|
Euroopan komission Suomen-edustusto
|
Uutiskirje
|
|
![](https://ec.europa.eu/newsroom/templates/generic-newsletter/images/shadow1.png) |
Sisällysluettelo - 18/2019
|
|
|
|
![](https://ec.europa.eu/newsroom/templates/generic-newsletter/images/shadow2.png) |
|
|
![](https://ec.europa.eu/newsroom/templates/generic-newsletter/images/shadow1.png) |
Uutiset
|
Kansallisten energia- ja ilmastosuunnitelmien tavoitetasoa kohotettava
|
Komissio on arvioinut EU-maiden sille toimittamat vuoteen 2030 ulottuvat alustavat energia- ja ilmastosuunnitelmat. Arvion pohjalta komissio on antanut EU-maille maakohtaiset suositukset, joilla voidaan varmistaa vuodelle 2030 EU:ssa asetettujen tavoitteiden saavuttaminen ja jatkaa etenemistä kohti ilmastoneutraaliutta myös pidemmällä aikavälillä Pariisin ilmastosopimuksen mukaisesti. EU:n tasolla on asetettu yhteiset vuoteen 2030 ulottuvat sitovat ilmasto- ja energiatavoitteet: kasvihuonekaasupäästöjä on vähennettävä vähintään 40 prosentilla, energiatehokkuutta on parannettava vähintään 32,5 prosentilla, uusiutuvien energiamuotojen osuutta on lisättävä vähintään 32 prosenttiin EU:n energiankäytöstä ja rajanaapureina olevien EU-maiden sähköverkoille on varmistettava vähintään 15 prosentin yhteenliitettävyysaste. Suomen suunnitelmiin komissio kaipaa tarkempia kuvauksia kaavailluista toimista.
|
Lue lisää...
|
|
|
Helsinki-Uusimaa EU:n innovatiivisin alue
|
Helsinki-Uusimaa on sijoittunut EU:n vuoden 2019 innovaatiovertailussa EU-maiden alueiden kärkeen. EU:n alueellisessa innovaatioiden tulostaulussa verrataan 23 EU-maan 238 alueen innovaatiojärjestelmien toimintaa. EU:n innovatiivisimmat alueet ovat Helsinki-Uusimaa, Tukholma ja Tanskan Hovedstaden. Vertailussa Suomi jakautuu viiteen alueeseen: Helsinki-Uusimaa, Etelä-Suomi, Länsi-Suomi, Pohjois- ja Itä-Suomi sekä Ahvenanmaa. Edellisessä vertailussa vuodelta 2017 Helsinki-Uusimaa sijoittui EU:n alueiden vertailussa neljänneksi. Maiden tasolla tapahtuvassa vertailussa EU-maat voidaan jakaa pistemäärien perusteella neljään ryhmään: innovaatiojohtajat, vahvat innovoijat, kohtalaiset innovoijat ja vähäiset innovoijat. EU:n vuoden 2019 innovaatiojohtaja on Ruotsi, jonka perässä seuraavat Suomi, Tanska ja Alankomaat.
|
Lue lisää...
|
|
|
Protektionismi lisääntyy mutta kaupan esteitä on torjuttava
|
Euroopan komission raportissa vahvistetaan, että eurooppalaisilla yrityksillä on yhä enemmän esteitä ulkomaisilla markkinoilla. Komissio on kuitenkin toimikaudellaan saanut neuvottelemalla poistettua 123 tällaista estettä. Viime vuonna esteiden poistuminen merkitsi eurooppalaisten yritysten viennin lisäystä yli 6 miljardin euron arvosta. Tuoreimmassa kaupan ja investointien esteitä koskevassa komission raportissa mainitaan 45 uutta kaupan estettä, jotka on otettu käyttöön EU:n ulkopuolisissa maissa vuonna 2018. Esteitä aiheuttavien toimenpiteiden määrä on nyt ennätyksellisen suuri: yhteensä 425 toimenpidettä 59 maassa. Niistä aiheutuu EU:n yrityksille joka vuosi miljardien eurojen kustannukset. Listan kärjessä ovat Kiina, joka pitää yllä 37:ää ongelmallista kaupan estettä, ja Venäjä, jolla niitä on 34. Suurin vaikutus EU:n vientiin on Kiinan, Yhdysvaltojen, Intian ja Algerian asettamilla rajoituksilla.
