Euroopan komission Suomen-edustusto

Keskustelu laittomasta maahanmuutosta EU:hun ei ole mitenkään uusi. Paljon puhutaan nyt siitä, että vain 20 prosenttia kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneista palaa lähtömaahansa. Samaan aikaan mietitään myös laillisen maahanmuuton lisäämistä EU:n työvoiman ja osaamisvajeen kutistamiseksi. Näitä asioita komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen paalutti EU-johtajille lähettämässään kirjeessä ennen lokakuun Eurooppa-neuvoston kokousta. Maahanmuutto on perinteisesti jakanut EU-maita eri leireihin. Konsensuksen löytäminen on edelleen vaikeaa, mutta nopea suunnanmuutos on silti nyt havaittavissa. Viime viikon keskusteluissa EU-johtajien välille ei näyttänyt syntyvän repivää jakolinjaa, vaikka yhteisymmärrykseen uusista linjauksista on vielä matkaa. EU-johtajien poliittinen ohjaus komissiolle on, että laittoman maahanmuuton suitsimiseksi on pohdittava innovatiivisia keinoja. Keinovalikoimaan olisi otettava tapoja torjua ei vain maahanmuuton välineellistäminen, jonka kohteeksi ovat jo joutuneet Suomi, Baltian maat ja Puola, mutta myös mahdollisesti uusien EU:n ulkopuolisten palautuskeskusten perustaminen.

Komissio on valinnut 85 innovatiivista nettonollahanketta, joille myönnetään EU:n innovaatiorahastosta avustuksina kaikkiaan 4,8 miljardia euroa. Valittuja hankkeita on 18 eri maasta, myös Suomesta. Rahoituksella tuetaan uusimman puhtaan teknologian käyttöönottoa eri puolilla Eurooppaa. Hankkeet kattavat useita teollisuudenaloja: energiaintensiiviset teollisuudenalat, uusiutuva energia, energian varastointi, teollinen hiilenhallinta, nettopäästötön liikkuminen ja rakentaminen. Hankkeet käynnistetään ennen vuotta 2030, ja niiden avulla odotetaan vältettävän 476 miljoonan tonnin hiilidioksidipäästöt ensimmäisten kymmenen toimintavuoden aikana. Innovaatiorahastoa rahoitetaan EU:n päästökauppajärjestelmän (EU ETS) päästöoikeuksien huutokaupasta saaduilla tuloilla.

EU on edistynyt yhdentyneempien, tehokkaampien ja houkuttelevampien sisämarkkinoiden luomisessa tutkimukselle ja innovoinnille, mutta niiden hyödyntämiseksi täysimittaisesti tarvitaan lisätoimia. Nämä ovat päätelmät, jotka esitetään komission äskettäin antamassa eurooppalaisen tutkimusalueen toteuttamista koskevassa tiedonannossa. Eurooppalainen tutkimusalue perustettiin vuonna 2000 eurooppalaisen tutkimusympäristön hajanaisuuden vähentämiseksi, ja se sai uutta vauhtia vuonna 2020. Tutkimusalueen tavoitteena on luoda dynaaminen ja houkutteleva ympäristö tutkijoille ja innovoijille koko Euroopan alueella. Tuoreessa tiedonannossa arvioidaan, miten EU-maat ovat edistyneet sovittujen neljän strategisen tavoitteen saavuttamisessa ja millä osa-alueilla tarvitaan lisätoimia. Tiedonannossa komissio vahvistaa olevansa sitoutunut asettamaan tutkimuksen ja innovoinnin keskeiseen asemaan Euroopan tulevasta kasvun suhteen.

Lunastiko von der Leyenin ensimmäinen komissio sille asetetut odotukset? Mitkä ovat sen suurimmat saavutukset? Millaisessa tilanteessa uusi komissio aloittaa työnsä ja miten nykyisen komission perintö tulee näkymään? Näitä kysymyksiä pohditaan yhdessä komissaari Jutta Urpilaisen kanssa Euroopan komission Suomen-edustuston järjestämässä keskustelutilaisuudessa Eurooppasalissa (Malminkatu 16) 28. lokakuuta klo 13.00–14.30. Mukana keskustelemassa ovat Nea-Bettina Baarman (Eurooppanuoret ry), Maria Häggman (STTK), Tuomas Iso-Markku (Ulkopoliittinen instituutti), Janne M. Korhonen (Sorsa-säätiö) ja Sirpa Pietikäinen (Euroopan parlamentin jäsen viime toimikaudella). Ilmoittaudu mukaan viimeistään 24. lokakuuta!

