Euroopan komission Suomen-edustusto

Valkoisen peitteen saanut Nuuksio hohti kaikessa kauneudessaan ja Euroopan vihreä siirtymä ja kestävä puutuotteiden käyttö olivat vahvasti esillä luontokeskus Haltiassa, kun komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen ja ympäristökomissaari Virginijus Sinkevičius vierailivat pääministeri Sanna Marinin kanssa Into the Woods -tapahtumassa. Korkean tason keskusteluihin osallistuivat myös Viron pääministeri Kaja Kallas ja Ruotsin varapääministeri Ebba Busch. Uusi eurooppalainen Bauhaus on puheenjohtaja von der Leyenin henkilökohtaisesti esiin tuoma aloite, jolla pyritään elvyttämään yli satavuotias saksalainen arkkitehtuurin Bauhaus-koulukunta. Sillä pyritään kestävään, esteettiseen ja käytännölliseen rakentamiseen, ja puurakentamisen ohella se on yksi keskeisistä Euroopan vihreän siirtymän kestävän rakentamisen tavoitteista – vastaahan rakennussektori kokonaisuudessaan miltei kolmasosaa päästöistämme.

Jokainen eurooppalainen tuottaa keskimäärin lähes 180 kiloa pakkausjätettä vuodessa. Pakkausala on yksi suurimmista ensiömateriaalien käyttäjistä: 40 prosenttia muoveista ja 50 prosenttia papereista käytetään EU:ssa pakkauksiin. Jos toimiin ei ryhdytä, pakkausjätteen määrä kasvaa 19 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Muovijätteen kasvu olisi jopa 46 prosenttia. Komissio pyrkii pysäyttämään tämän suuntauksen ehdottamillaan uusilla EU:n laajuisilla säännöillä. Kuluttajille säännöt tuovat muun muassa uudelleenkäytettäviä pakkausvaihtoehtoja ja lopun tarpeettomille pakkauksille. Teollisuuden kannalta säännöillä luodaan uusia liiketoimintamahdollisuuksia, vähennetään ensiömateriaalien tarvetta, lisätään Euroopan kierrätyskapasiteettia ja vähennetään Euroopan riippuvuutta raaka-aineista ja ulkopuolisista toimittajista.

Komissio on ehdottanut hiilenpoistojen sertifiointia koskevaa asetusta. Ehdotuksella parannetaan merkittävästi EU:n valmiuksia määrittää, seurata ja todentaa hiilenpoistoja. Ehdotus edistää sekä innovatiivisia hiilidioksidin poistamistekniikoita ja hiiliviljelyratkaisuja että EU:n ilmasto-, ympäristö- ja nollapäästötavoitteiden saavuttamista. Sertifiointiprosessin läpinäkyvyyden ja uskottavuuden varmistamiseksi ehdotus sisältää hiilenpoistojen riippumatonta todentamista koskevat säännöt sekä säännöt sellaisten sertifiointijärjestelmien tunnustamiseen, joita voi käyttää todistaakseen noudattavansa EU:n sertifiointikehystä. Ehdotus on keskeinen pyrittäessä Euroopan tavoitteeseen olla ensimmäinen ilmastoneutraali maanosa vuoteen 2050 mennessä. Jotta EU voisi saavuttaa tämän tavoitteen, sen on vähennettävä kasvihuonekaasupäästönsä minimiin. EU:n täytyy lisätä hiilidioksidin poistamista ilmakehästä, jotta voidaan kuitata päästöt, joista ei päästä eroon.

Uudella EU:n globaalilla terveysstrategialla pyritään parantamaan maailman terveysturvaa ja kaikkien ihmisten terveysoloja muuttuvassa maailmassa. Komission hyväksymässä uudessa strategiassa todetaan, että maailmanlaajuiset terveyskysymykset ovat olennainen osa EU:n ulkopolitiikkaa, geopoliittisesti kriittinen osa-alue ja EU:n strategisen riippumattomuuden kannalta keskeisiä. Strategia edistää pitkäaikaisia ja mielekkäitä tasa-arvoisia kumppanuuksia Global Gateway -strategian mallilla. Se muodostaa Euroopan terveysunionin ulkoisen ulottuvuuden, ja sen tarkoituksena on ohjata EU:n toimia, joilla parannetaan varautumista ja reagointia terveysuhkiin, kuten pandemioihin.