|
Lue lisää...
|
|
|
Lahdesta Euroopan ympäristöpääkaupunki 2021
|
Lahti nimitettiin ensimmäisenä suomalaisena kaupunkina Euroopan ympäristöpääkaupungiksi Oslossa järjestetyssä finaalitilaisuudessa 20.6.2019. Euroopan ympäristöpääkaupunki -nimitys on Euroopan komission tunnustus kaupungeille, jotka ovat ympäristötoiminnan edelläkävijöitä, toimivat esimerkkeinä muille kaupungeille sekä kehittävät innovatiivisia ratkaisuja ympäristöhaasteisiin. Nimitys tarkoittaa sitä, että vuonna 2021 Lahdessa järjestetään lukuisia kansainvälisiä ja paikallisia ympäristöalan tapahtumia. "Lahden valinta on erittäin merkittävä alueellisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti, sillä Suomessa ei ole koskaan ollut Euroopan ympäristöpääkaupunkia. Lahti tulee toteuttamaan erinomaisesti Euroopan ympäristöpääkaupungin ajatusta ja tukee sen kunnianhimoisia tavoitteita," sanoo Lahden kaupunginjohtaja Pekka Timonen. Lahdesta on suunnitelmien mukaan tulossa hiilineutraali jo vuonna 2025, ensimmäisenä suurena kaupunkina Suomessa.
|
Lue lisää...
|
|
|
Ensimmäiset 17 Eurooppa-yliopistoa valittu
|
Tampereen, Jyväskylän ja Itä-Suomen yliopistot sekä Aalto-yliopisto on valittu mukaan eurooppalaisten yliopistojen yhteenliittymiin, joista ensimmäiset 17 julkistettiin tällä viikolla. Yhteenliittymillä parannetaan eurooppalaisen korkeakoulutuksen laatua ja houkuttelevuutta sekä tiivistetään laitosten, opiskelijoiden ja opetushenkilökunnan yhteistyötä. Yhteenliittymistä – Eurooppa-yliopistoista – tulee yliopistojen välisiä kampuksia, joissa opiskelijat, tohtoriopiskelijat, opetushenkilöstö ja tutkijat voivat liikkua saumattomasti. Niissä yhdistetään asiantuntemusta ja resursseja ja tarjotaan yhteisiä opetussuunnitelmia tai moduuleja, jotka kattavat eri oppiaineita. Ensimmäisille 17 Eurooppa-yliopistolle on myönnetty yhteensä 85 miljoonan euron budjetti. Kukin yhteenliittymä saa seuraavien kolmen vuoden aikana enintään 5 miljoonaa euroa, joiden avulla se voi ryhtyä toteuttamaan suunnitelmiaan ja pohjustamaan tietä muille EU:n korkeakouluille.
|
Lue lisää...
|
|
|
Euroopan innovaationeuvostolta rahoitusta suomalaistoimijoille
|
Euroopan innovaationeuvoston (EIC) pilottivaiheen käynnistymisestä lähtien se on myöntänyt jo yli 700 miljoonaa euroa rahoitusta yli tuhannelle erityisen innovatiiviselle hankkeelle. Viimeisimmällä rahoituskierroksella ns. Accelerator-rahoitusosiosta myönnettiin 149 miljoonaa euroa 83 pk- ja startup-yritykselle. Suomesta rahoitusta saivat tekstiilijätteestä selluloosapohjaisia kuituja tekstiiliteollisuudelle kehittävä Infinited Fiber Company Inc Espoosta, erittäin tehokasta pienikokoista kaasuturbiinia lämmön ja sähkön yhteistuotantoon kehittävä lahtelainen Aurelia Turbines sekä Oulusta tuleva FocalSpec Oy, joka kehittää akkujen tuotantolinjoille tarkoitettua erittäin tarkkaa laaduntarkkailuteknologiaa. Lisäksi innovaationeuvoston Pathfinder-rahoitusosiosta myönnettiin 164 miljoonaa euroa 53:lle uraa uurtavalle tutkimus- ja kehityshankkeelle. Rahoitusta saaneissa tutkimuskonsortioissa ovat Suomesta mukana Oulun yliopisto, Aalto-yliopisto ja Teknologian tutkimuskeskus VTT.
