Euroopan komission Suomen-edustusto

Kaikki 26 komissaariehdokasta ovat nyt käyneet Euroopan parlamentin valiokuntien kuultavana. Komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin Euroopan parlamentin jäsenet hyväksyivät jo kesällä. Useimmat kuulemisista ovat olleet luonteeltaan teknisiä, ja komissaariehdokkaat ovat olleet hyvin valmistautuneita – he ovatkin saaneet tuekseen komission eri pääosastojen laajat ja yksityiskohtaiset taustamuistiot. Useimmat Euroopan parlamentin jäsenistä haluavat luonnollisesti myös ymmärtää paremmin komissaariehdokkaiden ajatuksia. Tämä onkin tarpeen, säätäväthän he yhdessä jäsenmaiden kanssa EU-lait – komission ehdotusten pohjalta. Kuulemisissa on siksi ollut luonnollista pureutua tarkemmin moniin ydinkysymyksiin, joskaan viitteitä seuraavasta komission työohjelmasta ei ehkä ole saatu kovinkaan paljon. Euroopan parlamentin puheenjohtajakokous käsittelee nyt kuulemisia, ja parlamentin odotetaan äänestävän seuraavasta komission kokoonpanosta loppukuusta. Uuden komission viisivuotiskausi käynnistyisi tässä tapauksessa 1. joulukuuta 2024.

EU:n johtajat hyväksyivät 8. marraskuuta Budapestissa julistuksen EU:n kilpailukyvyn ja talouden vahvistamiseksi. Julistuksessa korostetaan, että EU:n olisi pyrittävä varmistamaan täysin toimivat sisämarkkinat ja hyödyntämään niiden koko potentiaali keskeisenä innovointia, investointeja, yhdentymistä, kasvua, yhteyksiä ja talouden häiriönsietokykyä edistävänä tekijänä. Komissiota pyydetään esittämään kesäkuuhun 2025 mennessä sisämarkkinoiden syventämistä koskeva uusi ja kattava strategia, joka sisältää etenemissuunnitelman selkeine aikatauluineen ja välitavoitteineen. Lisäksi julistuksessa kehotetaan varmistamaan selkeä, yksinkertainen ja älykäs lainsäädäntökehys yrityksille ja vähentämään erityisesti pk-yritysten hallinnollista sekä sääntely- ja raportointitaakkaa. Vuoden 2025 ensimmäisellä puoliskolla komission tulisi muun muassa tehdä konkreettisia ehdotuksia raportoinnin vähentämiseksi vähintään 25 prosentilla. Perustana toteutettaville toimille ovat Enrico Lettan raportti ”Much more than a market” sekä Euroopan kilpailukyvyn tulevaisuutta käsittelevä Mario Draghin raportti, joissa kartoitetaan kriittisiä haasteita ja annetaan tulevaisuuteen suuntautuvia suosituksia.

Komissio on hyväksynyt vuotuisen laajentumispaketin. Se sisältää yksityiskohtaiset arviot Albanian, Bosnia ja Hertsegovinan, Kosovon, Montenegron, Pohjois-Makedonian, Serbian, Georgian, Moldovan tasavallan, Ukrainan ja Turkin tilanteesta ja edistymisestä EU-jäsenyyden valmistelussa. Arviointien ohella komissio antaa suosituksia ja ohjeita uudistusten tärkeysjärjestyksestä. Laajentumisprosessi perustuu edelleen ansioihin, ja sen tahti riippuu kunkin kumppanin edistymisestä tavoitteiden saavuttamisessa. Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen kommentoi laajentumista: ”Jännittyneen geopoliittisen tilanteen vuoksi on entistäkin tärkeämpää saattaa päätökseen maanosamme yhdentyminen yhteisten demokratian ja oikeusvaltion arvojen mukaisesti. Olemme viime vuosina ottaneet jo aimo askelia uusien jäsenmaiden integroimiseksi. Myös uudelle komissiolle laajentuminen tulee olemaan yksi tärkeimmistä painopisteistä.”

