Science Flash For You

Tämä mullistava ajatus perustuu siihen, että asukkaille tarjotaan erilaisia helppokäyttöisiä, edullisia ja joustavia liikkumisratkaisuja älypuhelimen kautta.

Suomen pääkaupunki on esillä myös tutkimuksen muissa osioissa: sen kiinteistömarkkinoille on melko vaikea päästä ja terveysriskit sen eri kaupunginosissa ovat hyvin erilaiset. Lisäksi käy ilmi, että yli 40 prosenttia Helsingin juomavedestä valuu hukkaan vuotojen vuoksi. Toisaalta Helsinki myös saa paljon huomiota innovoinnin tukemisesta.

Muun muassa nämä luvut käyvät ilmi JRC:n hiljattaisesta raportista, jossa käsitellään työn ja taitojen muuttuvaa luonnetta digitaalisella aikakaudella. Raportissa tarkastellaan tapoja, joilla tekninen vallankumous vaikuttaa työllisyyteen EU:ssa.

Uusia työpaikkoja syntyy, jotkin työpaikat ovat muuttumassa ja joitakin toisia uhkaa katoaminen koneistumisen vuoksi. Raportissa käsitellään erityisesti viimeksi mainittua ilmiötä. Suomessa samoin kuin muissa Pohjoismaissa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa on paljon vähemmän automatisoinnin vuoksi vaarassa olevia työpaikkoja kuin Itä-Euroopassa (Slovakia, Slovenia, Puola) ja Etelä-Euroopassa (Kreikka, Espanja) keskimäärin.

Design District Helsinki on alue, jolla sijaitsee noin 200 muotoilualan kohdetta, muun muassa suomalaisen muotoilun historiaa 1800-luvun lopulta tähän päivään esittelevä 140-vuotias Designmuseo. Suomen pääkaupungissa järjestetään lukuisia elokuvafestivaaleja, kansainvälinen Baltic Circle -teatterifestivaali, Maailma kylässä -festivaali ja Helsingin juhlaviikot.

Espoo on 250 000–500 000 asukkaan kaupungeista sijalla 21. Se menestyy hyvin etenkin ”suotuisan toimintaympäristön” kategoriassa ja sen alakategoriassa ”hallinnon laatu”. Erityismaininnan saavat Espoon lukuisat hankkeet, joilla pyritään parantamaan kulttuuripalvelujen saatavuutta nuorille.

Myös muita suomalaiskaupunkeja mainitaan. Turku on 100 000–250 000 asukkaan kaupunkien ryhmässä (yhteensä 57 kaupunkia) kymmenes ja Tampere viidestoista. Tampere saa erittäin hyvät pisteet teollisoikeuksien ja innovoinnin osa-alueella. Teollisen historiansa vuoksi ”Suomen Manchesterina” tunnettu Tampere on kaupunginvaltuuston ohjelmien avulla siirtänyt painopisteensä kulttuuri- ja luoviin aloihin.

Muun muassa nämä tiedot käyvät ilmi lasten muuttoliikettä käsittelevästä JRC:n hiljan antamasta raportista.

Suomessa oli 0–19-vuotiaita kolmansien maiden kansalaisia 31 107 vuonna 2018. Suuria kolmansien maiden kansalaisten ryhmiä tulee Venäjältä (15,4 %), Irakista (11,6 %), Somaliasta (8 %), Afganistanista (9,2 %) ja Syyriasta (8,3 %).

Toisessa JRC:n raportissa tarkastellaan muuttoliikettä maaseutualueilla. Suomessa kolmansista maista tulevien maahanmuuttajien työttömyysaste (24 %) on paljon korkeampi kuin liikkuvien EU:n kansalaisten tai oman maan kansalaisten vastaava työttömyysaste maaseutualueilla (7 %). Raportissa korostetaan, että maaseutualueet voivat kaikkialla Euroopassa tarjota innovatiivisia ja usein alhaalta ylöspäin suuntautuvia ratkaisuja onnistuneelle integroitumiselle älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun puitteissa. Maaseutualueiden vastaajat näkevät maahanmuuton kuitenkin useammin ongelmana kuin kaupunkialueilla asuvat vastaajat.

”Tiede kohtaa alueet” on JRC:n aloite, jonka tavoitteena on koota yhteen tutkijoita ja päätöksentekijöitä EU:n alueilla käsittelemään paikallisia politiikkahaasteita. Vuonna 2019 järjestettiin arviolta 30 tapahtumaa 23 EU-jäsenvaltiossa. Poria ympäröivä rannikko on ominaisuuksiltaan ainutlaatuinen: sen vesi on matalaa, rantaviiva on kallioinen ja saaria on lukematon määrä. Siksi sinne kokoontui joukko kansainvälisiä ja paikallisia asiantuntijoita ja sidosryhmiä keskustelemaan tavoista, joilla kestävää matkailua koskevaa EU:n politiikkaa voitaisiin soveltaa alueella.

Tilaisuuden avasivat maakuntavaltuuston puheenjohtaja ja Porin kaupunginjohtaja, minkä jälkeen suomalainen Euroopan parlamentin jäsen Sirpa Pietikäinen piti videopuheen kestävästä matkailusta. JRC osallistui tapahtumaan esittelemällä matkailun rakenteisiin Euroopassa liittyviä seikkoja.

Yhteisen tutkimuskeskuksen yksikkö, jonka vastuualueena on kehityksen ennakointi, mallintaminen, käyttäytymisen ymmärtäminen ja politiikkamuotoilu, sovitti tilaisuutta varten yhden ennakointivälineistään eli skenaarioiden tutkimisjärjestelmän (Scenario Exploration System) virittämään rakentavaa ja strategista keskustelua haasteista, joita tulliliitolla voi olla edessään vuoteen 2040 mennessä.

Noin 80 osallistujaa jaettuna kahdeksaan ryhmään tutki JRC:n kouluttaman vetäjätiimin johdolla kahta vastakkaista, vaihtoehtoisia tulevaisuuksia kuvaavaa skenaariota. Kaikissa kahdeksassa pöydässä ihmisille annettiin erilaisia rooleja: he olivat poliittisia päättäjiä, kauppiaita, kansalaisyhteiskunnan tai tiedotusvälineiden edustajia jne. Tätä harjoitusta seurasivat perinteisemmät aivoriihet, joiden aikana voitiin purkaa skenaarioiden tutkimisen antia.

Tapahtuman päätteeksi annetussa Helsingin julistuksessa osallistujat sitoutuivat jatkamaan strategisen ennakoinnin järjestelmällistä käyttöä EU:n tulliliiton kehittämisen ja tulevaisuudenkestävyyden tueksi.

Puheenjohtajavaltio Suomen järjestämässä seminaarissa olivat mukana myös verotuksen pääosaston pääjohtaja Stephen Quest ja Maailman tullijärjestön pääsihteeri Kunio Mikuriya.