|
Lue lisää...
|
|
|
![](https://ec.europa.eu/newsroom/templates/generic-newsletter/images/shadow2.png) |
|
![](https://ec.europa.eu/newsroom/templates/generic-newsletter/images/shadow1.png) |
Tapahtumat
|
4.7.
|
Euroopan komissio tapaa Suomen hallituksen Helsingissä. Väistyvän komission puheenjohtaja ja jäsenet tapaavat Suomen tuoreen hallituksen Helsingissä 4.- 5. heinäkuuta, muutama päivä Suomen EU-puheenjohtajuuskauden käynnistymisen jälkeen. Komissio vierailee perinteisesti EU:n puheenjohtajamaassa maan puheenjohtajuuden alkaessa valmistelemassa yhteistyötä. Komission vierailu alkaa torstai-iltana hallituksen ja komission yhteisellä illallisella pääministerin virka-asunnolla Kesärannassa. Perjantaina pääministeri Antti Rinne ja komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker neuvottelevat kahdestaan, ja muut komissaarit ja ministerit työskentelevät kolmena ryhmänä. Tämän jälkeen hallituksella ja komissiolla on yhteinen kokous. Perjantain ohjelmassa on myös tasavallan presidentin tarjoama lounas. Tämän jälkeen komission jäsenet vierailevat eduskunnassa.
|
Lue lisää...
|
|
|
8.7.
|
EU-puheenjohtajuuskauden avajaiset. Leppoisa kesäjuhla Töölönlahden puistossa ja Kansalaistorilla avaa Suomen EU-puheenjohtajakauden 8. heinäkuuta. Kaikille avoin tapahtuma kutsuu puistoon piknikille, pelaamaan eurooppalaisia pihapelejä, tanssimaan rockzumbaa tai sitomaan kukkaseppeleitä. Suomen ja EU-toimielinten ”Pelikenttänä EU” -teltta Kansalaistorilla tuo kansalaiset ja päättäjät yhteen keskustelemaan puheenjohtajakaudesta ja Euroopan unionista. Lisäksi tarjolla on myös rennompaa ohjelmaa: teltalla voi osallistua pöytäfutisturnaukseen sekä hankkia biohajoavan glitter-kasvomaalauksen. Suomi nostaa puheenjohtajakauden teemoista ilmastonmuutoksen tärkeäksi osaksi kesäjuhlaa: juhlapaikalle Kansalaistorille nousee taiteilija Kaisa Salmen Plastic Mama -teos, joka on kierrätysmuovista koululaisten kanssa valmistettu barokkimekko. Lisäksi EU:n kemikaalivirasto tuo paikalle mikromuoveista kertovaan näyttelyn. Komission porukat löydät Plastic Maman tienovilta Kansalaistorilta klo 11-20.
|
Lue lisää...
|
|
|
17.7.
|
EU mukana Porin SuomiAreenassa. Komission Suomen-edustusto ja parlamentin Suomen-toimisto ovat tänäkin vuonna mukana Porin SuomiAreenassa (15.–19.7.), jonka teemoina ovat tällä kierroksella osaaminen ja tulevaisuuden innovaatiot. Yhteisellä Eurooppa-teltallamme tapaat myös ulkoministeriön Eurooppatiedotuksen sekä Eurooppalaisen Suomen ja Eurooppanuoret. Areena-ohjelmassamme on luvassa muun muassa EU-myytinmurtoa ja monenlaista lavaohjelmaa. Tervetuloa kuuntelemaan ja keskustelemaan!
