Euroopan komission Suomen-edustusto

Komissio antoi 26. marraskuuta 2024 ensimmäisen talouspolitiikan EU-ohjausjakson syyspaketin sen jälkeen, kun EU:n talouden ohjausjärjestelmän uudistus tuli voimaan huhtikuussa 2024. Esitys sisältää komission arvion jäsenmaiden keskipitkän aikavälin suunnitelmista sekä arvion euro-alueen maiden alustavista talousarviosuunnitelmista. Lisäksi mukana on liiallisen alijäämän menettelyyn liittyviä osioita. Nyt saadut tiedot osoittavat, että uudet taloussäännöt tukevat unionialueen talouden kehitystä ja jäsenmaiden velkakestävyyden ylläpitoa. Arvioiduista keskipitkän aikavälin suunnitelmista ehdottoman valtaosan katsottiin esittävän uskottavan julkisen talouden kehitysuran sen varmistamiseksi, että velkatasot saadaan kestävälle lasku-uralle tai pidettynä maltillisina. Tämä arvio pätee myös Suomeen. Komissio katsoi lisäksi, että aihetta liiallisen alijäämän menettelyn aloittamiseen Suomen osalta ei tällä hetkellä ole. EU-ohjausjakson syyspaketin toisen osan komissio esittelee lähiaikoina. Siihen kuuluvat vuotuinen kestävän kasvun strategia, euroalueen suositus, varoitusmekanismia koskeva kertomus ja ehdotus yhteiseksi työllisyysraportiksi.

Komissio on esittänyt ensimmäisen talouspolitiikan EU-ohjausjakson syyspaketin sen jälkeen, kun EU:n talouden ohjausjärjestelmän kattava uudistus tuli voimaan huhtikuussa 2024. Uudistuksella pyritään luomaan yksinkertaisempi, läpinäkyvämpi ja toimivampi ohjausjärjestelmä ja lisäämään jäsenmaiden sitoutumista. Syyspaketissa annetaan ohjeita julkisen talouden tervehdyttämiseen ja kestävän ja osallistavan kasvun tukemiseen. Pakettiin kuuluu myös Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen nojalla annettu Itävaltaa ja Suomea koskeva kertomus, jossa arvioidaan, noudattavatko nämä jäsenmaat alijäämäkriteeriä. Suomi on ilmoittanut, että sen ennakoitu alijäämä vuonna 2024 on yli 3 prosenttia suhteessa BKT:hen. Komissio ei kuitenkaan aio ehdottaa liiallisen alijäämän menettelyn aloittamista Suomen osalta, koska alijäämän ennakoidaan jäävän viitearvon alapuolelle jo vuodesta 2025 alkaen ilman uusia politiikkatoimia.

EU:n talous on pitkään jatkuneen pysähtyneisyyden jälkeen palaamassa vaatimattomaan kasvuun samalla kun inflaation hidastuminen jatkuu. EU:n sisällä poliittinen epävarmuus ja valmistusteollisuuden rakenteelliset haasteet voivat entisestään heikentää kilpailukykyä ja haitata kasvua ja työmarkkinoita. Euroopan komission syksyn talousennusteen mukaan BKT kasvaa vuonna 2024 EU:ssa 0,9 prosenttia ja euroalueella 0,8 prosenttia. Suomessa BKT:n ennustetaan vuonna 2024 kutistuvan 0,3 prosenttia. EU:n työttömyysaste oli lokakuussa ennätyksellisen alhainen, 5,9 prosenttia. Työttömyysasteen ennustetaan vuonna 2024 olevan vuositasolla 6,1 prosenttia (euroalueella 6,5 %) ja supistuvan sen jälkeen edelleen 5,9 prosenttiin vuosina 2025 ja 2026 (euroalueella 6,3 %:iin). Suomen työttömyysasteen ennustetaan olevan tänä vuonna 8,2 prosenttia. Sen ennustetaan laskevan 7,9 prosenttiin vuonna 2025 ja edelleen 7,5 prosenttiin vuonna 2026.