Komissio on esittänyt Unkarille talousarvion ehdollisuusjärjestelmän mukaisen arvioinnin. Varmistettuaan, että Unkarin elpymis- ja palautumissuunnitelmaan sisältyy oikeuslaitoksen riippumattomuutta ja EU:n talousarvion suojaamista koskevia keskeisiä välitavoitteita, komissio on päättänyt myös hyväksyä kyseisen suunnitelman tietyin edellytyksin. Vaikka Unkari on jo toteuttanut tai toteuttaa parhaillaan useita uudistuksia, se ei ole muun muassa pannut asianmukaisesti täytäntöön yleisen ehdollisuusmekanismin puitteissa sovittujen 17 korjaavan toimenpiteen keskeisiä osia. Komissio on päättänyt pitää voimassa 18. syyskuuta esittämänsä alkuperäisen ehdotuksen, jonka mukaan 65 prosenttia (yhteensä 7,5 mrd. euroa) kolmen koheesiopolitiikan toimenpideohjelman sitoumuksista keskeytetään. Lisäksi komissio pitää edelleen voimassa ehdotuksensa, jolla kielletään oikeudellisten sitoumusten tekeminen yleishyödyllisten säätiöiden kanssa. Seuraavaksi neuvosto äänestää asiasta 19. joulukuuta mennessä. Jos neuvosto hyväksyy ehdotuksen määräenemmistöllä, maksujen keskeyttäminen tulee voimaan.

Life-ohjelmaan kuuluville 168 uudelle ympäristö- ja ilmastohankkeelle annetaan rahoitusta komission hyväksymällä yli 380 miljoonan euron investointipaketilla. Suomeen rahoitusta saadaan muun muassa turvemaiden ennallistamiseen tähtäävälle PeatCarbon Life -hankkeelle, jossa ovat mukana Oulun yliopisto, Luonnonvarakeskus ja Ilmatieteen laitos. Hanke pohjautuu Suomen, Latvian, Saksan ja Tanskan yhteistyöhön, ja hanketoimia toteutetaan Suomen lisäksi Latviassa. Rahoitusta saa myös suomalainen Green Casting Life -hanke, jonka tavoitteena on rautavalimoiden päästöttömyys. Lisäksi Suomeen tulee rahoitusta yhteistyössä Ruotsin kanssa toteutettavan Life2Taiga-hankkeen myötä. Hankkeessa keskitytään erityisesti vanhojen mäntymetsien parantamiseen käyttäen mahdollisimman luonnollisia ja tehokkaita menetelmiä, kuten kulottamista. Hankeluetteloa päivitetään, kun uusia avustussopimuksia allekirjoitetaan. Lopullinen luettelo on valmis joulukuuhun 2022 mennessä.

Euroopan komissio on päättänyt nimittää suomalaisen Salla Saastamoisen yhteisen tutkimuskeskuksen (JRC) uudeksi varapääjohtajaksi. Yhteinen tutkimuskeskus on komission tiede- ja tietopalvelu, joka tarjoaa tieteellistä neuvontaa ja tukea EU:n toimintapolitiikoille. Salla Saastamoinen on työskennellyt Euroopan komissiossa 25 vuotta, muun muassa 21 vuotta oikeus- ja kuluttaja-asioiden pääosastossa (JUST), jossa hän on toiminut vt. pääjohtajana. Tällä hetkellä hän toimii oikeus- ja kuluttaja-asioiden pääosastossa siviili- ja kauppaoikeudesta vastaavana johtajana, ja tätä ennen hän toimi yhdenvertaisuudesta vastaavana johtajana. Salla Saastamoisen nimityksen voimaantulopäivä vahvistetaan myöhemmin.

Helsingin keskustakirjasto Oodi ja myös EU-piste EU@Oodi täyttävät 5. joulukuuta vuosia. Synttäreitä juhlistetaan päivän mittaan kirjaston tiloissa. Euroopan parlamentin Suomen-toimisto tarjoaa 5. joulukuuta klo 14.00–17.00 leivoskahvit kirjaston ala-aulassa. Tervetuloa!

Euroopan komission Suomen-edustusto ja Euroopan parlamentin Suomen-toimisto kutsuvat sinut 9.–18. joulukuuta nauttimaan eri puolilta Eurooppaa tulevista elokuvista. Vuoden 2022 Eurooppalaisen elokuvan viikkojen teemana on ”Solidaarisuus ja ihmisoikeudet”. Ohjelmassa on yhteensä 23 elokuvaa Euroopan eri maista, myös elokuvaviikkojen kunniavieraana olevasta Ukrainasta. Tarjolla on silmät avaavia dokumentteja ja sydäntäsärkevää draamaa, ja monet esitettävistä elokuvista ovat tulosta useiden maiden välisestä yhteistyöstä. Useat tämänvuotiseen ohjelmistoon kuuluvat elokuvat ovat saaneet arvostettuja palkintoja omissa maissaan sekä myös kansainvälisesti. Elokuvat esitetään alkukielellä, ja ne on tekstitetty englanniksi. Näytökset ovat maksuttomia, ja ne pidetään Eurooppasalissa (Malminkatu 16, 00100 Helsinki), jossa on tilaa 100 henkilölle.