|
Lue lisää...
|
|
|
16.8.
|
EU ja Tubecon. EU:lla on oma osasto tulevaisuus-aiheisessa Tubecon 2019 -tapahtumassa. Tubecon on Tubekulttuurin, TikTokien, podcastien ja pelaamisen livehuipentuma, joka koetaan tänä vuonna 16.-17.8. Helsingin messukeskuksessa. Tubecityn EU-osastolla pääset testaamaan muistisi ja lipputuntemuksesi. Palkintona vuoden kuumin asuste! Näe livenä satoja tubettajia, tiktokkaajia ja podcastaajia. Tämä on se kekkeri, jota ei todellakaan kannata missata! Olemme paikalla perjantaina 16.8. klo 14–21 ja lauantaina 17.8. klo 10–18.
|
Lue lisää...
|
|
|
29.8.
|
Eurooppa-foorumi Turussa. Nyt saa sanoa! Kolmipäiväinen Turun Eurooppa-foorumi on paikka keskustella Suomen ja Euroopan tulevaisuudesta. Tapahtuma edistää avointa, tutkittuun tietoon perustuvaa keskustelua kansalaisten ja päättäjien kesken. Tänä politiikan supervuotena Turussa puhututtaa erityisesti oikeusvaltion, sisämarkkinoiden, sananvapauden ja demokratian tulevaisuus. Foorumin tilaisuudet järjestetään vierailu- ja innovaatiokeskus Joessa, Turun kaupungin pääkirjaston Studiossa ja sisäpihalla sekä Vähätorin tapahtumalavalla.
|
Lue lisää...
|
|
|
26.9.
|
Euroopan kielten päivä Salossa. Euroopan kielten päivää juhlitaan Salossa Kauppakeskus Plazassa torstaina 26.9. klo 12-19. Tapahtuman pop up -pisteissä esitellään yhteistyökumppanien toimintaa, osallistetaan, opetetaan ja pidetään hauskaa. Päälavalla nähdään musiikki- ja draamaesityksiä sekä kuullaan kielten opiskelusta, vaihto-opiskelukokemuksista, kääntämisestä ja tubettaja Joona Hellmanin arjesta. Myös kielitaiteilija Roman Schatz saapuu hauskuuttamaan kokemuksillaan. Juontajana toimii Karoliina Blom. Tapahtuma on kaikille avoin.
|
Lue lisää...
|
|
|
![](https://ec.europa.eu/newsroom/templates/generic-newsletter/images/shadow2.png) |
|
![](https://ec.europa.eu/newsroom/templates/generic-newsletter/images/shadow1.png) |
Linkkivinkit
|
EU-puheenjohtajuus tulee - mitä tekee Lissu?
|
Suomen EU-puheenjohtajakausi alkaa heinäkuussa. Puolen vuoden ajan Suomi toimii puheenjohtajana Brysselissä ja Luxemburgissa pidettävissä Euroopan unionin neuvoston virallisissa kokouksissa sekä Suomessa järjestettävissä epävirallisissa ministerikokouksissa. Haastattelimme Suomen EU-puheenjohtajakaudella "Lissuna" eli Liaison Officerina työskentelevää Taruanne Lindevall-Vanhalaa hänen työstään ja odotuksistaan Suomen puheenjohtajakaudelle.
|
Lue lisää...
|
|
|
Ahvenanmaalle tunnustusta kestävän kehityksen ohjelmasta
|
Ahvenanmaa ja Ahvenanmaan kehitys- ja kestävyysagenda valittiin hiljattain alle 100 000 asukkaan yhdyskuntien sarjan voittajaksi Euroopan komission European Sustainability Award -palkintokilpailussa. Palkinnon tarkoituksena on tuoda näkyvyyttä hyville esimerkeille kestävän kehityksen maailmanlaajuisten tavoitteiden toteuttamisesta YK:n Agenda 2030:n mukaisesti. Palkinnosta kilpailtiin kaikkiaan seitsemässä eri sarjassa. Ahvenanmaan kehitys- ja kestävyysagenda on ainoa pohjoismainen taho seitsemän voittajan joukossa. Lue ruotsinkielisestä artikkelistamme, mitä Ahvenanmaalla visioidaan.
