Euroopan komission Suomen-edustusto

Nyt EU-vaalien alla on käyty vilkasta kotimaista keskustelua yhteisvelan käytöstä EU:ssa, mukaan lukien EU:n elpymis- ja palautumistukivälineestä (RRF) ja sen seurannasta. Välineen tavoite on auttaa EU-maita toipumaan koronapandemiasta ja vahvistaa niiden palautumiskykyä sekä uudistuksin että investoinnein. Välineellä on voitu vastata myös polttaviin haasteisiin, kuten Venäjän Ukrainaa vastaan käymän hyökkäyssodan kerrannaisvaikutuksiin. Välineen täytäntöönpano on edennyt puoliväliin, ja komissio julkaisi sitä koskevan väliarvioinnin helmikuussa 2024. Elpymis- ja palautumistukivälineellä on vankka valvontakehys, joka on räätälöity ja oikeassa suhteessa sen luonteeseen tulosperusteisena EU:n ohjelmana. Tässä valvonnassa EU:n jäsenmaiden kansalliset valvontajärjestelmät ovat tärkein väline. Jäsenmaat varmistavat unionin ja kansallisen lainsäädännön noudattamisen, mukaan lukien eturistiriitojen, korruption ja petosten sekä päällekkäisen rahoituksen tehokkaan ehkäisemisen, havaitsemisen ja korjaamisen.

Vastikään julkaistun uimavesiraportin mukaan 85,4 prosenttia Euroopan uimarannoista kuului vuonna 2023 EU:n laatuluokkaan ”erinomainen”. Suomessa laadultaan erinomaisia oli 87,2 prosenttia uimapaikoista. Vuotuisen uimavesiraportin julkaisee Euroopan ympäristökeskus yhteistyössä komission kanssa. Raportti kertoo uimareille, mistä löytyvät Euroopan puhtaimmat uimarannat. Vuonna 2023 ”erinomaisten” uimarantojen osuus kaikista EU:n uimavesistä oli 85,4 prosenttia. Veden laatua koskevat vähimmäisvaatimukset täyttyivät 96 prosentissa kaikista EU:n uimavesistä. Sen jälkeen, kun uimavesidirektiivi annettiin vuonna 2006, ”erinomaisten” uimarantojen osuus on kasvanut, ja viime vuosina se on vakiintunut. Laadultaan erinomaiseksi luokiteltujen uimavesien osuus on pysynyt vuosina 2009–2023 rannikoiden uimarannoilla 81–89 prosentissa ja sisämaan uimarannoilla 60–82 prosentissa.

Tuoreen Eurobarometri-kyselyn tulosten perusteella eurooppalaiset haluavat EU:sta vieläkin vahvemman ja riippumattomamman. Kyselyyn vastanneista 34 prosenttia ja suomalaisvastaajista puolet pitää turvallisuutta ja puolustusta EU:n toiminnan päätavoitteena keskipitkällä aikavälillä. Toiselle sijalle nousevat ilmasto- ja ympäristöasiat (30 %), kolmannelle terveys (26 %) ja neljännelle talous ja muuttoliike (molemmat 25 %). Noin puolet (46 %) kaikista vastanneista ja suomalaisvastaajista 70 prosenttia katsoo, että lyhyellä aikavälillä myönteisimmän vaikutuksen heidän elämäänsä toisivat rauha ja vakaus. Lähes yhdeksän kymmenestä kyselyyn vastanneesta (87 %) ja suomalaisista lähes kaikki (97 %) kannattavat humanitaarisen avun antamista Venäjän hyökkäyssodan koettelemille ihmisille Ukrainassa. Kuusi kymmenestä eurooppalaisesta hyväksyy EU:n Ukrainalle myöntämän ehdokasmaan aseman (suomalaisvastaajista 72 %) ja EU:n rahoituksen, jolla hankitaan puolustustarvikkeita ja toimitetaan ne Ukrainalle (suomalaisvastaajista 86 %).

