Euroopan komission Suomen-edustusto

Suomalaisten kiinnostus EU:ta kohtaan on kasvanut. Helsingin keskuskirjasto Oodissa oli kuhinaa 9. toukokuuta Euroopan juhlapäivänä. Vierailijoilla oli koko päivän ajan mahdollisuus seurata mielenkiintoisia paneelikeskusteluja, joihin osallistui kärkipoliitikkoja, muun muassa komissaari Jutta Urpilainen, kolme entistä pääministeriä ja useita Euroopan parlamentin jäseniä. Oodissa pääsi myös tutustumaan EU:n kumppaniorganisaatioiden edustajiin ja nauttimaan ajatuksia herättävistä keskusteluista EU-kakun ja kahvin kera. Tämänvuotisilla juhlallisuuksilla oli entistäkin suurempi merkitys, sillä Venäjän hyökkäys Ukrainaan on saanut suomalaiset kokemaan EU:n läheisemmäksi kuin koskaan ennen. Käytännössä tuki EU:lle näkyi esimerkiksi siinä, että edustustomme jakamien EU:n lippujen kysyntä oli suurta jo ennen Eurooppa-päivää. Vaikka kuntatyöntekijöiden lakko pakottikin supistamaan päivän ohjelmaa, Oodissa kävi tapahtuman aikana lähes 6 000 vierailijaa, ja ohjelmaa verkossa seuraavien määrä ylitti odotukset.

Älypuhelimien käyttö on lähes kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa, ja niitä aletaan käyttää paljon nuorempana kuin aiemmin. Suojellakseen lapsia verkkoympäristössä komissio on hyväksynyt uuden Parempi internet lapsille -strategian. Strategian tarkoituksena on parantaa digipalveluita luomalla turvallinen, ikätasoon soveltuva digiympäristö ja varmistaa jokaisen lapsen suojeleminen ja kunnioittaminen verkossa. Lisäksi tavoitteena on, että lapset voivat saada tarpeelliset taidot ja valmiudet, tehdä turvallisia valintoja ja ilmaista itseään verkkoympäristössä turvallisesti ja vastuullisesti. Strategia on hyväksytty yhdessä uuden EU-säädösehdotuksen kanssa, joka koskee lapsiin kohdistuvan seksuaaliväkivallan torjuntaa.

Nyt kun Euroopan nuorison teemavuosi on täydessä vauhdissa ja Euroopan tulevaisuuskonferenssi – jossa nuorilla oli keskeinen osa – on päättymässä, on hyvä tarkastella nuoren sukupolven mielialaa. Uusi Eurobarometri-selvitys osoittaa nuorten osallistumisen lisääntyvän: nykyisin valtaosa (58 %) nuorista osallistuu aktiivisesti yhteiskunnan toimintaan ja on ollut mukana yhdessä tai useammassa nuorisojärjestössä viimeisten 12 kuukauden aikana. Tässä on kasvua 17 prosenttiyksikköä verrattuna edelliseen Eurobarometriin vuodelta 2019. Nuorten mukaan mielenterveys ja fyysinen terveys ja hyvinvointi (34 %), ympäristönsuojelu ja ilmastonmuutoksen torjuminen (34%) samoin kuin koulutus ja oppijoiden vapaa liikkuvuus (33 %) ovat Euroopan nuorison teemavuoden keskeisiä osa-alueita. Eurobarometrin tulokset vahvistavat myös, että Erasmus+ -ohjelman, joka viettää 35. juhlavuottaan vuonna 2022, tuntee yli puolet nuorista vastaajista, vaikkakin ohjelma tunnetaan joissakin EU-maissa paremmin kuin toisissa.

Suuri osa EU:n kansalaisista kannattaa toimia, joita EU on toteuttanut Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen vuoksi. Enemmistö eurooppalaisista katsoo, että sodan alkamisen jälkeen EU on osoittanut solidaarisuutta (79 prosenttia) ja toiminut yhtenäisesti (63 prosenttia) ja nopeasti (58 prosenttia). Suomalaisista 85 prosenttia katsoo EU:n osoittaneen solidaarisuutta, 77 prosenttia katsoo EU:n toimineen yhtenäisesti ja 68 prosenttia nopeasti. Kyselyn mukaan kansalaiset kannattavat laajalti myös EU:n energiapoliittisia toimia, joiden tavoitteena on, ettei EU olisi enää riippuvainen Venäjän fossiilisista polttoaineista. Tämä kävi ilmi kaikissa 27 EU-maassa 13.–20. huhtikuuta 2022 toteutetussa Flash-eurobarometrikyselyssä. Haastateltavia EU:n kansalaisia oli 26 066, ja tutkimus toteutettiin verkossa. Suomalaisvastaajia oli 1 003.