|
Lue lisää...
|
|
|
Mitä EU-puheenjohtajuus käytännössä tarkoittaa?
|
Suomen kolmas EU-puheenjohtajakausi lähestyy kovaa vauhtia. Heinäkuun ensimmäisenä päivänä Suomi ottaa ohjat Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajana vuoden loppuun saakka. Puheenjohtajakauteen mahtuu monta merkittävää asiaa, joista tärkeimpiä on EU-instituutioiden johtajien valinta. Puheenjohtajuus näkyy Suomessa niin epävirallisten ministerikokousten kuin kansalaistapahtumien kautta. Ulkoministeriön Eurooppatiedotuksen tiiviistä tietopaketista saat hyvän yleiskuvan siitä, mistä puheenjohtajuudessa oikein on kyse.
|
Lue lisää...
|
|
|
Lapista Brysseliin
|
Euroopan komissiossa työskentelevä Satu Hætta päätyi jo vuonna 2001 Lapista Brysseliin, jossa hän on työskennellyt nyt lähes 20 vuotta. Millaista työ Euroopan komissiossa oikein on ja millaista osaamista se vaatii? ”Työskentelen nykyään Brysselissä Euroopan komission koulutuksen, nuorisoasioiden, urheilun ja kulttuurin pääosastossa koulujen ja monikielisyyden yksikössä. Työhön kuuluu koulutuspolitiikkaan ja Erasmus+-ohjelmaan liittyviä tehtäviä. Itse hoidan yksikössä muun muassa sopimus- ja taloushallintoa sekä budjetointia”, Satu kertoo. ”EU:lla työskentely on todella monipuolista, ja täällä pääsee kehittämään omaa ammattitaitoa, myös tehtäviä vaihtamalla. Eihän sitä nuorena aina tiedä, mihin päätyy ja mitä taitoja tarvitsee.” Tutustu Satun kokemuksiin artikkelissamme.
|
Lue lisää...
|
|
|
Mitä EU-rahoillamme tehdään?
|
Tulevan syksyn ja Suomen EU-puheenjohtajuuden aikana käyvät kuumina keskustelut myös EU:n tulevasta seitsenvuotisesta pitkän aikavälin budjetista eli ns. monivuotisesta rahoituskehyksestä vuosille 2021–2027. Millaisessa tilanteessa neuvotteluja käydään ja mihin kaikkeen rahan pitäisi riittää? "Suomi on tiivistänyt hyvin sen, että rahoituksen on oltava riittävää vanhoille prioriteeteille ja myös uusille haasteille, kuten ilmastonmuutokselle ja maahanmuutolle. Mikä sitten on riittävää? Siitä on neuvoteltava. Kansalaiset eivät ymmärrä, jos emme hoida ongelmia," sanoo komission budjettipääosaston pääjohtaja Gert Jan Koopman Turun Sanomissa.
|
Lue lisää...
|
|
|
Kansalaisyhteiskuntapalkinto jälleen haussa
|
Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) on käynnistänyt vuoden 2019 kansalaisyhteiskuntapalkintonsa haun. Tänä vuonna teemana on ”Enemmän naisia Euroopan yhteiskunta- ja talouselämään”. Palkinnolla annetaan tunnustusta innovatiivisille aloitteille ja hankkeille, joilla pyritään edistämään naisten ja miesten yhtäläisiä mahdollisuuksia ja tasa-arvoista kohtelua kaikilla talous- ja yhteiskuntaelämän aloilla. Palkittavia hankkeita on enintään viisi, ja näiden kesken jaetaan 50 000 euron palkintosumma. Hakemusten jättämisen määräaika on 6. syyskuuta 2019.
|
Lue lisää...