EU:n kehityspolitiikasta ja kansainvälisistä kumppanuuksista vastaavan komissaari Jutta Urpilaisen toimikausi on päättymässä. Kuluvalla toimikaudella EU:n kehityspolitiikan paradigma on muuttunut: toisaalta kehityspolitiikkaa on viety aktiivisesti kohti tasa-arvoisempia kumppanuuksia, toisaalta taas olosuhteet ovat muuttuneet dramaattisesti monikriisien ja globaalien jännitteiden vuoksi. YK-liitto ja Fingo järjestävät 29. lokakuuta klo 14.30–16.00 Helsingin keskustakirjasto Oodissa (Maijansali, Töölönlahdenkatu 4) EU:n kehityspolitiikan suuntaa käsittelevän seminaarin, jossa keskustellaan komissaari Jutta Urpilaisen johdolla meneillään olevasta paradigman muutoksesta. Tilaisuuteen pyydetään ilmoittautumaan etukäteen.

Kiinnostavatko sinua työmahdollisuudet kansainvälisessä ympäristössä? Haluatko tehdä töitä rauhan, tasa-arvon ja demokratian edistämiseksi ja vahvistaa samalla omaa asiantuntijuuttasi? Tule urailtaan kuulemaan lisää työmahdollisuuksista EU:ssa! Urailtaan ovat tervetulleita niin opiskelijat, työnhakijat kuin työssäkäyvätkin. Tapahtuma tarjoaa tilaisuuden kysyä ja ihmetellä, mitä ura EU:ssa oikein tarkoittaa ja miten sellaista voi tavoitella. Rovaniemen urailta järjestetään 30. lokakuuta klo 17.00–19.00 tapahtumatila Toipparissa (Aittatie 3). Uraillassa mukana on kertomassa uratarinaansa Ville Majamaa, joka työskentelee DG NEAR -pääosastolla. Sen toimialat ovat EU:n naapuruuspolitiikka ja laajentumisneuvottelut. Illan aikana kuulemme EU:ssa työskentelevien suomalaisten kokemuksia sekä pureudumme erilaisiin hakumenettelyihin ja työsuhteisiin. Lopuksi halukkaat voivat jäädä jatkamaan iltaa afterworkien merkeissä. Tilaisuudessa on tarjolla pientä purtavaa ja juotavaa. Uraillat olivat todella suosittuja keväällä ja paikat menivät nopeasti täyteen, joten ilmoittaudu vikkelään mukaan!

Suomi liittyi Euroopan unioniin tammikuussa 1995 ja ankkuroitui poliittisesti ja taloudellisesti länteen – suunta, joka huipentui Venäjän hyökkäyssodan myötä Nato-jäsenyyteen. Miltä päätös hypätä Brysselin koneeseen näyttää 30-vuotisen jäsenyytemme valossa? Aiheesta keskustelevat Helsingin keskustakirjasto Oodin Saarikoski-matolla (3. krs) 30. lokakuuta klo 16.00–17.00 pitkäaikaiset Euroopan parlamentin jäsenet, kansanedustaja Miapetra Kumpula-Natri ja entinen Euroopan parlamentin varapuhemies Heidi Hautala sekä Sitran vanhempi neuvonantaja, entinen Euroopan komission Suomen-edustuston päällikkö Antti Peltomäki. Keskustelun juontaa Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskuksen johtaja Teija Tiilikainen. Keskustelun järjestää Euroopan parlamentin Suomen-toimisto, ja se striimataan parlamentin YouTube-kanavalle.

EU:n elpymis-ja palautumistukiväline (Recovery and Resilience Facility, RRF) on elinkaarensa toisella puoliskolla. Samalla kun täytäntöönpano Suomessa ja muualla EU:ssa etenee, kiihtyy keskustelu Euroopan kilpailukyvystä, joka on myös korkealla tulevan komission agendalla. Miten edistää kilpailukykyä, kasvattaa tuottavuutta ja tukea tutkimusta, kehitystä ja innovointia Suomessa ja EU:ssa? Mikä on Suomen elpymis-ja palautumissuunnitelman rooli tässä ja miten tästä eteenpäin? Euroopan komissio, valtiovarainministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, Business Finland ja Suomen Akatemia järjestävät 15. marraskuuta klo 9.00–12.30 Eurooppasalissa (Malminkatu 16, Helsinki) englanninkielisen tapahtuman, jossa keskustellaan näistä teemoista. Tilaisuus myös striimataan. Tutustu ohjelmaan ja ilmoittaudu mukaan. Tervetuloa!

