Euroopan komission Suomen-edustusto

Parhaillaan käynnissä olevan Euroopan nuorison teemavuoden yhteydessä Euroopan komission Suomen-edustusto järjesti suomalaisille lukiolle kilpailun, jossa lukioita pyydettiin muodostamaan 10 oppilaan ja kahden opettajan ryhmä ja tekemään lyhyt video kielitaidon merkityksestä. Kilpailun voittajat selvisivät Euroopan kielten päivänä, 26. syyskuuta. Ensimmäisen palkinnon voittivat videoillaan Karleby svenska gymnasium ja Viitasaaren lukio, ja palkintona oli matka Brysseliin tutustumaan EU:n ja ennen kaikkea Euroopan komission työhön paikan päällä. Viime viikolla oli vihdoin aika lähteä kauan odotetulle kielten päivän matkalle Brysseliin! Tiistaiaamuna klo 5.30 tapasimme 20 innokasta – joskin hieman väsynyttä – 17-vuotiasta ja heidän neljä opettajaansa Helsinki-Vantaan lentoasemalla valmiina Finnairin ensimmäiselle lennolle Brysseliin.

Euroopan komission Suomen-edustusto oli ensimmäistä kertaa mukana energia-alan päätapahtumassa Energia 2022 -messuilla. Energiamessut järjestettiin Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa 25.–27. lokakuuta, ja paikalla oli noin 300 näytteilleasettajaa ja 7 000 kävijää. Nykyinen äärimmäisen haastava energiatilanne toi yritykset, alan ammattilaiset ja asiantuntijat yhteen esittelemään uusia innovaatioita, energiansäästötoimia sekä energiaratkaisuja. Muutos on nyt välttämätöntä tulevana talvena kuten myös pidemmällä aikavälillä. Päälavalla pidettiin viimeisenä messupäivänä komission Suomen-edustuston järjestämä paneelikeskustelu ”REPowerEU – kohtuuhintaisempaa, varmempaa ja kestävämpää energiaa”. Paneelista julkaistaan juttu kotisivuillamme lähiaikoina. Vaikka valtaosa näytteilleasettajista oli energiantuotannon ja rakennusalan yrityksiä ja ammattilaisia, myös komission pisteellä riitti kävijöitä. Messuvieraita kiinnostivat Euroopan komission osallistuminen Energiamessuille ja REPowerEU-toimet.

Puhdas ilma ja vesi ovat olennaisen tärkeitä ihmisten ja ekosysteemien terveydelle. Lähes 300 000 eurooppalaista kuolee joka vuosi ennenaikaisesti pelkästään ilman pilaantumisen vuoksi. Komission ehdottamilla uusilla säännöillä on tarkoitus vähentää suurimman epäpuhtauden eli pienhiukkasten aiheuttamia kuolemia yli 75 prosenttia kymmenessä vuodessa. Tuoreen eurobarometrikyselyn mukaan eurooppalaiset ovat huolissaan ilmansaasteiden vaikutuksista terveyteen ja ympäristöön. Valtaosa niistä vastaajista, jotka ovat kuulleet EU:n ilmanlaatunormeista, on niiden tiukentamisen kannalla. Suomalaisvastaajat pitävät tehokkaimpina keinoina ilmanlaadun ongelmien ratkaisussa tiukempaa saastekontrollia teollisuudessa ja energiantuotannossa (45 % suomalaisvastaajista), suurempia taloudellisia kannustimia vähäpäästöisille tuotteille (37 %) ja vähäpäästöisten liikennemuotojen edistämistä (34 %).

Komissio on ehdottanut siviilikäyttöön tarkoitettujen ampuma-aseiden tuontia, vientiä ja kauttakuljetusta koskevien EU-sääntöjen päivittämistä. EU:ssa arvioidaan olevan siviilihenkilöiden käsissä jopa 35 miljoonaa laitonta ampuma-asetta. Schengenin tietojärjestelmässä noin 630 000 ampuma-asetta on merkitty varastetuiksi tai kadonneiksi. Päivitetyt säännöt helpottavat siviilikäyttöön tarkoitettujen ampuma-aseiden laillista kauppaa ja vähentävät ampuma-aseiden valmistajien, asekauppiaiden ja käyttäjien hallinnollista taakkaa. Päivitetyillä säännöillä myös lisätään turvallisuutta ja puututaan ampuma-aseiden laittomaan kauppaan. Lisäksi mahdollistetaan koordinoitu valvonta ja riskinarviointi ja parannetaan näin ampuma-aseiden jäljitettävyyttä.