Vaasa sekä Águedan kaupunki Portugalissa ovat uudet European Green Leaf -palkinnon voittajat. Ne kantavat Euroopan vihreimmän kaupungin titteliä vuonna 2026. Vuoden 2026 Euroopan ympäristöpääkaupungiksi valittiin puolestaan Portugalin Guimarães. Kaupungit ovat saaneet ainutlaatuisin tavoin yhteisöt mukaan vihreään siirtymään. Palkinnoksi ne saavat rahoitusta, jonka avulla ne voivat tehdä kaupunkialueistaan entistäkin vihreämpiä ja terveellisempiä kaikille. Kilpailun tuomaristo kiitti Vaasaa sen rohkeasta hiilineutraaliustavoitteesta ”Hiilineutraali Vaasa 202X”. Lisäksi tuomaristo antoi Vaasalle tunnustusta työstä, jolla ihmisiä perehdytetään energia-asioihin. Green Leaf -palkinnon voittajana kaupunki on jatkossakin esimerkki siitä, miten innovatiivisten teknologisten ratkaisujen käytöllä voidaan lisätä kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia.

Katastrofaaliset maastopalot ovat viime vuosina olleet yleisiä EU:ssa ja sen naapurimaissa, eikä vuosi 2023 ollut poikkeus. Se oli yksi viidestä pahimmasta maastopalovuodesta Euroopassa. Komission yhteisen tutkimuskeskuksen (JRC) äskettäin julkaiseman vuoden 2023 metsäpaloraportin mukaan metsäpalojen polttama ala oli yli 500 000 hehtaaria, mikä vastaa noin puolta Kyproksen saaresta. Neljän viime vuoden aikana Euroopassa riehuneet ennennäkemättömät maastopalot osoittavat, että ilmastonmuutoksen vaikutukset maastopaloihin ovat yleistyneet ja voimistuneet.

Toukokuussa 2024 tuli voimaan kaksi EU-lakia, joilla parannetaan toimittajien suojelua ja tuetaan tiedotusvälineiden vapautta. Miten sanan- ja lehdistönvapaus toteutuu Euroopassa ja Suomessa? Euroopan parlamentin Suomen-toimisto ja Toimittajat ilman rajoja järjestävät aiheesta keskustelun perjantaina 13. joulukuuta 2024 klo 10.00–11.00 Eurooppasalissa (Malminkatu 16, Helsinki). Mukana ovat Euroopan parlamentin jäsenet Mika Aaltola (EPP, kok.) ja Li Andersson (The Left, vas.) sekä Journalistiliiton kansainvälisten asioiden asiantuntija Salla Nazarenko ja Ylen ulkomaantoimittaja Antti Kuronen. Keskustelun juontaa Toimittajat ilman rajoja -järjestön Suomen-osaston puheenjohtaja Kaius Niemi. Tilaisuudessa esitellään myös Euroopan parlamentin vuotuinen Saharov-mielipiteenvapauspalkinto, joka myönnetään joulukuun täysistunnossa Venezuelan demokraattisen opposition johtohahmoille. Kahvitarjoilu klo 9.30 alkaen. Ilmoittaudu mukaan joko paikan päälle tai etäyhteyksin viimeistään 10. joulukuuta. Keskustelu striimataan Euroopan parlamentin YouTube-kanavalle.