Biodiversea-hanke on Suomen suurin Itämeren suojeluun keskittyvä yhteistyöhanke. Vuonna 2021 käynnistynyt hanke kestää kahdeksan vuotta, ja sen kokonaisbudjetti on lähes 20 miljoonaa euroa. Rahoituksesta 60 prosenttia tulee EU:n Life-ohjelmasta, joka on unionin ympäristö- ja ilmastotoimien rahoitusväline. Yhtenä hankkeen tärkeimmistä tavoitteista on merissä elävien lajien elinympäristöjen ja luontotyyppien ennallistaminen. Tutkijoita kiinnostavat esimerkiksi Itämeren avainlaji rakkohauru, vaarantuneet meriajokasniityt ja suojaisat näkinpartaispohjat sekä erittäin uhanalainen meriharjus. Uusilla kunnostusmetodeilla parannetaan sekä uhanalaisten lajien ja luontotyyppien että kalojen kutupaikkojen tilaa. ”Ensimmäiset kunnostuskohteet on kartoitettu, ja meillä on ensi vuodelle tiedossa kymmenen pilottikohdetta. Näihin kuuluu muun muassa jokisuisto itäisessä Suomenlahdessa, fladoja eli kynnyksellisiä matalia lahtia Merenkurkussa ja Hangon ja Tammisaaren seudulla sekä kosteikkoja, joista vesi kulkee näihin mataliin lahtiin”, kertoo hankkeen projektipäällikkö Anette Bäck Metsähallituksesta.

EU:n Erasmus+ -ohjelma täyttää tänä vuonna 35 vuotta ja Euroopan solidaarisuusjoukot 5 vuotta. Erasmus+ tarjoaa nuorille, opiskelijoille ja aikuisille mahdollisuuksia kansainvälistymiseen sekä rahoitusta opiskeluun, kouluttautumiseen tai harjoitteluun ulkomailla. Oppilaitoksille ja organisaatioille ohjelma tarjoaa mahdollisuuksia yhteistyöhön kansainvälisten kumppanien kanssa. Euroopan solidaarisuusjoukoissa 18–30-vuotiaille nuorille puolestaan avautuu mahdollisuus osallistua eurooppalaista yhteenkuuluvuutta vahvistaviin projekteihin. Ohjelmia juhlittiin marraskuussa järjestetyssä Plussaa EU-ohjelmista -tilaisuudessa. Tilaisuuden paneelikeskustelussa panelistit totesivat, että kansainvälistymiseen tarvitaan myös työkaluja ja motivointia. Valo-Valmennusyhdistys ry:n kansainvälisen toiminnan koordinaattori Jaana Härkönen kertoi, että työssään hänellä on ollut mahdollisuus lähettää omaa polkuaan etsiviä nuoria nuorisovaihtoon. ”Nuorille vaihto oli valtavan hieno kokemus, ja heidän kielitaitonsa, itsevarmuutensa ja minäpystyvyyden taitonsa kehittyivät. Myöhemmin kaikki vaihdossa olleet nuoret joko opiskelivat tai olivat töissä. Vaihto varmasti osaltaan vaikutti tähän.”

Euroopan komission Suomen-edustusto hakee tarjouspyynnöllä sopimuskumppania verkkosivujen ja sosiaalisen median sisällöntuotantoon (artikkelit ja videot). Euroopan komissio viestii EU:sta, sen toimielimistä ja politiikoista eri kanavissa ja eri kohderyhmille. Euroopan komission Suomen-edustuston keskeisinä viestintäkanavina ovat verkkosivut (https://finland.representation.ec.europa.eu/index_fi), uutiskirje ja sosiaalinen media. Edustusto järjestää myös tapahtumia. Tavoitteena on viestiä suomalaisille tärkeistä Euroopan komission aloitteista sekä niiden vaikutuksesta kansalaisten arkeen. Edustusto hakee sopimuskumppania seuraavaksi neljäksi vuodeksi ja aikoo avata tarjouskilpailun, joka luetaan arvoltaan keskisuuriin hankintoihin (alle 140 000 euroa).

Oletko tekniikan asiantuntija tai sosiaalisen median algoritmeihin paneutunut datatutkija? Tai digitaloudesta kiinnostunut juristi, joka haluaa vaikuttaa? Tai ehkä talous- tai yhteiskuntatieteilijä, joka on pohtinut paljon sitä, miten digitaaliset alustat muokkaavat maailmaamme? Hae siinä tapauksessa Euroopan komission viestintäverkkojen, sisältöjen ja teknologian pääosaston (CONNECT) työryhmään, joka käsittelee uutta digipalvelusäädöstä. Säädös tuli voimaan marraskuun puolivälissä, ja siinä vahvistetaan turvallisempaa ja vastuullisempaa verkkoympäristöä koskevat EU:n säännöt. Digipalvelusäädöstä käsittelevään työryhmään haetaan nyt kansallisia asiantuntijoita ja sopimussuhteisia toimihenkilöitä uuden säädöksen täytäntöönpanoon liittyviin tehtäviin. Hakuaika päättyy 19. joulukuuta.