Komissio on hyväksynyt vuoden 2023 työohjelmansa. Työohjelmaan sisältyvillä toimilla pyritään tukemaan ihmisiä ja yrityksiä alentamalla energian hintoja ja varmistamalla teollisuuden kilpailukyky. Lisäksi pyrkimyksenä on muun muassa varmistaa elintarviketurvan kannalta elintärkeät toimitukset. Työohjelmaan sisältyy 43 uutta politiikka-aloitetta, jotka liittyvät puheenjohtaja Ursula von der Leyenin poliittisissa suuntaviivoissa esitettyihin tavoitteisiin. Von der Leyen totesi, että viime vuonna EU on joutunut kriisien ristipaineeseen. ”Kaiken taustalla on Venäjän julma hyökkäys Ukrainaan. Aiomme vuonna 2023 toteuttaa kansalaisten hyväksi tavoitteellisia toimia, joilla puututaan korkeisiin energiahintoihin. Tavoitteena on keventää perheiden ja yritysten taakkaa koko Euroopassa ja samalla nopeuttaa vihreää siirtymää. Puolustamme demokratiaa ja oikeusvaltioperiaatetta niin kotikentällä kuin muuallakin maailmassa.”

Venäjän brutaali hyökkäyssota Ukrainassa on pistänyt vauhtia EU-maiden irtautumiseen fossiilienergiasta. Samalla energian jyrkästi kallistunut hinta painaa kuluttajien ja yritysten kukkaroita. Mistä Eurooppaa kurittava energiakriisi pohjimmiltaan johtuu? Miten Eurooppa ja Suomi varautuvat talveen? Pystyvätkö EU-maat sopimaan yhteisistä ratkaisuista? Euroopan parlamentin Suomen-toimisto järjestää energiakeskustelun perjantaina 4. marraskuuta klo 9.00–10.00. Aiheesta keskustelevat Euroopan parlamentin jäsenet Henna Virkkunen (EPP, kok.), Miapetra Kumpula-Natri (S&D, sd.) ja Ville Niinistö (Greens/EFA, vihr.) sekä työ- ja elinkeinoministeriön energiaosaston osastopäällikkö Riku Huttunen. Tilaisuuden juontaa HS:n toimittaja Jarno Hartikainen. Keskustelu striimataan parlamentin toimiston Facebook-sivulla.

Eurooppalainen Suomi järjestää tänä syksynä Eurooppanuorten kanssa EU-urakoulutuksia, joissa suomalaisia valmistumassa olevia, vastavalmistuneita tai jo hieman työelämäkokemusta kartuttaneita nuoria ja aikuisia rohkaistaan hakemaan EU-uralle. Tampereelle suunnattu etäkoulutus järjestetään 10. marraskuuta klo 16.00–18.00. Puhumassa ovat: Ismo Ulvila, Euroopan komission Suomen-edustuston tiedotuspäällikkö; Hannariikka Nieminen, Euroopan parlamentin Suomen-toimiston tiedottaja; Oona Leinonen, Euroopan parlamentin Suomen-toimiston Schuman-harjoittelija; ja Jonatan af Hällström, Euroopan ulkosuhdehallinnon Blue Book -harjoittelija. Puhujat kertovat kokemuksistaan ja urastaan EU-tehtävissä sekä EU-työnhakuprosesseista. He vastaavat myös yleisön kysymyksiin. Luvassa on laaja kattaus tietoa EU-urista, muun muassa harjoitteluista ja EU-viroista. Ilmoittaudu mukaan tapahtumaan 9. marraskuuta mennessä.