|
|
|
Koulutuspäivät journalistiksi opiskeleville
|
Journalismin ja viestinnän opiskelijoilla on nyt mahdollisuus hakea Youth4Regions-ohjelmaan. Ohjelmaan haetaan lähettämällä EU-rahoitteista hanketta koskeva lyhyt artikkeli tai videoraportti, joista valitaan 33 parasta. Valitut 33 nuorta (ikähaarukka 18–30 vuotta) journalistia kutsutaan 6.–11. lokakuuta EU:n aluepolitiikan huipputapahtumaan Brysseliin tekemään juttuja tapahtumasta ja EU:n aluepolitiikasta. Reissulla heille tarjotaan myös koulutussessioita ja vierailuja sekä mahdollisuus saada raporttinsa julkaistuksi EU:n eri viestintäkanavilla. Hakuaikaa on 15. heinäkuuta saakka.
|
Lue lisää...
|
|
|
EU:n naapuruussuhteiden koulutusohjelma journalisteille
|
EU-rahoitteisessa Journalistic Craft for Neighbourhood -ohjelmassa järjestetään verkkokursseja, seminaareja ja yhteistyöprojekteja, joiden aiheina ovat EU:n ja sen itäisten ja eteläisten naapurialueiden historialliset lähtökohdat, poliittiset olosuhteet ja nykytilanne. Tarkoituksena on lisätä osallistujien keskinäistä ymmärrystä ja parantaa EU:n naapurialueita koskevan raportoinnin ja mediakeskustelun laatua. Ohjelma on suunnattu journalisteille ja muille media-alan toimijoille, mutta myös EU:n naapurialueilla toimiville tai niistä raportoiville muille toimijoille, kuten kansalaisjärjestöille. Ohjelman verkkokursseille voi nyt rekisteröityä. Kurssit suorittaneille järjestetään työpajoja Puolassa elokuussa.
|
Lue lisää...
|
|
|
Viestintäteknologialle kyberturvallisuussertifiointi
|
Viimeaikaisessa turvallisuuskeskustelussa ovat voimakkaasti nousseet esiin kysymykset, jotka liittyvät tietotekniikan, viestintäteknologian ja erilaisten tietoliikenneverkkojen kyberturvallisuuteen, eli kykyyn estää, sietää ja torjua kyberhyökkäyksiä. Komissio on nyt laatinut ns. kyberturvallisuuden sertifiointikehyksen, jonka puitteissa on tarkoitus luoda eri tuotteille ja käyttötarkoituksille sertifiointijärjestelmiä. Järjestelmillä tieto- ja viestintätekniset laitteet voidaan luotettavasti luokitella kolmeen kyberturvallisuuden varmuusluokkaan, eli perustason, korotetun tason ja korkean varmuustason turvallisuusluokkaan. Sertifiointikehyksen mukaisesti perustetuista järjestelmistä tulee vapaaehtoisia. Myyjät voivat siis itse päättää, haluavatko ne hakea sertifiointia tuotteilleen.
|
Lue lisää...
|
|
|
Muista eurooppalainen sairaanhoitokortti!
|
Mikäli reissaat vaikkapa lomakaudella Euroopassa, muista hakea varuiksi Kelasta ilmainen eurooppalainen sairaanhoitokortti. Sillä saat lääketieteellisesti välttämätöntä sairaanhoitoa, kun matkustat tai oleskelet tilapäisesti toisessa EU- tai Eta-maassa tai Sveitsissä. Lääketieteellisesti välttämättömällä hoidolla tarkoitetaan hoitoa, joka ei voi odottaa sitä, että palaat kotiin. Kun näytät eurooppalaisen sairaanhoitokorttisi hoidon antajalle, sinun tulisi saada hoito samaan hintaan kuin maassa asuvien henkilöiden. Tällöin maksat hoidosta paikallisen omavastuun ja hoitoa antanut maa laskuttaa Kelalta loput kustannuksista.
|
Lue lisää...