Komissio on myöntänyt Euroopan kulttuuriperintötunnuksen kahdelletoista kohteelle, joilla on ollut merkittävä rooli Euroopan historiassa ja kulttuurissa. Kulttuuriperintötunnuksen sai myös Jyväskylän yliopiston Seminaarinmäen kampus. Se edustaa Suomen koulutusjärjestelmää ja laadukasta opettajankoulutusta, joilla edistetään kaikkien ihmisten tasa-arvoa. Paikalla sijaitsi alun perin vuonna 1863 perustettu ensimmäinen suomenkielinen opettajaseminaari, joka 1900-luvulla muuttui monitieteiseksi Jyväskylän yliopistoksi. Kulttuuriperintökohteilla edistetään symbolisia eurooppalaisia arvoja ja tehdään tunnetuksi kohteiden merkitystä Euroopan historiassa ja kulttuurissa. Lisäksi kulttuuriperintökohteet tarjoavat arvokasta koulutustoimintaa, erityisesti nuorille.

Eurooppasalissa (Malminkatu 16, 00100 Helsinki) on esillä 6. toukokuuta alkaen valokuvanäyttely Here they fought! 1914–1918. Valokuvaaja Alessio Franconi johdattaa katsojan kuvareportaasillaan “Tässä taisteltiin!” ensimmäisen maailmansodan entisille taistelukentille, Italiasta aina Ukrainaan saakka ymmärtämään paremmin koko maanosaa järkyttänyttä konfliktia. Näyttely muistuttaa rauhan tärkeydestä sekä Euroopan unionin roolista uusien tragedioiden estämisessä. Näyttely järjestetään yhteistyössä parlamentin Suomen-toimiston ja Italian kulttuuri-instituutin kanssa, ja se on esillä 20. toukokuuta saakka. Vapaa pääsy Eurooppasalin aukioloaikoina. Lisätietoa Facebook-tapahtumasta. Tervetuloa!

REPowerEU-webinaari. Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen seurauksena Euroopan komissio julkisti maaliskuussa suunnitelman, jonka tavoitteena on lopettaa Euroopan riippuvuus Venäjän fossiilisista polttoaineista jo ennen vuotta 2030. Business Finland järjestää 18. toukokuuta klo 14.00–15.30 aiheeseen liittyvän webinaarin, jossa keskustelua alustaa REPowerEU-suunnitelman valmistelusta Euroopan komission pääsihteeristössä vastannut Euroopan vihreän kehityksen ohjelma -osaston päällikkö Vesa Terävä. Hän kertoo tulevista toimista ja niiden vaikutuksista Euroopan energiatulevaisuuteen. Tilaisuudessa käytävään paneelikeskusteluun osallistuvat Teknologiateollisuus ry:n Kestävä kehitys -yksikön johtaja Helena Soimakallio, Raahen kaupungin kehittämisen toimialajohtaja Pasi Pitkänen ja Energiateollisuus ry:n EU-edunvalvontapäällikkö Antti Kohopää. Webinaari järjestetään Teamsillä, ja siihen pyydetään ilmoittautumaan etukäteen.

”Miten voimme tehdä Erasmus+ -kokemuksesta vieläkin paremman kaikille, jotka haluavat opiskella, osallistua harjoitteluun, oppisopimuskoulutukseen tai henkilöstövaihtoon ulkomailla opiskelu-, nuoriso- ja urheilualoilla?” Tämä on yksi kysymyksistä, jonka koulutuksesta ja nuorisoasioista vastaava komissaari Mariya Gabriel esittää 9.5. Turun Sanomissa esimerkkinä siitä, miten eurooppalaista opiskelijakorttia koskeva aloite syntyi. ”Olemme luoneet välineen, jolla taataan opiskelijatietojen turvallinen vaihto ja annetaan opiskelijoille mahdollisuus liikkua saumattomasti korkeakoulujen välillä. Kortilla voi kuitenkin tehdä paljon muutakin; opiskelijat voivat esimerkiksi osallistua verkkokursseille ja käyttää verkkopalveluja, joita tarjotaan muissa korkeakouluissa kuin heidän omassa oppilaitoksessaan”, Gabriel kirjoittaa. Kaikkien eurooppalaisten opiskelijoiden olisi määrä hyötyä kortin tarjoamista eduista vuoteen 2025 mennessä.