Nykyisen komission toimikauden alkuvaihetta leimasi vuosisadan suurin maailmanlaajuinen pandemia, joka aiheutti valtavaa kärsimystä ja pani terveysjärjestelmät koetukselle. Samalla koronapandemia kuitenkin osoitti, mitä EU:n laajuisella solidaarisuudella, yhteistyöllä ja päättäväisillä toimilla voidaan saada aikaan. EU:n rokotestrategialla varmistettiin, että turvalliset ja tehokkaat koronarokotteet olivat kaikkien saatavilla samanaikaisesti ja samoin edellytyksin. Sillä hillittiin merkittävästi viruksen leviämistä ja pelastettiin miljoonia ihmishenkiä. EU:n yhteistyötoimet ja solidaarisuus ulottuivat eri puolille maailmaa, sillä pandemia ei tunne rajoja. Marraskuussa 2020 julkistetun terveysunionin tarkoituksena on varmistaa, että EU-maat ovat jatkossa paremmin varautuneita toimimaan yhdessä terveyskriisien sattuessa. Lisäksi terveysunionilla edistetään nykyaikaista ja innovatiivista terveyspolitiikkaa. Komissio on äskettäin antanut Euroopan terveysunionia koskevan tiedonannon, jossa nostetaan esiin EU:n kansalaisia ja koko maailmaa hyödyttäneitä EU:n terveyspoliittisia toimia neljän viime vuoden ajalta.

Valtaosa eurooppalaisista (86 %) ja 81 prosenttia suomalaisista katsoo, että jokaisen EU:ssa pitäisi pystyä puhumaan ainakin yhtä vierasta kieltä. Tämä käy ilmi tuoreesta Eurobarometri-tutkimuksesta, joka koskee eurooppalaisten asennoitumista kieliin. Kolme viidestä eurooppalaisesta pystyy keskustelemaan jollakin muulla kielellä kuin äidinkielellään. Tässä on nähtävissä kolmen prosenttiyksikön nousu verrattuna vuonna 2012 tehtyyn edelliseen tutkimukseen. Suomalaisvastaajien osalta tuloksista ilmenee, että 81 prosenttia pystyy keskustelemaan englanniksi, missä on nousua 11 prosenttiyksikköä, ja 48 prosenttia pystyy keskustelemaan ruotsiksi, missä nousua on 4 prosenttiyksikköä. Suomalaiset pystyvät keskustelemaan myös saksaksi (18 %, -2 prosenttiyksikköä), ranskaksi (4 %, -1 prosenttiyksikkö) ja espanjaksi (4 %, +1 prosenttiyksikkö). Suomalaiset pitävät kielitaidon suurimpina hyötyinä mahdollisuuksia käyttää kieliä työssä sekä työskennellä toisessa maassa. Suomalaisten mielestä kielitaito auttaa myös ymmärtämään toisista kulttuureista tulevia ihmisiä.

EU-vaalien ennakkoäänestys toimitetaan kotimaassa 29.5.−4.6.2024. Varsinainen vaalipäivä on sunnuntaina 9. kesäkuuta. Tietoa vaaleista löydät oikeusministeriön vaalisivustolta. Euroopan parlamentin sivustolta löydät tietoa siitä, miksi EU-vaaleissa on tärkeää äänestää, ja pääset myös katsomaan videon, jolla isovanhemmat muistuttavat lapsenlapsiaan demokratian merkityksestä.

Oletko kiinnostunut monikulttuurisuudesta? Haluatko oppia lisää Helsingin ja Vilnan kulttuuri-identiteetistä ja historiasta? Haluatko tietää, mitä nämä kaksi kaupunkia voivat kertoa Euroopasta – sekä historian että nykypäivän näkökulmasta? Helsingin yliopiston Euroopan historian professori Laura Kolbe sekä kirjailija, tutkija Laimonas Briedis keskustelevat muun muassa siitä, miten paikallishistorian voi asettaa laajempaan kontekstiin. Tilaisuuden avaavat Liettuan Suomen-suurlähettiläs Giedrius Kazakevičius ja komission Suomen-edustuston apulaispäällikkö Maria Kokkonen. Keskustelu käydään englanniksi. Tilaisuus järjestetään Eurooppasalissa (Malminkatu 16, Helsinki) 4. kesäkuuta klo 15.00–16.30. Tilaisuuteen pyydetään ilmoittautumaan etukäteen viimeistään 3. kesäkuuta. Tervetuloa!