EU:n elpymis-ja palautumistukiväline (Recovery and Resilience Facility, RRF) on elinkaarensa toisella puoliskolla. Samalla kun täytäntöönpano Suomessa ja muualla EU:ssa etenee, kiihtyy keskustelu Euroopan kilpailukyvystä, joka on myös korkealla tulevan komission agendalla. Miten edistää kilpailukykyä, kasvattaa tuottavuutta ja tukea tutkimusta, kehitystä ja innovointia Suomessa ja EU:ssa? Mikä on Suomen elpymis-ja palautumissuunnitelman rooli tässä ja miten tästä eteenpäin? Euroopan komissio, valtiovarainministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, Business Finland ja Suomen Akatemia järjestävät 15. marraskuuta klo 9.00–12.30 englanninkielisen tapahtuman, jossa keskustellaan näistä teemoista. Tilaisuutta voi seurata striimin kautta.

Oletko kiinnostunut kielistä, yhteiskunnasta ja kääntämisestä, ja haluatko saada lisätietoa kääntäjän työstä Euroopan komissiossa? Haluatko tavata Euroopan komission suomen kielen käännösyksiköissä Brysselissä ja Luxemburgissa työskenteleviä ja esittää heille kysymyksiä kääntäjänä työskentelemisestä sekä harjoitteluista ja työmahdollisuuksista? Ilmoittaudu mukaan Euroopan komission käännöstoimen pääosaston syksyn virtuaalivierailulle viimeistään 15. marraskuuta. Itse tapahtuma järjestetään verkossa 22. marraskuuta kello 10.30–13.00 Suomen aikaa. Tapahtuma on kaksiosainen. Ensin saat yleistietoa käännöstoiminnasta Euroopan komissiossa englanniksi, ja sen jälkeen voit siirtyä pienryhmähuoneeseen, jossa keskustellaan omalla äidinkielelläsi. Voit siis tavata suomen käännösyksiköiden henkilöstöä suomenkielisessä pienryhmähuoneessa. Tapahtuma on suunnattu erityisesti maisteriopiskelijoille ja kielialan ammattilaisille. Tervetuloa!

Millaiset ovat EU:n pyrkimykset tukea EU:n sisäistä turvallisuutta Venäjän Ukrainassa aloittaman sodan mainingeissa? SaferGlobe järjestää 28. marraskuuta Eurooppasalissa (Malminkatu 16, Helsinki) klo 14.00–16.00 paneelikeskustelun ”Euroopan sisäinen turvallisuus murroksessa”. Keskustelun keskiössä ovat EU:n omat uudet ja muuttuvat toimintatavat sekä kehittyvä EU:n jäsenmaiden yhteistyö, joilla EU pyrkii vahvistamaan omaa sisäistä turvallisuuttaan. Sisäisen turvallisuuden pönkittämisessä lisähaasteita tuovat lisääntynyt digitaalisuus ja verkossa tapahtuva rikollinen toiminta sekä demokraattisten arvojen haastaminen. Tilaisuudessa julkaistaan aiheesta myös SaferGloben erikoisjulkaisu. Tutustu ohjelmaan ja ilmoittaudu mukaan!

Ursula von der Leyenin ensimmäinen komissio muistetaan niin koronapandemiasta kuin Venäjän aloittamasta hyökkäyssodasta. Vaikka EU:n usein puhutaan olevan hajallaan, alun hapuilun jälkeen se toimi näissä kriiseissä poikkeuksellisen yhtenäisesti. ”Pandemian alkuvaiheen paniikin jälkeen komissio sai jäsenmaat toimimaan yhdessä sen sijaan, että jokainen olisi tehnyt itsenäisiä ratkaisuja turvatakseen omien kansalaistensa edun”, komissaari Jutta Urpilainen muisteli. Kautensa päättävä komissaari kertoi edustuston järjestämässä tilaisuudessa näkemyksiään komission kuluneesta viisivuotiskaudesta sekä seuraavan komission asialistan rakentumisesta. Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Tuomas Iso-Markku arvioi tapahtumassa komission geopolitiikan onnistumista, ja paneelikeskustelussa pohdittiin, miten komissio onnistui oikeudenmukaisuuden toteutumisessa.