Tervetuloa kuulemaan, miten voit hyödyntää eri EU-ohjelmia kulttuurin ja luovien alojen eurooppalaiseen yhteistyöhön! Esittelyssä ovat Erasmus+ nuorisolle ja aikuiskoulutukselle, Euroopan solidaarisuusjoukot, Luova Eurooppa, Horisontti Eurooppa sekä CERV (Kansalaisuus, tasa-arvo, perusoikeudet ja arvot -rahoitusohjelma). Tilaisuus järjestetään 14. marraskuuta klo 9.30–11.30 Teamsissa. Tilaisuus tallennetaan, ja tallenne on saatavilla pyynnöstä. Tilaisuuden järjestävät yhteistyössä Opetushallituksen Luova Eurooppa -yhteyspiste ja Erasmus+:n kansallinen toimisto, oikeusministeriön CERV -yhteyspiste sekä Horisontti Euroopan suomalainen NCP. Ilmoittaudu mukaan viimeistään 10. marraskuuta.

Tšekki on melko nuori maa Euroopan kartalla. Tšekki ja Slovakia erkanivat toisistaan molemmissa maissa tehdyn kansanäänestyksen jälkeen vuonna 1993, ehkä muille eurooppalaisille vähän yllätyksenäkin. Alueeltaan ja väkiluvultaan suurempi Tšekki on näistä kahdesta vauraampi, ja sen pääkaupunkina on yhä edelleen kaunis ja historiallinen Praha, jonka monet suomalaisetkin kävijät tuntevat. Mutta minkälainen on ollut Tšekin tie lähihistorian kulussa, ja kuinka Tšekissä eletään tätä päivää? Mikä on sen kulttuuri ja ominaispiirre tämän päivän Euroopassa? Tästä keskustellaan EKSO ry:n yhdessä kumppaniensa kanssa 15. marraskuuta klo 15.30–18.00 järjestämässä seminaarissa, joka jatkaa EKSO:n esittelysarjaa EU:n puheenjohtajamaista. Tilaisuus järjestetään Eurooppasalissa osoitteessa Malminkatu 16. Mukaan voi ilmoittautua perjantaihin 11. marraskuuta klo 13.00 saakka. Tervetuloa!

”Ilmansaasteet ovat edelleen merkittävin syy ympäristötekijöistä johtuville kuolemille ympäri Eurooppaa: satoja tuhansia ihmisiä kuolee joka vuosi ennenaikaisesti niiden seurauksena. Suomessa ne aiheuttavat tuoreimpien lukujen mukaan 1 500 ennenaikaista kuolemaa vuodessa. Lisäksi miljoonat ihmiset kärsivät saastuneen ilman vaikutuksista, kuten astmasta, sydän- ja verisuonisairauksista ja keuhkosyövästä, jotka kaikki on yhdistetty kiistattomasti saasteisiin”, kirjoittaa komissaari Virginijus Sinkevičius Turun Sanomissa 25. lokakuuta. EU valmistelee parhaillaan kunnianhimoista toimenpidepakettia, jolla pyritään saamaan ilmansaasteet kuriin. ”On aika tehdä saasteettomuustavoitteista lakisääteisiä, jotta voimme puolittaa ilmansaasteiden haitalliset terveysvaikutukset vuoteen 2030 mennessä ja varmistaa, että vuosisadan puoliväliin mennessä ilmanlaatu ei enää aiheuta ihmisille terveysongelmia EU:ssa”, Sinkevičius kirjoittaa.

Tämä vuosi on Euroopan nuorison teemavuosi. Teemavuonna on haluttu tuoda nuorten ääntä kuuluviin ja kannustaa nuoria aktiiviseen kansalaisuuteen. Tubettajat Pinkku Pinsku ja Roponen kävivät tutustumassa Näkövammaisten liiton Näkövammaisliikunta näkyvämmäksi -hankkeeseen ja testasivat erilaisia näkövammaisten harrastamia urheilulajeja. Hankkeen tavoitteena on levittää tietoa näkövammaisurheilusta, tarjota työkaluja näkövammaisten parissa työskentelyyn ja edistää näkövammaisten yhdenvertaista asemaa liikunnan parissa. Hanke on saanut tukea Euroopan solidaarisuusjoukot -ohjelmasta, jonka yhtenä toimintamahdollisuutena on solidaarisuushankkeen toteuttaminen.