EU julkisti lokakuussa 2021 antisemitismin torjuntaan ja juutalaisuuden vaalimiseen keskittyvän strategian. Euroopan komissiossa antisemitismin torjuntatyötä koordinoiva Katharina von Schnurbein saapui huhtikuun alussa Helsinkiin keskustelemaan strategiasta sekä EU:n ja Suomen työstä antisemitismin torjumiseksi. Vierailunsa aikana hän tapasi virkamiehiä, poliitikkoja sekä juutalaisyhteisöjen edustajia ja keskusteli heidän kanssaan juutalaisyhteisön tilasta ja antisemitismistä Suomessa. Eurooppasalissa järjestetyssä paneelikeskustelussa pitämässään alustuspuheessa von Schnurbein sanoi antisemitismin olevan ikään kuin yhteiskunnan kanarialintu hiilikaivoksessa. ”Historiallisesti joka kerta kun juutalaiset ovat tunteneet olonsa turvattomaksi Euroopassa on se ollut huono merkki koko Euroopalle. Antisemitismi ei sitä kautta ole uhka ainoastaan juutalaisille vaan meille kaikille. Eurooppa voi menestyä vain silloin, kun kaikki vähemmistömme voivat menestyä”, von Schnurbein painotti.

Monet ukrainalaiset ovat paenneet Venäjän hyökkäystä Ukrainaan ja hakeneet turvaa jostakin sellaisesta EU-maasta, jonka kieltä he eivät osaa. Euroopan unionin julkaisutoimisto on sen vuoksi koonnut käytännönläheisen piktogrammivihkosen, joka on saatavilla kaikilla EU-kielillä ja ukrainaksi. Vihkonen voi auttaa voittamaan ensimmäiset kieliongelmat. Sitä voivat käyttää esimerkiksi lapset ja opettajat, joilla on aluksi vaikeuksia ymmärtää toisiaan, koska heillä ei ole yhteistä kieltä. Piktogrammien avulla voi oppia kääntämään ukrainaksi tai suomeksi – tai muille EU-kielille – erilaisia ilmauksia, jotka liittyvät muun muassa koulunkäyntiin, vaatteisiin, toiveisiin tai muihin käytännönläheisiin kysymyksiin.

Oletko kiinnostunut kielistä, ja haluatko tietää enemmän EU:n kielellisestä monimuotoisuudesta? Tiedätkö, mitä EU-kieltä äidinkielenään puhuvia on vähiten? Tiesitkö, että tuo kieli on EU:n virallisista kielistä ainoa seemiläinen kieli – ja maailman ainoa seemiläinen kieli, jota kirjoitetaan latinalaisin kirjaimin? Entä miten kielestä tulee EU:n virallinen kieli, ja kuinka monta niitä on? Tämän ja paljon muuta saat tietää kuuntelemalla Ylen suomenruotsalaisen podcastin ”Näst sista ordet” uusimman jakson, jossa komission edustuston kääntäjä Minna Holmberg oli vieraana Eurooppa-päivän aattona 8. toukokuuta. Voit myös testata, tunnistatko viisi eurooppalaista kieltä kuulemistasi kielinäytteistä!

Euroopan unionin nuoriso-orkesteri EUYO (European Union Youth Orchestra) vieraili huhtikuun alussa Suomessa neljä päivää kestäneellä vierailulla ”Nuori Eurooppa saapuu Suomeen”. Mukana oli 95 nuorta muusikkoa 27 EU-maasta. "Edellisestä Suomen-vierailustamme on kulunut jo 18 vuotta. Nyt enemmän kuin koskaan tunnemme, että työmme viesti – rauha, harmonia ja nuorten yhteistyön positiivinen arvo – ovat elintärkeitä, enkä voi kuvitella Suomea parempaa paikkaa Euroopassa tämän osoittamiseksi. Näen Suomen maana, joka ymmärtää näitä arvoja ja toimii esimerkkinä niille. Koska Ukrainassa koetaan tällä hetkellä kauhistuttavia kärsimyksiä, kaikki tietävät, että taiteen ja kulttuurin on noustava tukemaan rauhan voimaa. Nuorten yhteistyöstä syntyvä rauhan ääni on suurin mahdollinen vaikuttaja paremmalle tulevaisuudelle”, kertoi EUYO:n pääsihteeri Marshall Marcus. Orkesterissa esiintyi myös suomalainen kontrabasisti Venla Lahti, jolle EUYO:n Suomen-vierailu oli henkilökohtaisesti tärkeä tapahtuma.

Yhdelle sivustolle koottuna löytyy suomeksi kattava tietopaketti virkamiesurasta, määräaikaisista työmahdollisuuksista ja harjoitteluista Euroopan komissiossa ja muissa EU:n toimielimissä. Sivusto sisältää osiot muun muassa avoimista työpaikoista, hakumenettelystä, käytännön työskentelystä EU:n palveluksessa, harjoittelujaksoista, tutkijoille tarjolla olevista tehtävistä sekä rekrytointeja hoitavasta EU:n henkilöstövalintatoimisto EPSOsta.