Sääntö-Suomen ja Tiukkapipo-EU:n suhde? Tätä testataan Turun ammattikorkeakoulun opiskelijoiden suunnittelemassa ja toteuttamassa, kolmiosaisessa chatfiction-sarjassa. Sarjassa Suomi ja muut maat joutuvat houkutusten saarelle, jossa Suomen ja EU:n suhdetta koetellaan. Humoristinen sarja syntyi osana Turun ammattikorkeakoulun viestinnän kurssin ja ulkoministeriön Eurooppatiedotuksen yhteistyötä. Nyt vuorossa kolmiosaisen sarjan kakkosjakso.
|
Lue lisää...
|
|
|
EU&ME - Mitä EU tarkoittaa käytännössä?
|
Uusi suomenkielinen EU&ME-verkkosivusto kertoo tiivistetysti EU:n tuomista oikeuksista ja mahdollisuuksista tavallisen ihmisen näkökulmasta. Sivustolla on lisäksi katsottavissa viiden nuoren eurooppalaisohjaajan suomeksi tekstitetyt lyhytelokuvat, joissa kussakin lähestytään EU:n arvoja ja ajattelutapaa eri näkökulmasta. Mukana myös suomalaisen ohjaajan Zaida Bergrothin "Oona". Aika monen, välillä itsestään selvältäkin tuntuvan oikeuden tai mahdollisuuden takana on EU-yhteistyö. Käy katsomassa!
|
Lue lisää...
|
|
|
Tubettajat EU:n syövereissä
|
EU&ME-kampanjaan osallistuneet tubettajat Mandimai, Henkka Remes, Tekniikkaluola, Pastorific, Kontulan Hassan, Jan vloggaa, Lanttimatkat, Glyffi, Jenni Janas ja Ville Mäkipelto kertovat EU-asioista omin sanoin. Nuorta näkökulmaa muun muassa kestävään kehitykseen, EU:n perusoikeuksiin, EU:n tietosuoja-asetukseen, vapaaseen liikkuvuuteen, eläinkokeisiin ja digitaalisiin sisämarkkinoihin.
|
Lue lisää...
|
|
|
Europa-lehti verkossa
|
Komission Suomen-edustuston oma Europa-lehti on nyt luettavissa pdf-versiona. Tuoreessa numerossa juttua kulttuuriperinnön teemavuodesta, eurooppalaisesta identiteetistä presidentti Tarja Halosen sanoin, EU:lle lyhytelokuvan tehneestä ohjaaja Zaida Bergrothista sekä parista kiinnostavasta EU-rahoitusta saaneesta suomalaisyrityksestä ja -projektista.
|
Lue lisää...
|
|
|
Mitä tehdä verkon laittomille sisällöille – kerro mielipiteesi!
|
Laittoman verkkosisällön saatavuus ja lisääntyminen on edelleen merkittävä ongelma EU:ssa. Erityisen ongelmallisia ovat terrorismiin liittyvän sisällön, vihapuheen ja lasten seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyvän materiaalin levittäminen verkossa, laittomat kaupalliset käytännöt ja tekijänoikeuksien loukkaukset sekä huumeiden, väärennösten ja muun laittoman tavaran myynti. Euroopan komissio antoi syyskuussa 2017 tiedonannon, jossa on ohjeita verkkopalvelujen tarjoajien velvollisuuksista laittoman verkkosisällön suhteen. Tiedonantoa seurasi maaliskuussa 2018 annettu suositus toimenpiteistä laittoman verkkosisällön torjumiseksi. Komissio on julkaissut alustavan vaikutustenarvioinnin ja kerää nyt näyttöä toimenpiteiden tehokkuudesta ja ongelman laajuudesta. Komissio kartoittaa vuoden 2018 loppuun mennessä mahdollisia lisätoimia, joilla laittoman verkkosisällön torjuntaa voitaisiin tehostaa. Käy kertomassa kyselylomakkeella oma näkemyksesi asiasta.
|
Lue lisää...
|
|
|
Uusi kestävän kehityksen palkintokilpailu
|
Euroopan komissio jakaa vuonna 2018 ensimmäistä kertaa eurooppalaisen kestävän kehityksen palkinnon tunnustuksena yksityishenkilöiden, yritysten ja järjestöjen tekemästä työstä ja luovasta ongelmanratkaisusta ympäristön ja ilmaston hyväksi. Palkinnolla halutaan tuoda esiin ansiokkaita aloitteita, joissa kestävän kehityksen maailmanlaajuisia tavoitteita on edistetty konkreettisten ratkaisujen ja mahdollisuuksien kautta. Kilpailuun voivat lähettää ehdotuksia niin viranomaistahot, yritykset ja yhdistykset kuin yksityishenkilötkin. Hakuaika päättyy 14.9.2018.
|
Lue lisää...
|
|
|
|
|
|
Avoimet työpaikat
|
Tutkimusalan palkallisia harjoittelupaikkoja auki
|
Euroopan komission yhteinen tutkimuskeskus JRC tarjoaa toimipaikoissaan Saksan Karlsruhessa, Alankomaiden Pettenissä, Italian Isprassa sekä Geelissä ja Brysselissä, Belgiassa palkallisia eri tutkimusalojen harjoittelupaikkoja. Tällä hetkellä paikkoja on auki Isprassa lähes 30 ja yksi paikka Pettenissä. Harjoittelijoille maksetaan n. 1170 euron kuukausittaista palkkaa. Isprassa on tarjolla valmiita majoitusvaihtoehtoja 155 euron kuukausihintaan. Harjoittelujen kesto on tyypillisesti 5 kuukautta.
|
Lue lisää...
|
|
|
Komission Suomen-edustusto etsii harjoittelijoita Helsinkiin
|
Helsingissä Kampissa sijaitseva Euroopan komission Suomen-edustusto etsii vuodelle 2018 opiskelijoita tutustumisharjoitteluun. Tutustumisharjoittelusta ei makseta korvausta, mutta harjoittelun pituudesta ja ajankohdasta voidaan sopia joustavasti. Harjoittelijan on oltava kirjoilla yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa.
|
Lue lisää...
|
|
Työpaikat EU:n toimielimissä
|
Yhdelle sivustolle koottuna löytyy suomeksi kattava tietopaketti virkamiesurasta ja määräaikaisista työmahdollisuuksista Euroopan komissiossa ja muissa EU:n toimielimissä. Sivusto sisältää osiot muun muassa avoimista työpaikoista, hakumenettelystä, käytännön työskentelystä EU:n palveluksessa, harjoittelujaksoista, tutkijoille tarjolla olevista tehtävistä sekä rekrytointeja hoitavasta EU:n henkilöstövalintatoimisto EPSOsta.
|
Lue lisää...
|
|
Avoimien EU-työpaikkojen hakutietokanta
|
EU:n henkilöstövalintatoimiston EPSOn tietokannasta voi hakea avoimia EU-työpaikkoja aihealueen, sopimustyypin, palkkaluokan ja toimipaikan perusteella. Tietokannassa on tarjolla sekä vakituisia että väliaikaisia työsuhteita.
|
Lue lisää...
|
|
|
|
|
Tämä on Euroopan komission Suomen-edustuston uutiskirje. Ohjeet uutiskirjeen tilaamiseen ja tilauksen lopettamiseen löytyvät täältä.
Uutiskirjeeseen sovellettavat vastuuvapaus-, tekijänoikeus- ja tietosuojasäännöt löytyvät täältä.
|
|