Euroopan komission Suomen-edustusto

Kuluvalla viikolla komissio tekee historiaa isoja suuntaviivoja määrittelevillä toimillaan kahdella eri tavalla. Eilinen tiedoksianto vihreän kehityksen ohjelman teollisuussuunnitelmaksi on rajapyykki, jonka strategisena tavoitteena on tukea suoraan EU:n ilmastolain mukaista tavoitetta saavuttaa ilmastoneutraalius vuoteen 2050 mennessä. Se antaa yhä selvemmän signaalin kestävien ja vähähiilisten investointien kiihdyttämiseksi EU:ssa: olemalla ensimmäisinä liikkeellä luomme vihreän siirtymän kautta lisää kilpailukykyä ja osaamista varsinkin vähähiilisen teollisuuden tarpeisiin samalla kun geopoliittinen asemamme ja kykymme vastata ulkoisiin uhkiin parantuu. Komissiolta on tulossa paketista ehdotuksia lakialoitteiksi jo maaliskuun puolivälissä. Tänään suurin osa komissaareista vierailee puheenjohtaja Ursula von der Leyenin johdolla Kiovassa osoittaakseen tukea ja solidaarisuutta ja keskustellakseen politiikan ydinteemoista.

Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen ja 15 komissaaria tapaavat Ukrainan hallituksen Kiovassa torstaina 2. helmikuuta. Komission vierailu kertoo tuesta Ukrainalle. Vierailun aikana keskustellaan EU:n ja Ukrainan yhteistyöstä, tulevasta jälleenrakennuksesta sekä maan etenemisestä eurooppalaisella tiellään. Perjantaina 3. helmikuuta pidetään EU-Ukraina-huippukokous. Kokouksessa keskustellaan muun muassa Ukrainan EU-liittymisprosessista, EU:n vastauksesta Venäjän hyökkäyssotaan, jälleenrakennuksesta sekä globaalista ruokaturvasta.

Komissio on esittänyt vihreän kehityksen ohjelman teollisuussuunnitelman. Sen tarkoituksena on parantaa Euroopan hiilineutraalin teollisuuden kilpailukykyä ja nopeuttaa siirtymistä ilmastoneutraaliuteen. Suunnitelman tavoitteena on luoda nykyistä suotuisampi toimintaympäristö, jotta voidaan lisätä EU:n päästöttömien teknologioiden ja tuotteiden tuotantokapasiteettia ja saavuttaa Euroopan kunnianhimoiset ilmastotavoitteet. Suunnitelma perustuu aiempiin aloitteisiin ja tukeutuu EU:n sisämarkkinoiden vahvuuksiin. Se täydentää Euroopan vihreän kehityksen ohjelman ja REPowerEU-suunnitelman toimia. Suunnitelma koostuu neljästä osa-alueesta: ennakoitava ja yksinkertaistettu sääntely-ympäristö, rahoituksen saannin nopeuttaminen, osaamisen parantaminen ja avoin kauppa häiriönsietokykyisten toimitusketjujen luomiseksi.

Komissio on esittänyt aloitteen työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun vahvistamiseksi ja edistämiseksi konkreettisilla toimilla jäsenmaiden ja EU:n tasolla. Aloitteen ansiosta työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua voidaan mukauttaa muuttuvaan työelämään ja työmarkkinoiden uusiin suuntauksiin. Näitä ovat muun muassa siirtyminen digitaaliseen ja ilmastoneutraaliin talouteen ja uusien työmuotojen syntyminen. Ehdotetussa neuvoston suosituksessa esitetään, miten EU-maat voivat edelleen vahvistaa työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua ja työehtosopimusneuvotteluja kansallisella tasolla. Komissio on esittänyt myös tiedonannon työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun vahvistamisesta ja edistämisestä EU:n tasolla. Työmarkkinaosapuolet osallistuivat tiiviisti näiden aloitteiden valmisteluun.

Joka kolmas EU:n mehiläis-, perhos- ja kukkakärpäslaji on vaarassa kadota. Eurooppalaiset ovat vaatineet yhä painokkaammin päättäväistä puuttumista pölyttäjäkatoon, ja aiheesta on esitetty myös eurooppalainen kansalaisaloite ”Pelastakaa mehiläiset ja maanviljelijät”. Komissio on nyt antanut esityksen pölyttäjien olosuhteiden parantamisesta. Tarkoituksena on puuttua luonnonvaraisten pölyttäjähyönteisten hälyttävään vähenemiseen. Komissio esittää toimia, joita EU:n ja jäsenmaiden on toteutettava, jotta pölyttäjien väheneminen voidaan pysäyttää vuoteen 2030 mennessä. Komission aloite täydentää sen kesäkuussa 2022 antamaa ehdotusta luonnon ennallistamista koskevaksi laiksi, jonka perusteella jäsenmaat määrittävät kansalliset ennallistamissuunnitelmansa. Aloite on myös keskeinen osa vuoteen 2030 ulottuvaa biodiversiteettistrategiaa, Pellolta pöytään -strategiaa ja Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa.