Eurooppa-foorumin Speakers' Corner -tilaisuudessa 7. kesäkuuta klo 15.00–16.00 Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä haastattelee Euroopan komission puolustusteollisuuden ja avaruusasioiden pääosaston pääjohtajaa Timo Pesosta. Haastattelun aiheena ovat Euroopan puolustus- ja avaruusasiat. Keskustelu järjestetään yhteistyössä Eurooppa-foorumin ja Euroopan komission Suomen-edustuston kanssa, ja se liittyy elokuun Eurooppa-foorumin teemaan Euroopan turvallinen tulevaisuus. Keskustelua voi seurata verkkolähetyksenä.

Ursula von der Leyenin komissio astui virkaan joulukuussa 2019. Samalla kun komissio on edistänyt toimikautensa alussa valittuja painopistealoja, se on joutunut hakemaan ratkaisuja yllättäviin kriiseihin, jotka kuuluvat vakavimpiin EU:n historiassa. Mitkä ovat sen tärkeimmät onnistumiset? Mitä haasteita seuraava komissio saa ratkaistavakseen? Keskusteluun osallistuvat Euroopan ympäristökeskuksen pääjohtaja Leena Ylä-Mononen, Eurooppa-tutkija Timo Miettinen ja Suomen EU-nuorisodelegaatti Emilia Uljas. Keskustelua luotsaa Jussi-Pekka Rantanen. Keskustelu käydään 26. kesäkuuta klo 18.00–18.45 Raatihuoneenpuiston lavalla (Teatterikatu 7, Pori). Se myös striimataan MTV Katsomoon.

Eurooppa-foorumi järjestetään Turussa jo seitsemättä kertaa. EU-keskustelun ykkösareenan teema on tänä vuonna ”Euroopan turvallinen tulevaisuus”. Edustusto on tänäkin vuonna mukana tapahtumassa, joka järjestetään 28.–30.8.2024. Ohjelmatiedot päivittyvät Eurooppa-foorumin verkkosivuille myöhemmin.

Mikä on paras jälkiruoka? Tätä kysymystä pohdittiin EU:n osastolla järjestetyissä lasten vaaleissa Maailma kylässä -festivaaleilla 25.–26. toukokuuta. Ehdolla olivat mustikkapiirakka, kanelipullat, vohvelit, jäätelö ja letut. Mustikkapiirakka ja letut olivat ennen vaaleja pyrkineet muodostamaan vaaliliiton jäätelön kanssa, mutta jäätelö ei ollut niiden pettymykseksi lähtenyt mukaan hankkeeseen. Vaaleissa noudatettiin normaaleja vaalikäytäntöjä. Pienet äänestäjät kirjoittivat valitsemansa herkun numeron vaalilippuun äänestyskopissa. Vaaliavustajaa sai käyttää, jos numeron piirtäminen ei vielä omin avuin onnistunut. Vaalilipun leimauksen jälkeen äänestäjät pudottivat lipun vaaliuurnaan omin käsin. Euroopan komission ja parlamentin edustajista koostuva vaalilautakunta laski äänet ja julisti vaalivoittajan keskiviikkona. Ääniä annettiin yhteensä 469. Vaalien ylivoimainen voittaja oli jäätelö, joka sai 238 ääntä eli 50,1 prosenttia äänistä. Seuraavaksi tulleet letut saivat 67 ääntä. Vaalilautakunta joutui hylkäämään 24 ääntä. Komissio ja parlamentti onnittelevat vaalivoittajaa.