Edustustomme päällikkö Maria Blässar on kutsunut suomalaisia yhteiskunnallisia vaikuttajia työnantajapuolelta, palkansaajajärjestöistä, tiedeyhteisöstä ja kansalaisjärjestöistä edustustoon aamukahville vaihtamaan ajatuksia komission tulevasta toimikaudesta. Tähän mennessä vierainamme ovat olleet jo Jaakko Hirvola (Teknologiateollisuus ry), Maria Löfgren (Akava), Totti Sivonen (Eurooppalainen Suomi ry), Jukka Leskelä (Energiateollisuus ry), Lotta Nymann-Lindegren (Elinkeinoelämän keskusliitto EK), Jarkko Eloranta (SAK) ja Aki Kangasharju (Elinkeinoelämän tutkimuslaitos). Julkaisemme keskustelujen ydinkohdat keloina sosiaalisen median kanavillamme ja kotisivuillamme. Ota seurantaan edustuston Instagram-tili @eukomissio tai käy tutustumassa edustuston kotisivuihin, joilta kaikki kelat löytyvät kootusti.

Champagne, Mozzarella, Feta, Parmigiano Reggiano, Jamón Serrano ja Pizza Napoletana ovat esimerkkejä tunnetuista eurooppalaisista tuotteista, joille Euroopan komissio on myöntänyt nimisuojan. EU:n nimisuojajärjestelmä auttaa tuottajia sanoittamaan elintarvikkeidensa erityisyyttä. Suomessa nimisuojaa saa muun muassa Puruveden muikku. Sen nimisuojapäätös perustuu sekä alueelliseen kulttuuriperintöön että kalan biologisiin ominaisuuksiin. Nimisuojaa saa käyttää Puruveden muikun myynnissä vain, jos se on kalastettu perinteisellä tavalla rysällä tai nuottaamalla. Ominaisuuksiltaan Puruveden muikku on pehmeäruotoinen, ja se sisältää paljon D-vitamiinia mutta ei juuri lainkaan elohopeaa. Esimerkiksi ruokamatkailussa nimisuojamerkintää voisi hyödyntää paljon enemmän. ”Jos olet menossa matkalle, voit tsekata, onko alueella alkuperämerkittyjä tuotteita ja maistaa jotain erityistä paikallista”, sanoo Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin erikoissuunnittelija Marjo Särkkä. Tietoa nimisuojatuotteista kuvauksineen löytyy EU:n eAmbrosia-tietokannasta kaikilla EU-kielillä.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) on käynnistänyt 15. kansalaisyhteiskuntapalkintonsa haun. Tällä kertaa palkitaan sellaisia EU:ssa toteutettuja voittoa tavoittelemattomia aloitteita tai toimia, joilla torjutaan tehokkaasti, innovatiivisesti ja luovasti eurooppalaisen yhteiskunnan haitallista polarisoitumista. Hakemuksia voivat jättää kaikki Euroopan unionissa virallisesti rekisteröidyt kansalaisyhteiskunnan organisaatiot, jotka toimivat paikallis-, alue-, jäsenvaltio- tai unionitasolla. Palkintoa voivat hakea myös EU:ssa asuvat henkilöt ja EU:ssa rekisteröidyt tai toimivat yritykset, kunhan kyse on voittoa tavoittelemattomista hankkeista. Palkintosumma on yhteensä 50 000 euroa, ja se jaetaan enintään viiden palkinnonsaajan kesken. Hakuaika päättyy 7. marraskuuta klo 11.00 (Suomen aikaa). Tutustu tarkemmin hakuehtoihin ja jätä hakemus!

Yhdelle sivustolle koottuna löytyy suomeksi kattava tietopaketti virkamiesurasta, määräaikaisista työmahdollisuuksista ja harjoitteluista Euroopan komissiossa ja muissa EU:n toimielimissä. Sivusto sisältää osiot muun muassa avoimista työpaikoista, hakumenettelystä, käytännön työskentelystä EU:n palveluksessa, harjoittelujaksoista, tutkijoille tarjolla olevista tehtävistä sekä rekrytointeja hoitavasta EU:n henkilöstövalintatoimisto EPSOsta.