Euroopan komission Suomen-edustusto

Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen ja ympäristökomissaari Virginijus Sinkevičius saapuvat Suomeen pääministeri Sanna Marinin vieraiksi yhdessä Viron pääministeri Kaja Kallaksen ja Ruotsin varapääministeri Ebba Buschin kanssa. He osallistuvat Suomen luontokeskus Haltiassa järjestettävään Into the Woods -tapahtumaan, jossa keskustellaan metsän tarjoamista ratkaisuista hyvien elinympäristöjen tavoittelussa. Suomalaisministereistä tapahtumaan osallistuvat myös ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo ja maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen. Päättäjien ohella koolla on tutkijoita sekä arkkitehtuurin ja rakentamisen asiantuntijoita. Into the Woods -tapahtuma on osa Uusi eurooppalainen Bauhaus -aloitetta. Tapahtuman järjestävät yhdessä Suomen kanssa Euroopan komissio, Ruotsi ja Viro.

Komissio on pyytänyt neuvostoa tekemään viipymättä tarvittavat päätökset, jotta Bulgaria, Romania ja Kroatia pääsevät osallistumaan Schengen-alueeseen kaikilta osin. Sisärajatarkastuksista vapaan Schengen-alueen laajentuminen muuttaa Eurooppaa turvallisemmaksi, sillä sen myötä yhteisten ulkorajojen suojaaminen ja poliisiyhteistyö tehostuvat. Maailman suurin sisärajatarkastuksista vapaa yhteinen alue kasvaa huomattavasti, joten siitä tulee myös entistä houkuttelevampi. Oikeus- ja sisäasioiden neuvosto äänestää 8. joulukuuta puheenjohtajavaltio Tšekin johdolla Bulgarian, Romanian ja Kroatian täysimääräisestä osallistumisesta Schengen-alueeseen.

Komissio on esittänyt linjauksia EU:n talouden ohjausjärjestelmän uudistamisesta. Marraskuun alussa hyväksytyn komission tiedonannon mukaan tarkoituksena on vahvistaa velkakestävyyttä ja edistää kestävää ja osallistavaa kasvua investointien ja uudistusten avulla. Linjauksilla pyritään varmistamaan, että säännöstöstä tulee yksinkertaisempi, läpinäkyvämpi ja tehoavampi ja että kansallinen omistajuus lisääntyy ja säännöstön noudattaminen paranee. Samalla on mahdollista tehdä uudistuksia ja investointeja sekä pienentää julkisen talouden suurta velkasuhdetta. Uudistetun säännöstön on tarkoitus auttaa rakentamaan tulevaisuuden taloutta, joka on vihreä, digitaalinen ja häiriönsietokykyinen. Lisäksi pyritään varmistamaan julkisen talouden kestävyys kaikissa jäsenmaissa. Jäsenmaiden ja komission olisi päästävä talouden ohjausjärjestelmän uudistamisesta yhteisymmärrykseen ennen jäsenmaiden vuoden 2024 talousarvioprosesseja.

Vahvan ensimmäisen vuosipuoliskon jälkeen EU:n taloudessa on alkanut haastavampi vaihe. Venäjän Ukrainassa käymän hyökkäyssodan aiheuttamat häiriöt heikentävät globaalia kysyntää ja vahvistavat inflaatiopaineita maailmanlaajuisesti. Kehittyneistä talouksista EU kärsii tästä eniten, koska se on maantieteellisesti lähimpänä sotaa ja tukeutunut voimakkaasti kaasun tuontiin Venäjältä. Lisäksi energiakriisi heikentää kotitalouksien ostovoimaa ja haittaa tuotantoa. Vaikka kasvu on vuonna 2022 aiemmin ennustettua voimakkaampaa, kasvun arvioidaan olevan huomattavasti heikompaa vuonna 2023 kuin komission kesän väliennusteessa ennustettiin. Nyt sekä EU:n että euroalueen keskimääräiseksi talouskasvuksi vuonna 2023 ennustetaan vain 0,3 prosenttia, ja Suomen talouskasvu jää ennusteen mukaan vain 0,2 prosenttiin. Talouskasvun ennustetaan kuitenkin elpyvän vähitellen vuoteen 2024 mennessä niin, että se olisi EU:ssa keskimäärin 1,6 prosenttia, euroalueella 1,5 prosenttia ja Suomessa 1,4 prosenttia.

