Euroopan komission Suomen-edustusto

Euroopan yhtenäisyyden juhlapäivää, Eurooppa-päivää, juhlistetaan tänä vuonna lauantaina 4. toukokuuta Helsingin Narinkkatorilla ja tiistaina 7. toukokuuta Helsingin keskustakirjasto Oodissa. Varsinaista Eurooppa-päivää vietetään helatorstaina 9. toukokuuta – tasan kuukausi ennen 9. kesäkuuta käytäviä EU-vaaleja. Itse odotan erityisellä mielenkiinnolla eduskuntapuolueiden puheenjohtajien EU-vaalitenttiä Narinkkatorilla 4. toukokuuta. Keskustelua johdattava eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä haastaa puheenjohtajia puolueiden EU-poliittisista näkemyksistä. Toinen kiinnostava keskustelu käydään Oodissa tiistaina 7. toukokuuta. Silloin kuulemme entisten pääministereiden Paavo Lipposen ja Jyrki Kataisen visiot Suomesta osana vahvaa Euroopan unionia. Toivottavasti tapaamme Eurooppa-päivän tapahtumissa!

Komission terveyshätätilanteiden valmiusviranomainen (HERA) on käynnistänyt yhteistyössä EU:n neuvoston puheenjohtajavaltio Belgian kanssa kriittisten lääkkeiden allianssin osana toimia kohti Euroopan terveysunionia. Allianssi kokoaa yhteen kansallisten viranomaisten, teollisuuden, terveydenhuoltoalan organisaatioiden, kansalaisyhteiskunnan sekä komission ja EU:n virastojen edustajia pohtimaan parhaita keinoja kriittisten lääkkeiden pulan ratkaisemiseksi ja ehkäisemiseksi. Allianssi keskittyy toimiin, jotka liittyvät toimitusvarmuuden ja lääkkeiden saatavuuden parantamiseen sekä EU:n toimitusketjujen riippuvuuksien vähentämiseen. Viime kädessä toimet lisäävät Euroopan lääketeollisuuden häiriönsietokykyä ja kestävyyttä ja turvaavat kansalaisten lääkkeiden saannin. Allianssin on tarkoitus julkaista vuoden loppuun mennessä ensimmäiset suositukset toimista, joita olisi toteutettava kriittisten lääkkeiden tarjonnan parantamiseksi.

EU on 80 miljoonan lapsen koti. Lapsiin kohdistuva väkivalta on edelleen merkittävä haaste sekä EU:ssa että sen ulkopuolella. Komissio on nyt hyväksynyt suosituksen yhdennettyjen lastensuojelujärjestelmien kehittämisestä ja vahvistamisesta lapsen edun mukaisesti. Tähän sitouduttiin lapsen oikeuksia koskevassa EU:n strategiassa. Suosituksella pyritään muun muassa tukemaan EU-maita, kun ne mukauttavat järjestelmiään lasten suojelemiseksi kaikenlaiselta väkivallalta. Lisäksi keskeisenä tavoitteena on lasten koskemattomuuden ja mielenterveyden suojaaminen sekä (netti)kiusaamisen ehkäisy ja torjunta. Tätä varten EU-maita kannustetaan laatimaan kansallisia mielenterveysstrategioita, joissa ensisijaisena kohderyhmänä ovat lapset.

Komissio on hyväksynyt ohjaavat kriteerit ja periaatteet, jotka koskevat haitallisimpien kemikaalien ”välttämättömiä käyttötarkoituksia”. Tarkoituksena on luopua haitallisimpien aineiden käytöstä nopeammin muissa kuin välttämättömissä käyttötarkoituksissa. Samalla annetaan enemmän aikaa aineiden käytön asteittaiseen lopettamiseen yhteiskunnan kannalta olennaisissa käyttötarkoituksissa. Näin autetaan myös teollisuutta ohjaamaan ja priorisoimaan investointeja innovatiivisiin ja kestäviin kemikaaleihin. Asiaa koskeva komission tiedonanto tuo EU:n teollisuudelle ja sijoittajille ennustettavuutta vihreän ja digitaalisen siirtymän, terveydenhuollon ja puolustuksen kannalta välttämättömien tuotteiden valmistuksessa. Tiedonanto liittyy kestävyyttä edistävään komission kemikaalistrategiaan, jolla pyritään parantamaan ihmisten terveyden ja ympäristön suojelua haitallisimmilta kemikaaleilta ja siirtymään kohti myrkytöntä ympäristöä.