Suomen Viron-instituutti tuo Eurooppasaliin Sanasta kuvaksi -näyttelyn, joka tuo yhteen Suomen ja Viron väliä pendelöivän valokuvaaja Elina Simosen, Runoajelun runoilijat Susinukke Kosolan (Suomi), Sveta Grigorjevan (Viro) ja Madara Gruntmanen (Latvia) sekä Aalto-yliopistossa opiskelevat nuoret muotisuunnittelijat Triin Tindin ja Tauri Västrikin (Viro), Laima Jurčan (Latvia) sekä Laura Rusasen (Suomi). Runoudesta inspiroitunut muotikuvanäyttely syntyi tiiviissä yhteistyössä stylisti Alli-Liis Vandelin kanssa. Näyttely on avoinna Eurooppasalin (Malminkatu 16, Helsinki) aukioloaikoina ma–pe klo 9.00–16.30, paitsi Eurooppasalissa järjestettävien tilaisuuksien aikana. Tervetuloa!

Putinin hyökkäyssota on saanut EU:n vauhdittamaan irtautumista fossiilisesta energiasta ja viemään eteenpäin vihreää siirtymäänsä. Miten EU-maat ovat selviämässä kriisitalvesta ja kuinka yhtenäisinä? Miten toimitusvarmuutta, omavaraisuutta ja myös energiamarkkinoiden kehittämistä edistetään pidemmällä aikavälillä niin EU:ssa kuin Suomessa? Entä mihin suuntaan Ukraina ja Venäjä kehittyvät energian suhteen ja mitä se tarkoittaa meille? Euroopan parlamentin Suomen-toimisto ja LUT-yliopisto järjestävät aiheesta keskustelun 3. helmikuuta klo 11.00–12.15 Eurooppasalissa (Malminkatu 16, Helsinki). Mukana keskustelemassa ovat Euroopan parlamentin jäsenet Miapetra Kumpula-Natri (S&D, sd.) ja Heidi Hautala (Greens, vihr.), edustuston tiedotuspäällikkö Ismo Ulvila, Helsingin yliopiston professori ja Maanpuolustuskorkeakoulun dosentti Veli-Pekka Tynkkynen sekä professori ja dekaani Olli Pyrhönen, LUT School of Energy Systems. Keskustelu striimataan parlamentin toimiston Facebook-sivulle.

Aktivistimummot ovat kutsuneet suurimpien puolueiden edustajat paneelikeskusteluun vastaamaan kysymyksiin ilmastotoimista. Keskustelun moderaattoreina toimivat aktivistimummo ja Euroopan ilmastosopimuslähettiläs FT Anu Harkki sekä aktivistimummo, MMT Armi Temmes. Ennen paneelia asiantuntijapuhujina ovat muun muassa edustuston tiedotuspäällikkö Ismo Ulvila, valtiovarainministeriön osastopäällikkö Mikko Spolander, Ilmatieteen laitoksen tutkimusprofessori Jari Liski ja prof. emeritus Raimo Lovio. Seminaari järjestetään 6. helmikuuta klo 14.00–16.00 Helsingissä Eurooppasalissa. Tilaisuus lähetään suorana verkossa ja tallennetaan myöhempää katselua varten. Tule mukaan kuulemaan, haastamaan ja keskustelemaan!

NextGenerationEU:n eli elpymisrahoituksen avulla EU edistää terveellisemmän, vihreämmän ja digitaalisemman yhteiskunnan rakentamista. Komission Suomen-edustuston ja valtiovarainministeriön järjestämässä elpymis- ja palautumistukivälinettä (RRF) koskevassa tapahtumassa tarkastellaan Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelman (RRP) ensimmäisiä tuloksia erityisesti vihreän siirtymän ja digitalisaation aloilla. Tapahtuman avaa komission Suomen-edustuston päällikkö Maria Blässar, ja Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelman täytäntöönpanon tilanteesta kertovat valtiovarainministeriön EU-sihteeristön päällikkö Marketta Henriksson ja Euroopan komission elpymis- ja palautumistyöryhmän johtaja Eric von Breska. Aiheista käydään myös kaksi paneelikeskustelua. Komission ja valtiohallinnon edustajien lisäksi keskustelemassa on RRF-rahoitusta saaneita yrityksiä ja muita keskeisiä suomalaisia toimijoita. Tilaisuuden kielenä on englanti. Tapahtuma järjestetään 8. helmikuuta klo 9.00–12.30 Helsingissä Eurooppasalissa, ja sitä voi seurata myös etänä. Tutustu ohjelmaan ja ilmoittaudu mukaan!