Komissio on antanut ehdotuksen, jolla on määrä vähentää EU:ssa myytävien uusien moottoriajoneuvojen aiheuttamaa ilman saastumista. Näin pyritään täyttämään Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassa asetettu saasteettomuustavoite. Samalla halutaan pitää ajoneuvojen hinta kuluttajien kannalta kohtuullisena ja edistää Euroopan kilpailukykyä. Uusilla Euro 7 -päästönormeilla varmistetaan, että henkilö-, paketti-, kuorma- ja linja-autot ovat puhtaampia ja pysyvät puhtaampina paljon pitempään kuin nykyiset säännöt edellyttävät. Ehdotuksella puututaan paitsi pakokaasupäästöihin myös jarruista ja renkaista peräisin oleviin päästöihin. Ehdotus tukee myös komission 26. lokakuuta 2022 ehdottamien uusien tiukempien ilmanlaatunormien toteutumista.

Tervetuloa Eurooppasaliin (Malminkatu 16, Helsinki) seuraamaan Helsingin Lausujat ry:n Eurooppa-teemaista teatterinomaista esitystä, joka on koostettu runoista. Esitys sisältää sekä suomalaisten että muiden eurooppalaisten runoilijoiden tekstejä (muun muassa Wisława Szymborska ja Thomas Tranströmer). Esityksen ohjauksesta vastaa Eero Enqvist. Esitys alkaa 18. marraskuuta klo 17.00 ja on noin tunnin mittainen. Tilaisuus on avoin kaikille.

Visegrad-ryhmän maat – Slovakia, Tšekki, Unkari ja Puola – haluavat kutsua sinut maiden yhteiseen dokumenttielokuvafestivaaliin 21.–25. marraskuuta 2022. Festivaalin teemana on kaupunki ja elämä kaupungissa. Ohjelma on osa Slovakian suurlähetystön järjestämää sarjaa, joka liittyy Slovakian puheenjohtajuuskauteen 2022–2023 Visegrad-ryhmässä. Esitykset pidetään Eurooppasalissa (Malminkatu 16, Helsinki), ja ne alkavat klo 17.30. Esityksiin on vapaa pääsy, mutta niihin pyydetään ilmoittautumaan etukäteen.

Eurooppalainen Suomi järjestää tänä syksynä Eurooppanuorten kanssa EU-urakoulutuksia, joissa suomalaisia valmistumassa olevia, vastavalmistuneita tai jo hieman työelämäkokemusta kartuttaneita nuoria ja aikuisia rohkaistaan hakemaan EU-uralle. Jyväskylään suunnattu etäkoulutus järjestetään 1. joulukuuta klo 16.00–18.00. Puhumassa ovat Ismo Ulvila, Euroopan komission Suomen-edustuston tiedotuspäällikkö; Tiina Ehrnrooth, sisäministeriön erityisasiantuntija; sekä Jesse Jääskeläinen, Euroopan parlamentin jäsenen Miapetra Kumpula-Natrin kabinettipäällikkö. Puhujat kertovat tilaisuudessa uristaan ja hakumenettelyistä. He vastaavat myös yleisön kysymyksiin. Koulutus järjestetään etänä Zoomissa. Ohjelman tarkka aikataulu ja osallistumislinkki lähetetään ilmoittautuneille. Ilmoittaudu mukaan tapahtumaan 30. marraskuuta klo 23.59 mennessä.

Komissio ehdotti toukokuussa 2022 uutta lainsäädäntöä lapsiin kohdistuvan seksuaaliväkivallan torjumiseksi. Lapsiin kohdistuvan seksuaaliväkivallan yleisyydestä kertoo se, että pelkästään vuonna 2021 ilmoitettiin maailmanlaajuisesti 85 miljoonasta kuvasta ja videosta, jotka todistavat lapsiin kohdistuvasta seksuaaliväkivallasta – puhumattakaan niistä, joista ei ilmoitettu. Koronaviruspandemia on pahentanut ongelmaa: Internet Watch -säätiön mukaan vuonna 2021 ilmoitukset todennetusta lapsiin kohdistuvasta seksuaaliväkivallasta lisääntyivät 64 prosentilla edellisvuoteen verrattuna. Ehdotetut säännöt velvoittavat palveluntarjoajat tunnistamaan ja poistamaan lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa todistavan kuvamateriaalin palveluistaan ja ilmoittamaan siitä. Teemapäivänä komissio haluaa muistuttaa teknologiayritysten velvollisuudesta suojella lapsia sekä siitä, että uuden lainsäädännön tulisi tulla voimaan ennen 3. elokuuta 2024, jolloin nykyisen väliaikaisen lain voimassaolo päättyy.