Aktivistimummojen marraskuun alussa järjestämä keskustelutilaisuus keräsi täyden yleisön pohtimaan muun muassa vihreän siirtymän ja vetytalouden mahdollisuuksia sekä nuorten näköaloja. Mukana olivat myös aktivistimummo Anu Harkki ja meteorologi Kerttu Kotakorpi. ”Olemme pettyneitä päättäjiin, jotka eivät tee niitä päätöksiä, joita nyt tarvitaan”, Aktivistimummoja edustava Seija Kurunmäki sanoi. Aktivistimummot-liike syntyi viisi vuotta sitten, kun tusina mummoja päätti tehdä nuorten rinnalla työtä ilmastonmuutoksen ja luontokadon hillitsemiseksi. Joukkoliike on nyt kasvanut kymmeneen tuhanteen aktiiviseen naiseen. He ovat vastikään lähettäneet kansanedustajille kortin, jossa vaaditaan ilmastojahkailulle loppua. Anu Harkki avasi mummojen tilaisuudessa näköaloja ilmastonmuutoksen syistä, uhkista ja ratkaisuista. Harkki toimii myös EU-ilmastolähettiläänä. Ilmastolähettiläät kannustavat ihmisiä, yrityksiä ja Aktivistimummojen kaltaisia yhteisöjä ilmastotoimiin. Uusien ilmastolähettiläiden valinta on juuri käynnissä.

Tamperelainen EU-ilmastolähettiläs Mikko Aaltonen on valinnut tehtäväkseen toimimisen kokopäiväisenä luottamushenkilönä, jotta hän pystyy mahdollisimman hyvin vaikuttamaan merkityksellisiin asioihin niin arjen, koko kaupungin kuin Euroopankin tasolla. Yksi luottamustehtävistä on toiminta vapaaehtoisena EU:n ilmastosopimuslähettiläänä. Aaltonen on lähettiläänä nyt toista kautta, ja hän hakee jatkoa syksyn 2024 haussa. Hän sai tiedon ilmastolähettilään tehtävästä pari vuotta sitten Euroopan alueiden komitean Suomen valtuuskunnalta ja Tampereen EU-toimistosta. ”Pidän ilmastoasioita kaikkein tärkeimpänä asiana, johon meidän on nyt keskityttävä. Vaikka on monenlaisia kriisejä, ilmasto liittyy muihinkin ongelmiin ja ilmastonmuutos aiheuttaa uusia sekä syventää jo olemassa olevia ongelmia.” Omassa arjessaan Aaltonen yrittää näyttää esimerkkiä pienillä teoilla. Perheessä ei esimerkiksi ole autoa, ja julkista liikennettä käytetään paljon. Lomamatkoilla liikutaan junalla, ja siitä tehdään somepäivityksiä, joilla kannustetaan muitakin valitsemaan ympäristön kannalta hyviä vaihtoehtoja.

EU:n 27 jäsenmaan yhteinen sisämarkkina-alue madaltaa erityisesti pk-yritysten kynnystä kansainvälistyä. EU:n solmimat kauppasopimukset puolestaan helpottavat suomalaisten tuotteiden ja palveluiden päätymistä unionin ulkopuolisten maiden markkinoille. Yksi suomalainen yritys, jonka markkina-alue on koko maailma, on sastamalalainen sairaala- ja hoitokalusteita valmistava Lojer. ”Suurin osa tuotteista menee Pohjoismaiden tai Keski-Euroopan markkinoille, mutta meille on tyypillistä projektimyynti ja pienten purojen vienti kaikille mantereille”, kertoo Lojerin toimitusjohtaja Ville Laine. Lääkinnällisiä laitteita koskee EU-alueella lääkinnällisistä laitteista annettu asetus. Se parantaa potilasturvallisuutta asettamalla laitteille esimerkiksi suunnittelu- ja testausvaatimukset. Jotta tuotteita voi myydä tai markkinoida EU-maissa, niiden pitää olla CE-merkittyjä vaatimustenmukaisuuden osoittamiseksi. Ville Laine kiittelee laadun takaavaa merkintää. Myynti on helpompaa EU:n sisällä, sillä myynnissä EU:n ulkopuolelle on hankittava paikalliset hyväksynnät ja rekisteröinnit.