Euroopan komission Suomen-edustusto hakee tarjouskilpailulla sopimuskumppania tuottamaan edustustolle ja Euroopan parlamentin Suomen-toimistolle vartiointipalveluja toimitiloihinsa Helsinkiin. Puitesopimus tehdään neljäksi vuodeksi. Tarjouskilpailu järjestetään kahdessa vaiheessa, joista ensimmäisessä tarjoajien on lähetettävä osallistumishakemus. Osallistumishakemus on edellytys tarjouksen jättämiselle, ja se on toimitettava eSubmission -järjestelmän kautta viimeistään 20. helmikuuta 2023 klo 16.00. Lisätiedot tarjouspyynnöstä ja ensimmäisen vaiheen tarjousasiakirjat löytyvät eTendering-järjestelmästä.

Digitaalinen informaatiolukutaito kuuluu kaikille – varsinkin nuorille. Faktabaari EDUn uusilla videoilla opetetaan informaatiolukutaitoa ja käytännön niksejä digiympäristössä selviytymiseen. Faktabaari EDU on Euroopan parlamentin Suomen-toimiston tuella toteuttanut videosarjan, jonka tarkoituksena on tarjota digitaalista informaatiolukutaitoa edistävää tietoa nuorille. Neljällä ensimmäisellä videolla kohderyhmänä ovat erityisesti yläkoululaiset sekä ammattikoulua ja lukiota käyvät nuoret. Videot ovat kuitenkin hyödyllisiä kaikenikäisille.

Tällä hetkellä kolmasosalla 13-vuotiaista eurooppalaisista ei ole digitaalisia perustaitoja, ja OECD:n mukaan vain hieman yli puolet EU:n 15-vuotiaista ilmoittaa saaneensa opetusta siitä, miten tunnistaa subjektiivinen tai puolueellinen tieto. Koulutuksen roolia disinformaation torjunnassa ja digitaalisen lukutaidon edistämisessä on tarpeen vahvistaa, ja sen vuoksi komissio julkaisi lokakuussa perus- ja toisen asteen koulujen opettajille tarkoitetut aiheeseen liittyvät ohjeet. Ohjeet on nyt julkaistu kaikilla EU-kielillä. Ohjepaketti kattaa kolme pääaihetta: digitaalisen lukutaidon kehittäminen, disinformaation torjunta ja digitaalisen lukutaidon arviointi. Ohjeet ovat osa digitaalisen koulutuksen toimintasuunnitelmaa (2021–2027) ja demokratiatoimintasuunnitelmaa.

Vuosi 2022 oli Euroopan nuorison teemavuosi, jolloin nuorten ääntä ja osallisuutta pyrittiin tuomaan esiin monin eri tavoin. Opetushallitus järjesti Suomen parhaat osallistajat -kilpailun, jossa etsittiin Suomen parasta nuorten osallistamisen mallia. Kilpailun tarkoituksena oli nostaa esiin erityisesti suomalaista osaamista nuorten osallistamisessa. Tutustuimme jo ennalta finalistihankkeisiin, ja voittajat julkistettiin teemavuoden päätösjuhlassa. Kilpailun ensimmäisen sijan jakoivat Mentoring for Future -hanke (Nuorisohanke) sekä Nuortennetti (Mannerheimin Lastensuojeluliitto).

Oletko suorittanut vähintään kolmivuotisen korkeakoulututkinnon oikeustieteen alalta ja työskennellyt vähintään vuoden oikeusalan tehtävissä, mieluiten kansainvälisessä järjestössä? Tunnetko EU:n toimielinkehyksen sekä vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaavan Euroopan unionin viraston (eu-LISA) toiminnan kannalta keskeiset oikeussäännöt? Onko sinulla lisäksi erinomainen englannin kielen taito (vähintään taso C1), ja haluatko työskennellä kansainvälisessä ympäristössä? Jos vastasit myöntävästi, sinua saattaa kiinnostaa Tallinnassa eu-LISAssa avoinna oleva oikeudellisen asiantuntijan toimi. Kyse on väliaikaisesta työsopimuksesta (palkkaluokka AD5), joka on aluksi voimassa viisi vuotta ja voidaan uusia enintään viideksi vuodeksi, minkä jälkeen sopimus voidaan muuttaa toistaiseksi voimassa olevaksi. Hakuaika päättyy 15. helmikuuta klo 12.59 Suomen aikaa.