|
|
|
![](https://ec.europa.eu/newsroom/templates/generic-newsletter/images/shadow2.png) |
|
![](https://ec.europa.eu/newsroom/templates/generic-newsletter/images/shadow1.png) |
Avoimet työpaikat
|
Huipputason haasteita jo kokeneemmille asiantuntijoille
|
Euroopan unionin henkilöstövalintatoimistolla (EPSO) on avoinna hakuprosesseja vähintään 6–7 vuoden olennaisen työkokemuksen omaaville asiantuntijoille. Kilpailun läpäisseet otetaan varallaololuetteloon, josta Euroopan komissio voi ottaa palvelukseensa uusia asiantuntijoita pysyvään työsuhteeseen hallintovirkamiehiksi (AD-virkamiehiksi). Varallaololuetteloon otettavat valitaan pätevyyden arvioinnin ja valintakokeiden perusteella. Tällä kertaa asiantuntijoita haetaan kilpailuoikeuden, finanssioikeuden, talous- ja rahaliittoa (EMU) koskevan oikeuden, EU-varainhoitoa koskevien sääntöjen ja eurokolikkoväärennösten ehkäisyn alalle. Määräaika hakemuksille on kaikissa osioissa 9. heinäkuuta.
|
Lue lisää...
|
|
|
Euroopan parlamentti hakee harjoittelijoita
|
Hakuaika korkeakoulututkinnon suorittaneille tarkoitetuille harjoittelujaksoille Euroopan parlamentissa käynnistyi jälleen 1. kesäkuuta ja päättyy 30. kesäkuuta (klo 24.00). Alkavalla hakuajalla voi hakea 5 kuukauden pituiselle harjoittelujaksolle 1.10.2019−29.2.2020. Harjoitteluun voi hakea myös Euroopan parlamentin Suomen-toimistoon Helsingissä.
|
Lue lisää...
|
|
Työpaikat EU:n toimielimissä
|
Yhdelle sivustolle koottuna löytyy suomeksi kattava tietopaketti virkamiesurasta, määräaikaisista työmahdollisuuksista ja harjoitteluista Euroopan komissiossa ja muissa EU:n toimielimissä. Sivusto sisältää osiot muun muassa avoimista työpaikoista, hakumenettelystä, käytännön työskentelystä EU:n palveluksessa, harjoittelujaksoista, tutkijoille tarjolla olevista tehtävistä sekä rekrytointeja hoitavasta EU:n henkilöstövalintatoimisto EPSOsta.
|
Lue lisää...
|
|
Avoimien EU-työpaikkojen hakutietokanta
|
EU:n henkilöstövalintatoimiston EPSOn tietokannasta voi hakea avoimia EU-työpaikkoja aihealueen, sopimustyypin, palkkaluokan ja toimipaikan perusteella. Tietokannassa on tarjolla sekä vakituisia että määräaikaisia työsuhteita.
|
Lue lisää...
|
|
Harjoittelupaikat EU:n toimielimissä ja erillisvirastoissa
|
EU:n henkilöstövalintatoimiston EPSOn sivuilta löytyy keskitetysti tietoa EU:n eri toimielinten ja lukuisten EU:n alaisten erillisvirastojen, kuten Helsingissä sijaitsevan Euroopan kemikaalivirasto ECHAn, tarjoamista harjoittelumahdollisuuksista. Useimmat EU-elimet tarjoavat harjoittelupaikkoja korkeakoulututkinnon suorittaneille nuorille. Harjoittelun aloitusajankohta ja kesto sekä harjoittelusta maksettava palkka/korvaus vaihtelee isäntäorganisaation ja sijaintimaan kustannustason mukaan. Vuosittain harjoittelijoita otetaan yhteensä n. 1200.
|
Lue lisää...
|
|
![](https://ec.europa.eu/newsroom/templates/generic-newsletter/images/shadow2.png) |
|
|
Tämä on Euroopan komission Suomen-edustuston uutiskirje. Ohjeet uutiskirjeen tilaamiseen ja tilauksen lopettamiseen löytyvät täältä.
Uutiskirjeeseen sovellettavat vastuuvapaus-, tekijänoikeus- ja tietosuojasäännöt löytyvät täältä.
|
|