EU:n Copernicus-ohjelman ilmastonmuutospalvelut on julkaissut yhdessä YK:n alaisen Maailman ilmatieteen järjestön kanssa vuotuisen Euroopan ilmaston tilaa koskevan raportin. Raportin mukaan lämpötilan noususuuntaus ja ilmastonmuutoksen vaikutukset Euroopassa ovat hälyttäviä. Vuosi 2023 oli Euroopassa ennätyslämmin. Kohonnut lämpötila lisäsi äärimmäisiä sääilmiöitä, kuten kuivuutta, tulvia ja maastopaloja, ja pahensi niiden vaikutuksia. Eurooppa on nopeimmin lämpiävä maanosa: Euroopan ympäristökeskuksen laatiman Euroopan ilmastoriskien arvioinnin mukaan lämpeneminen on noin kaksi kertaa nopeampaa maailmanlaajuiseen keskiarvoon verrattuna. Raportissa korostetaan, että Euroopasta on tultava ilmastoneutraali ja ilmastokestävä ja että sen on nopeutettava siirtymistä puhtaaseen energiaan sekä lisättävä uusiutuvien energialähteiden ja energiatehokkuustoimien käyttöönottoa. EU on sitoutunut saavuttamaan ilmastoneutraaliuden vuoteen 2050 mennessä. Se on myös sopinut tavoitteista ja lainsäädännöstä kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi vähintään 55 prosentilla vuoteen 2030 mennessä.

Faktabaari ja Aalto-yliopiston informaatiovaikuttamisen kurssi järjestävät keväällä 2024 yleisöluentosarjan otsikolla ”Alustat, teknologiat ja vaikuttamien – utopiat ja dystopiat”. Sarjan seuraavan luennon pitää 7. toukokuuta Rysky Riiheläinen aiheesta ”Suomen disinformaatiokentän tila ja toimijat”. Sitä seuraa 14. toukokuuta Jenni Hakkaraisen luento otsikolla ”AI, oikeus ja syrjintä”. Luennot julkaistaan tallenteina Faktabaarin verkkosivuilla. Tallenteet ovat saatavilla aina luentopäivää seuraavasta päivästä viikon ajan.

Tänä vuonna Eurooppa-päivää vietetään Helsingissä kahtena päivänä. Lauantaina 4. toukokuuta Narinkkatorin lavalla nähdään ja kuullaan muun muassa puolueiden puheenjohtajien EU-vaalitentti, musiikkia ja tanssia eri puolilta Eurooppaa ja Oulu2026-kulttuuripääkaupunkivuoden esittely sekä keskustellaan urheilijoiden yhteiskunnallisesta roolista. Ilta huipentuu Aliisa Syrjän konserttiin. Torialueella on ohjelmaa lapsille, ja lisäksi siellä esittäytyvät eri järjestöt ja puolueet. Tiistaina 7. toukokuuta Eurooppa-päivää vietetään Oodin perinteikkään asiaohjelman merkeissä Oodin 3. kerroksessa. Eurooppa-päivän tapahtumat järjestävät Euroopan komission Suomen-edustusto, Euroopan parlamentin Suomen-toimisto, valtioneuvoston kanslian Eurooppatiedotus, Eurooppanuoret ry sekä Eurooppalainen Suomi ry.