Energiamessuilla järjestettiin energiasiirtymää käsittelevä paneelikeskustelu, johon osallistui komission Suomen-edustuston tiedotuspäällikön Ismo Ulvilan johdolla elinkeinoelämää ja tutkimuslaitoksia edustavia asiantuntijoita. Keskustelua alusti Tom Howes, joka vastaa Euroopan komission energian pääosastolla vihreästä siirtymästä ja energiajärjestelmän integraatiosta. Hän kuvasi, kuinka EU lähti Fit for 55 -paketilla ohjaamaan työtä energiasektorin siirtymälle kohti hiilineutraaliutta. Venäjän helmikuisen hyökkäyksen synnyttämän energiakriisin oli tarpeen rakentaa myös toinen tukipaketti – REPowerEU, jonka tavoitteena on muun muassa vähentää riippuvuutta venäläisestä kaasusta ja vahvistaa energiaturvallisuutta, ilmastotavoitteista tinkimättä. ”Tämä on se tie, jota komissio kulkee yhdessä jäsenmaiden kanssa. On tärkeää, että puskemme edelleen eteenpäin – ja kiihdytämme tahtia – energiasiirtymän kanssa,” Howes painotti. Ismo Ulvila toi esiin myös osaajapulan. Riittääkö Euroopassa tarpeeksi insinöörejä ja muita asiantuntijoita toteuttamaan siirtymää käytännössä?

Vuosi 2022 on Euroopan nuorison teemavuosi. Teemavuonna nuorten ääni kuuluu niin sosiaalisessa mediassa kuin nuorten itse ideoimissa tapahtumissa. Suomessa teemavuotta koordinoi Opetushallitus, jonka tukena nuorten osallistamisen suunnittelussa on nuorten ohjausryhmä. Ohjausryhmään osallistuu nuoria ja nuorisojärjestöjä ympäri Suomea, kuten Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto (Nuva) ry. Nuva ry:n ensimmäisen varapuheenjohtajan Vilhelmiina Vierjoen mielestä teemavuosi onkin tuonut EU:ta lähemmäs nuoria. Nuorten päätöksentekoon osallistumisen mahdollisuuksissa olisi kuitenkin vielä parannettavaa. ”On tärkeää, että nuoret olisivat alusta alkaen mukana heitä koskevassa päätöksenteossa. Sen vuoksi nuorten vaikuttamismahdollisuudet tulisi ottaa osaksi virallisia rakenteita ja lainsäädäntöä. Myös äänestysikärajan lasku toisi nuorille paremmat vaikuttamismahdollisuudet”, Vierjoki toteaa.

Kööpenhamina ja Amsterdam tunnetaan pyöräteistään, Pariisi jo vuonna 2007 käyttöön otetusta kaupunkipyöräjärjestelmästään. Mutta missä kaupunkipyörät ovat todellisessa tehokäytössä? Yksi oikea vastaus on Kuopio. Kaupunkipyöriä käytetään Kuopiossa keskimäärin kuusi ja puoli kertaa päivässä, ennätyspäivinä jopa 14 kertaa. Luku on huomattavasti suurempi kuin esimerkiksi Kööpenhaminassa, jossa keskimääräinen luku on noin 1,5 kertaa. ”Pyörien käyttöaste hyppäsi Kuopiossa käsittämättömiin mittasuhteisiin. Käyttömäärät ja palaute ovat olleet positiivisempia kuin olisimme koskaan osanneet odottaa”, kuvailee Kuopion kaupungin liikkumispalveluiden kehittämispäällikkö Jouni Huhtinen. Kuopio sai kaupunkipyöränsä osana Kuopion seudun viisaan liikkumisen hankkeita (Vilkku). Hankkeiden ansiosta Kuopiossa ja Siilinjärvellä on saatu lisäksi aikaan myös muun muassa reaaliaikaista joukkoliikenteen matkustajainformaatiota tarjoava järjestelmä.

Vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaava EU:n virasto (eu-LISA) hakee siirtymänhallinnasta vastaavaan yksikköönsä määräaikaista tietotekniikka-asiantuntijaa (AD 5) Ranskaan Strasbourgiin. Työsopimus tehdään aluksi viideksi vuodeksi, mutta määräaika voidaan uusia. Hakijalla on oltava muun muassa erinomainen suullinen ja kirjallinen englannin kielen taito, vähintään kolmivuotista yliopistokoulutusta vastaava koulutus sekä hakuilmoituksessa esitettyjen kriteerien mukainen riittävä ammatillinen pätevyys. Haku järjestetään valintamenettelyllä, jonka läpäisseet hakijat kirjataan varallaololistalle. Lista on voimassa vähintään kolme vuotta, ja työpaikkaan valittavan henkilön lisäksi myös muille listalla oleville voidaan tarjota myöhemmin työpaikkaa eu-LISAssa. Haku päättyy 8. joulukuuta klo 12.59 Suomen aikaa.