Edustustomme järjesti keskustelutilaisuuden, jossa Lappeenrannan teknillisen korkeakoulun tutkimusjohtaja Petteri Laaksonen esitteli kiinnostavia laskelmia Suomen uusiutuvan sähkön tuotantopotentiaalista. Se voisi vauhdittaa vedyn tai metanolin tuotantoa ja mahdollistaa kestävän teollisuuden investointeja, esimerkiksi metsäteollisuuden bioperäisen hiilidioksidin sitomista ja sen jalostamista metanoliksi. Metanolia voitaisiin käyttää vaikkapa polttoaineena tai kemianteollisuuden raaka-aineena. Laaksosen mukaan pelkästään näin tuotetun metanolin arvo olisi 8 miljardia euroa vuodessa. Energiateollisuuden toimitusjohtaja Jukka Leskelä arvioi kommenttipuheenvuorossaan eri keinoja markkinan luomiseksi ja oikeiden kannustimien toimeenpanolle – sekä kansallisesti että EU-tasolla. Leskelän mukaan kilpailukyvyn täytyy perustua osaamiseen eikä tukiin. Toisessa kommenttipuheenvuorossa Suomen vetyklusterin puheenjohtaja Simo Säynevirta painotti EU:n arvoketjujen tärkeyttä ja varoitti liian tiukan sääntelyn tukahduttavan uudet teollisuudenalat. Hän myös painotti, että taloudellis-tekniset tekijät Laaksosen esittelemille investoinneille ovat kunnossa, mutta aikailuun ei ole varaa. Kiina on investoinut alaan paljon ja vauhdilla ja valtaa markkinat, ellei EU pidä kiirettä. Kaikki asiantuntijat olivat sitä mieltä, että Suomella on vetyteollisuuden arvoketjujen parhaat kortit käsissään ja että ne tulisi nyt pelata oikein. Katso tilaisuuden tallenne!

Paljon kiinnostusta herättänyt ”Aamukahvilla komissiossa” -puheenvuorojen videosarja on saatu päätökseen. Sana oli vapaa, kun haastoimme maamme yhteiskunnalliset kärkivaikuttajat arvioimaan, mikä tulevan komission poliittisissa painopisteissä on hyvää, mitä mahdollisuuksia komission tuleva toimikausi tarjoaa heidän järjestöilleen ja mitä viestejä he haluaisivat lähettää uudelle komissiolle, joka aloittaa työnsä 1. joulukuuta 2024. Käy katsomassa videot edustuston kotisivuilla. Sarjan esittelee edustustomme päällikkö Maria Blässar, ja vierainamme oli kaikkiaan 15 vaikuttajaa.

Komissio on julkaissut uuden alakoululaisille tarkoitetun äänikirjan ”Pegasoksen lupaus: Kertomus yhtenäisyydestä ja rauhasta”. Äänikirja on suunnattu 9–12-vuotiaille, ja se koostuu kolmesta, kestoltaan noin 10 minuutin pituisesta luvusta. Kirjan tarinassa kerrotaan, miten Pegasos, siivekäs hevonen, pyrkii ystävänsä Kyyhkysen kanssa yhdistämään sodan runtelemat maat. Tarina rinnastuu Euroopan unionin syntyhistoriaan. Audiokirjan on tuottanut komission viestinnän pääosasto. Se on ladattavissa komission verkkosivustolla EU:n kaikilla 24 virallisella kielellä.

Onko sinulla kokemusta tieteellisestä tutkimuksesta? Kiinnostaako kansainvälinen ura ja työskentely monikulttuurisessa ja kansainvälisessä tiimissä? EU:n toimielimet hakevat palvelukseensa tieteellisen tutkimuksen hallintovirkamiehiä. Palvelukseen otetut virkamiehet (palkkaluokka AD 7) työskentelevät lähinnä Euroopan komission yhteisessä tutkimuskeskuksessa (JRC) ja sen eri toimipaikoissa (Bryssel, Belgia; Geel, Belgia; Karlsruhe, Saksa; Sevilla, Espanja; Ispra, Italia; Petten, Alankomaat). Virkakilpailu järjestetään kymmenellä eri alalla (mm. ympäristö- ja ilmastotieteet, insinööritieteet ja taloustiede; energiatiede ja kestävyys; tieto- ja viestintätekniikka ja (kyber)turvallisuus), ja voit valita haussa niistä yhden. Tutustu kilpailuilmoitukseen EU:n henkilöstövalintatoimisto EPSOn verkkosivuilla, ja jätä hakemuksesi viimeistään 10. joulukuuta 2024 klo 13.00 Suomen aikaa.