Polkujuoksua, maastopyöräilyä ja patikointia varten suunnitellut Karelianpolut sijaitsevat Kiteen, Rääkkylän ja Tohmajärven alueella. Seudun asukkaiden ideasta alkunsa saaneen Karelianpolut-hankkeen suunnitteluun ja toteutukseen myönnettiin Keski-Karjalan Jetina ry:lle Leader-rahoitusta. Leader-toiminta perustuu siihen, että paikalliset ihmiset tietävät itse parhaiten, miten omaa kotiseutua tulisi kehittää. EU:n ja valtion ohella Leaderin tärkeitä rahoittajia ovat kunnat. ”Kaiken kaikkiaan Karelianpolut-hanke on ollut hyvä esimerkki siitä, miten voidaan saada yhdessä aikaan tällainen isompi toteutus, kun on olemassa tarve, asukkaiden yhteinen toive ja tavoite. Monet paikalliset osallistuivat Karelianpolkujen toteuttamiseen. Karelianpolut on mielestäni meidän kaikkien yhteinen onnistuminen seudullamme, ehkä tämän ohjelmakauden suurimpia onnistumisia. Tämä on ollut meille iso juttu”, iloitsee Keski-Karjalan Jetina ry:n toiminnanjohtaja Maare Karjalainen.

Vuonna 1949 perustettu College of Europe toimii Belgian Bruggessa ja Puolan Natolinissa (Varsovassa). Se tarjoaa perustutkinnon jälkeisiä akateemisia Eurooppa-opintoja talous-, oikeus- ja valtiotieteessä. Nyt voit hakea lukuvuoden 2023–2024 opintoihin: 1) MSc in European Economic Studies, 2) MA in EU International Relations and Diplomacy Studies, 3) MA in European Interdisciplinary Studies, 4) Master of European Law (LLM), 5) MA in European Political and Governance Studies ja 6) MA in Transatlantic Affairs (MATA). Hakuaika päättyy 18. tammikuuta 2023.

Ihmiset kaipaavat yhä enemmän luonnon ääreen ja ovat valmiita matkustamaan pitkiäkin matkoja rauhoittuakseen hiljaisuuden sekä puhtaiden järvi- ja metsämaisemien keskellä. Savonlinna tunnetaan henkeäsalpaavasta luonnostaan, oopperajuhlistaan ja kylpylähistoriastaan, ja Savonlinnan seutu uudistaa nyt itseään vauhdilla houkuttelevammaksi vierailukohteeksi sekä luo paikallisille yrityksille uusia liiketoimintamahdollisuuksia EU:n tuella. Luontomatkailuun liittyvien tarpeiden pohjalta syntyi Luonto-Saimaa-hanke, jonka tavoitteena on nostaa Saimaa valtakunnalliseksi kestävän ja vastuullisen luontomatkailun kohteeksi. Hankkeen ansiosta seudulle on rakennettu muun muassa esteetön luontoreitti. ”Kun itse asuu järvien keskellä, sokaistuu sille, minkälaiselta seutu näyttää ja tuntuu esimerkiksi suurkaupungista tulevalle. Hankkeen myötä olemme päässeet pohtimaan paikallisten yritysten kanssa, kuinka näitä etuja on mahdollista jalostaa myytäviksi tuotteiksi ja kuinka suuria elämyksiä tarjotut palvelut voivat monille olla”, toteaa Luonto-Saimaa-hankkeen projektipäällikkö Jenni Mikkonen.

Onko sinulla kokemusta energia-, ilmasto- tai ympäristöalalta? Kiinnostaako sinua kansainvälinen ura ja työskentely monikulttuurisessa ja kansainvälisessä tiimissä? Euroopan komissio hakee palvelukseensa hallintovirkamiehiä (AD 6) edellä mainittujen alojen tehtäviin. Hakijan on oltava EU:n kansalainen, ja hänellä on oltava perusteellinen taito yhdessä EU:n virallisessa kielessä sekä riittävä taito jossakin toisessa EU:n virallisessa kielessä. Toisen näistä on oltava englanti. Lisäksi hakijalla on oltava vähintään keskiasteen koulutus ja työkokemusta tehtäväalueen mukaan. Haku järjestetään virkakilpailulla, jonka läpäisseet hakijat kirjataan varallaololistalle. Listalla oleville voidaan tarjota työpaikkaa EU:n toimielimissä. Haku virkakilpailuun päättyy 22. marraskuuta klo 13.00 Suomen aikaa. Lisätietoa hausta on EU:n henkilöstövalintatoimisto EPSOn sivuilla.