EU:hun liittyi 1. toukokuuta 2004 kertaheitolla kymmenen uutta jäsenmaata: Kypros, Latvia, Liettua, Malta, Puola, Slovakia, Slovenia, Tšekki, Unkari ja Viro. Tämä on ollut EU:n suurin laajentuminen sekä väkimäärällä että maiden lukumäärällä mitattuna. Kyseisten jäsenmaiden suurlähetystöt järjestävät osana Eurooppa-päivän ohjelmaa valokuvanäyttelyn juhlistaakseen big bang -laajentumisen 20-vuotispäivää. Näyttelyyn on koottu valokuvia, jotka vievät matkalle vuoteen 2004 ja tuovat esiin tuolloin vallinneen muutoksen ja optimismin hengen EU:n politiikassa. Näyttely on esillä 7.–13. toukokuuta Helsingin Kansalaistorilla keskustakirjasto Oodin edustalla.

Kulttuuri ja yhteiskunta, tasa-arvo ja perusoikeudet, liikunta ja nuoriso, kansalaisuus ja kotouttaminen, sisäinen turvallisuus ja viranomaisyhteistyö… Olitpa kansalaisjärjestö tai luovan alan toimija, kunta- tai aluetoimija, viranomainen, korkeakoulun tai muun voittoa tavoittelemattoman tai voittoa tavoittelevan organisaation edustaja, EU-rahoitusmahdollisuuksia on tarjolla runsaasti! Oikeusministeriö, sisäministeriö, opetushallitus ja Suomen Akatemia jalkautuvat 24. toukokuuta klo 12.00–15.00 Tampereelle Museokeskus Vapriikkiin kertomaan EU-rahoitusmahdollisuuksista. Tilaisuudessa kuulet perustietoa rahoitusohjelmista, toteutuneista hankkeista sekä vinkkejä hakuprosessiin. Seminaariosuuden jälkeen tapahtuma jatkuu minimessuilla, joilla voit saada opastusta EU-rahoituksen hyödyntämiseen, hakuprosesseihin tai ylipäänsä lisätietoa EU-rahoituksesta. Voit myös tuoda mukanasi organisaatiosi hankeidean, jolle voidaan yhdessä pohtia sopivimmat rahoitusmahdollisuudet. Tapahtumaan pyydetään ilmoittautumaan etukäteen.

Kesäkuun EU-vaalit näyttävät, mihin suuntaan Eurooppa jatkossa kulkee. Komission Suomen-edustuston huhtikuun alussa järjestämässä Minun Eurooppani -paneelikeskustelussa kuultiin näkemyksiä siitä, miksi EU:sta kannattaa olla kiinnostunut. EU päättää monista tärkeistä asioista, mutta esimerkiksi toimet ilmastokriisin ratkaisemiseksi jakavat mielipiteitä. Yliopistotutkija Johanna Vuorelman mielestä hiilineutraalius vuonna 2050 on EU:n tärkein tavoite tulevina vuosina. Kansanedustaja Ville Kauniston (kok.) mielestä keskittyminen yhteen tavoitteeseen antaa liian suppean kuvan EU:n päätöksenteosta. Hänestä kyse on valtavasta murroksesta, jossa ilmastonmuutoksen lisäksi monet muutkin asiat linkittyvät toisiinsa. Euroopan parlamentin jäsen Ville Niinistö (vihr.) puolestaan katsoo, että aivan kaikki kietoutuu ilmastokriisin ratkaisemisen ympärille. Kansanedustaja Katri Kulmuni (kesk.) korosti sellaisten toimien tarvetta, jotka parantavat eurooppalaista toimintaympäristöä. Suomen Perusta -ajatuspajan toiminnanjohtaja Simo Grönroos (ps.) puolestaan totesi, että tavoitteita linjattaessa on muistettava, mitä ne tarkoittavat ihmisille esimerkiksi nousevina asumis- ja polttoainekuluina.

Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa ja sen laukaisema energiakriisi ovat ympäri Euroopan vauhdittaneet irtautumista fossiilisista polttoaineista. Vastatakseen EU:n asettamiin tavoitteisiin fossiilisen energian korvaamisessa uusiutuvalla pieni Joroisten kunta Pohjois-Savossa on satsannut aurinkovoimapuistoihin. Joroisten kunnanjohtaja Jaakko Kuronen muistuttaa, että ilman uusiutuvaa energiaa hiilipäästöjä ei saada merkittävästi alemmaksi. Joroisilla onkin vauhdilla edistetty aurinkoenergian käyttöönottoa. Joroinen haluaa olla hiilineutraali vuonna 2035. Kunnanjohtaja uskoo, että tavoite ei ole mahdoton saavuttaa. ”Uskon vahvasti, että onnistumme tässä. Jos saamme vaikka kolmasosan suunnitelluista hankkeista eteenpäin, niin silloin Joroisten alueella tuotetaan uusiutuvaa energiaa enemmän kuin sitä käytetään”, Kuronen sanoo. Esimerkillään Joroinen haluaa näyttää myös muille kunnille, miten ratkaista uusiutuvan energian hankkeita.

Kaukana on aika, jolloin autoretkellä hansikaslokerosta kaivettiin esiin paperinen maantiekartta. Nyt autonavigaattorit ja älykännykän karttasovellukset auttavat liikkumaan paikasta toiseen. Toimiakseen digitaaliset karttasovellukset tarvitsevat satelliittien lähettämää tietoa, jonka perusteella esimerkiksi matkapuhelin laskee sijaintinsa. 2000-luvun alussa EU teki strategisen päätöksen oman navigaatiojärjestelmän luomisesta. Vaikka avaruussatelliittijärjestelmä Galileo ja sitä täydentävä maasatelliittijärjestelmä Copernicus ovat olleet kalliita ja haastavia, voi niitä varsinkin nykyisessä maailmantilanteessa pitää menestyksenä. Tällä hetkellä Galileo-järjestelmään kuuluu 26 avaruudessa olevaa satelliittia ja yhdeksän Copernicus-maahavainnointiasemaa. Niiden tuottama data kattaa koko maapallon. Copernicus-järjestelmästä tuleva data on ilmaista ja kaikille avointa. Datan avulla seurataan esimerkiksi hiilidioksidipäästöjä ja jäätiköiden sulamista.

18-vuotiaat nuoret voivat hakea DiscoverEU-matkakorttia, jolla pääsee tutustumaan Eurooppaan raiteita pitkin. Tällä hakukierroksella hakea voivat 1.7.2005–30.6.2006 (nämä päivämäärät mukaan luettuina) syntyneet nuoret. Kyseessä on ainutkertainen tilaisuus nuorelle päästä avartamaan maailmankuvaa, hankkimaan uusia kokemuksia, ystäviä ja monenlaista osaamista ja itsevarmuutta ympäristöystävällisellä tavalla. Matkalla nuoret voivat osallistua ympäri Eurooppaa järjestettäviin Meet-up -kokoontumisiin, joissa he pääsevät tutustumaan toisiin DiscoverEU-osallistujiin. Haastattelimme DiscoverEU-reilaajia viime syksynä. Voit lukea jutun linkistä. Haku on käynnissä 30. huhtikuuta klo 13.00 saakka.

Yhdelle sivustolle koottuna löytyy suomeksi kattava tietopaketti virkamiesurasta, määräaikaisista työmahdollisuuksista ja harjoitteluista Euroopan komissiossa ja muissa EU:n toimielimissä. Sivusto sisältää osiot muun muassa avoimista työpaikoista, hakumenettelystä, käytännön työskentelystä EU:n palveluksessa, harjoittelujaksoista, tutkijoille tarjolla olevista tehtävistä sekä rekrytointeja hoitavasta EU:n henkilöstövalintatoimisto EPSOsta.