Brysselin koneen kolmiosaisen EU-koneistoa avaavan sarjan toisessa osassa mennään EU-komission kotipesään, legendaariseen Berlaymont-rakennukseen. Komissaari Jutta Urpilaisen kabinettipäällikkö Taneli Lahti avaa komission ja komissaarin työtä. Lahden omana tehtävänä oleellisinta on varmistaa, että komissaarilla on tarvittava tieto käytettävissään. On myös tärkeää, että tietoa ei ole liikaa. Matkustava komissaari Jutta Urpilainen on mukana ohjelmassa etäyhteydellä ja toteaa muun muassa, että tulevat vaalit eivät jännitä!

Anu Harkki on ilmastonmuutoksesta huolta kantavan Aktivistimummot-liikkeen perustajajäsen. Vuonna 2020 Harkki aloitti Suomen ensimmäisenä ilmastolähettiläänä, ja sen jälkeen hän on uusinut hakemuksensa lähettilääksi vuosittain. ”Olen päättänyt, että teen kaikkeni lasten ja lastenlasten tulevaisuuden hyväksi, ja se oli myös syynä, miksi aloitin lähettiläänä”, Harkki kertoo. Suomessa on tällä kaudella 13 ilmastolähettilästä, ja uusi haku on jälleen syksyllä. Harkki on kokenut yhteisön hyödylliseksi, koska siinä oppii toistenkin tekemisestä ja osaamisesta. ”Kun itse lähdin mukaan, en vielä tiennyt lähettiläiden toiminnasta mitään, ja Suomessahan heitä ei edes ollut. Nyt EU-maissa on yhteensä noin 800 lähettilästä”, Harkki mainitsee. ”Minulle tässä työssä on erittäin tärkeää, että isovanhemmat ymmärtävät ilmastonmuutoksen tilan. He voivat viedä asiaa eteenpäin, mutta suurin asia on vaikuttaa äänestyskäyttäytymiseen. Äänestämällä jokainen voi vaikuttaa siihen, että asioistamme päättävät henkilöt, jotka arvostavat ilmastopainotuksia.”

Vuoden eurooppalaiseksi nimetty historian ja yhteiskuntaopin opettaja Pia Liimatainen tekee väsymätöntä työtä opetuksen parissa sen eteen, että oppilaat kokisivat EU-asiat helposti lähestyttäviksi. Liimatainen vakuutti energiallaan ja asenteellaan eurooppalaisten arvojen ja demokratian puolestapuhujana Eurooppalainen Suomi ry:n hallituksen, joka myöntää aina Eurooppa-päivänä Vuoden eurooppalainen -tunnustuksen. Pia Liimatainen kertoo ajattelevansa EU:ta asukkaiden muodostamana yhteisönä, joka mahdollistaa sujuvamman ja kansainvälisemmän arjen. ”Korostan aina EU-kurssilla oppilaille, että heidän on tärkeintä tietää, mitä EU tarjoaa nuorille, esimerkiksi DiscoverEU- ja Euroopan solidaarisuusjoukot -ohjelmat. Ei ole niin väliä, jos kokeen jälkeen unohtaa, miten ne kaikki neuvostot menivätkään. EU:sta opitaan elämää varten.”

The Europolitistin viimeisessä jaksossa matkustetaan EU:n ytimeen ja pohditaan, onko unionin globaali rooli risteyksessä ja mikä on kehityspolitiikan rooli geopoliittisessa murroksessa. Juontaja Rosa Kotoaro ja komissaari Jutta Urpilaisen kabinettipäällikkö Taneli Lahti keskustelevat muun muassa siitä, miten unionin kehityspolitiikkaa ja kansainvälisiä kumppanuuksia tulisi rakentaa tulevalla vaalikaudella.

Yhdelle sivustolle koottuna löytyy suomeksi kattava tietopaketti virkamiesurasta, määräaikaisista työmahdollisuuksista ja harjoitteluista Euroopan komissiossa ja muissa EU:n toimielimissä. Sivusto sisältää osiot muun muassa avoimista työpaikoista, hakumenettelystä, käytännön työskentelystä EU:n palveluksessa, harjoittelujaksoista, tutkijoille tarjolla olevista tehtävistä sekä rekrytointeja hoitavasta EU:n henkilöstövalintatoimisto EPSOsta.