Energiatekniikan apulaisprofessori Jouni Ritvanen Lappeenrannan yliopistosta on mukana useassa Horisontti Euroopan rahoittamassa tutkimushankkeessa. Horisontti Eurooppa on EU:n tutkimuksen ja innovoinnin rahoitusohjelma, jonka tavoitteena on luoda EU-maihin kasvua ja uusia työpaikkoja vahvistamalla EU-alueen tieteellistä osaamista. Ritvasen kaikki tutkimushankkeet liittyvät energiamurrokseen ja puhtaisiin teknologioihin. Niissä tutkitaan muun muassa, miten sähkö- ja lämmöntuotantolaitoksissa saataisiin hiilidioksidi kaapattua savukaasuista tai miten voitaisiin madaltaa sementin ja teräksen valmistusprosessien ilmastotaakkaa. ”Meillä on kaikki edellytykset tuottaa kuluttajille puhdasta energiaa, mutta kaikista prosesseista on saatava myös taloudellisesti kannattavia”, Ritvanen kertoo. Horisontti Euroopan kokonaisbudjetti on noin 95 miljardia euroa vuosille 2021–2027. Tällä kaudella Suomi on saanut rahoituksesta enemmän kuin mikä on ollut Suomen suhteellinen maksuosuus. Jouni Ritvanen iloitsee siitä, että suomalaiset ovat onnistuneet hyödyntämään ohjelmaa ja sitä kautta saaneet EU-rahaa virtaamaan takaisin Suomeen.

EU:n Luova Eurooppa -ohjelmasta myönnetään vuonna 2025 tukea journalismin ja siihen liittyvän liiketoiminnan sekä medialukutaidon, tiedotusvälineiden moniarvoisuuden ja sananvapauden edistämiseen. Journalismin kumppanuushankkeiden haku päättyy 27. helmikuuta 2025 ja medialukutaitohankkeiden 6. maaliskuuta 2025. Euroopan koulutuksen ja kulttuurin toimeenpanovirasto (EACEA) järjestää hauista englanninkieliset infotilaisuudet verkossa 14. marraskuuta 2024.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) järjestää 13.–14. maaliskuuta 2025 Brysselissä vuotuisen ”Sinun Eurooppasi, sinun mielipiteesi” -tapahtuman (Your Europe, Your Say, YEYS). Sen teemana on ”Nuorten ääni kuuluville”. Tapahtumassa pohditaan tänä vuonna, mikä on nuorten rooli muokattaessa yhdessä kestävää tulevaisuutta. Tarkoituksena on antaa nuorille valmiuksia osallistua kansalaistoimintaan ja osallistavaan demokratiaan omissa yhteisöissään ja niiden ulkopuolella. Osallistujat pääsevät ilmaisemaan näkemyksiään ja laatimaan suosituksia, joissa he voivat tuoda esiin odotuksiaan, huolenaiheitaan, itselleen tärkeitä asioita ja toiveitaan Euroopan tulevaisuutta ajatellen. Tapahtuma on tarkoitettu toisen asteen oppilaitoksille, joiden oppilaat ovat iältään 16–18-vuotiaita. Oppilaitosten tulee nimetä hakemuksessaan yksi tapahtumaan osallistuva opiskelija sekä yksi opettaja, joka on mukana opiskelijan tukena. Haku päättyy 26. marraskuuta.

Komission Suomen-edustusto Helsingissä etsii viestintäassistenttia, jonka pääasiallisiin tehtäviin kuuluvat osallistuminen edustuston viestintästrategian laatimiseen ja toteuttamiseen, viestintä- ja tiedotusmateriaalien kehittäminen ja ylläpito, sisältöjen tuottaminen eri alustoille sekä tapahtumien ja viestintäkampanjoiden suunnittelu ja toteuttaminen. Lisäksi tehtäviin kuuluvat EU-aiheisiin tietopyyntöihin vastaaminen ja osallistuminen viestintään liittyviin hallinnollisiin prosesseihin, tarjouskilpailuihin sekä sopimusten hallinnointiin. Hakijalta toivotaan muun muassa tehtävään soveltuvaa koulutusta, vähintään kolmen vuoden kokemusta vastaavista tehtävistä sekä sujuvaa suomen ja englannin kielen taitoa. Ruotsin kielen taito on eduksi. Tehtävään palkattavalle tarjotaan kolmivuotista työsopimusta. Mahdolliset jatkosopimukset arvioidaan edustustojen kulloisenkin henkilöstötarpeen mukaan. Hakukirjeiden tulee olla perillä sähköpostitse viimeistään 25. marraskuuta 2024 klo 12.00.