Yleistä

EU:n yhteisellä maatalouspolitiikalla (YMP) tuetaan maaseutuyhteisöjen elinvoimaisuutta ja taloudellista elinkelpoisuutta. Tähän pyritään maaseudun kehittämistoimenpiteillä, jotka ovat YMP:n niin kutsuttu toinen pilari.

Näillä toimenpiteillä tehostetaan markkinatoimenpiteitä ja YMP:n tulotukia. Niihin sisältyy strategioita ja rahoitusta, joilla vahvistetaan EU:n maatalous-, elintarvike- ja metsäalaa, ympäristön kestävyyttä ja maaseutualueiden yleistä hyvinvointia.

EU: n kolme pitkän aikavälin maaseudun kehittämistavoitetta ovat:

  • maatalouden kilpailukyvyn edistäminen
  • luonnonvarojen kestävän hoidon varmistaminen ja ilmastotoimet
  • maaseudun elinkeinoelämän ja maaseutuyhteisöjen tasapainoisen aluekehityksen saavuttaminen, muun muassa työpaikkojen luominen ja säilyttäminen.

Maaseuturahasto

YMP:n rahoitusvälineenä toimii Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto (maaseuturahasto), jolla tuetaan maaseudun kehittämisstrategioita ja -hankkeita. Se on myös osa Euroopan rakenne- ja investointirahastoja (ERI-rahastot).

Maaseuturahastolla on vuosiksi 2014–2020 noin 100 miljardin euron määrärahat. Määrärahat käytetään tämän kauden aikana toteuttamalla maaseudun kehittämisohjelmia, jotka jatkuvat vuoden 2023 loppuun.

Määrärahat kohdennetaan kuuteen prioriteettiin:

  • tietämyksen siirron ja innovoinnin edistäminen maa- ja metsätaloudessa sekä maaseudulla
  • maatalouden kaikkien alojen elinkelpoisuuden ja kilpailukyvyn parantaminen sekä innovatiivisen maatalousteknologian ja metsien kestävän hoidon edistäminen
  • elintarvikeketjun organisoinnin, eläinten hyvinvoinnin ja riskinhallinnan edistäminen
  • voimavarojen käytön tehostaminen sekä tuki vähähiiliseen ja ilmastonmuutosta kestävään talouteen siirtymiselle maataloudessa, elintarvikealalla ja metsätaloudessa
  • maa- ja metsätalouteen liittyvien ekosysteemien ennallistaminen, säilyttäminen ja parantaminen
  • sosiaalisen osallisuuden edistäminen, köyhyyden vähentäminen ja talouden kehittäminen maaseutualueilla.

Kaikilla prioriteeteilla edistetään monialaisia tavoitteita, jotka koskevat innovointia, ympäristöä sekä ilmastonmuutoksen hillitsemistä ja siihen sopeutumista.

Lisätietoa

Maaseudun kehittäminen: kaavioita ja tilastotietoa

Edelliset ohjelmakaudet

Maaseudun kehittämisohjelmat

EU-maat pyrkivät saavuttamaan edellä luetellut prioriteetit toteuttamalla maaseudun kehittämisohjelmia, jotka on räätälöity vastaamaan niiden omia haasteita ja valmiuksia. Niitä rahoitetaan maaseuturahastosta.

Ohjelmat voidaan laatia kansalliselta tai alueelliselta pohjalta, ja niiden tavoitteisiin on kuuluttava vähintään neljä maaseuturahaston kuudesta prioriteetista. Kunkin maan on määritettävä ohjelmien tavoitteet tiettyjen kohdealojen pohjalta ja esitettävä, millaisilla toimenpiteillä ne pyrkivät saavuttamaan tavoitteet ja kuinka paljon rahoitusta ne tarvitsevat siihen.

Euroopan komissio siis hyväksyy maaseudun kehittämisohjelmat ja seuraa niiden toteutusta, mutta hankkeiden valintaa ja tukien myöntämistä koskevat päätökset tehdään kansallisella tai alueellisella tasolla.

Esimerkkejä maaseuturahastosta rahoitetuista ja maaseudun kehittämisohjelmien kautta toteutetuista hankkeista:

  • Unkarissa on suunnattu investointivaroja pienelle paprikaa kasvattavalle perheyritykselle, joka käyttää yksinomaan uusiutuvaa energiaa
  • Espanjan Formenteraan on luotu talojen paikantamisjärjestelmä, joka on nopeuttanut pelastuspalvelujen toimia hätätilanteissa
  • Slovakian Nizna Bocassa ennallistetaan vahingoittuneita metsiä rahoittamalla raivausta, metsitystä ja nuorten metsikköjen säilyttämistä.

Kattava luettelo hankkeista on saatavilla eurooppalaisen maaseudun kehittämisverkoston hanketietokannassa.

Kunkin maaseudun kehittämisohjelman määrärahoista vähintään 30 prosenttia on osoitettava ympäristö- ja ilmastonmuutostoimiin. Suuri osa varoista ohjataan avustuksina ja vuotuisina tukina viljelijöille, jotka siirtyvät ympäristöystävällisempiin käytäntöihin.

Vähintään 5 prosenttia kehittämisohjelmien määrärahoista on käytettävä Leader-menetelmään perustuviin toimiin. Leader-menetelmässä on kyse alhaalta ylöspäin suuntautuvasta lähestymistavasta. Se kokoaa yhteen viljelijöitä, maaseutuyrityksiä, paikallisorganisaatioita, viranomaisia ja yksityishenkilöitä eri aloilta muodostamaan paikallisia toimintaryhmiä. Paikalliset toimintaryhmät laativat omat paikalliset kehittämisstrategiansa, joiden pohjalta ne hallinnoivat omia määrärahojaan.

Maaseudun kehittämisohjelmilla voidaan tukea myös älykkäitä kyliä. Niitä koskevan aloitteen tavoitteena on antaa käyttöön monipuoliset välineet innovoinnin edistämiseksi ja laajentamiseksi maaseutualueilla eri puolilla Eurooppaa. Näin pyritään vastaamaan maaseutualueiden asukkaiden yhteisiin haasteisiin.

Lisäksi maaseuturahastosta tarjotaan rahoitusvälineiden kautta lainoja, pienluottoja, vakuuksia ja pääomaa. Niitä voidaan suunnata sellaisille maatalouden, metsätalouden ja maaseutualueiden toimijoille, jotka toteuttavat maaseuturahaston prioriteetteja edistäviä taloudellisesti kannattavia hankkeita.

Lisätietoja maaseuturahaston rahoitusvälineistä on saatavilla Fi-compass-neuvontapalvelusta.

Lisätietoa

Maaseudun kehittämisohjelmat – maakohtaiset tiedot

Leader-menetelmä

Älykkäät kylät

Eurooppalainen maaseudun kehittämisverkosto

Eurooppalainen maaseudun kehittämisverkosto on tietokeskus asioissa, jotka koskevat maaseudun kehittämispolitiikan, -ohjelmien, -hankkeiden ja muiden aloitteiden käytännön toimintaa ja mahdollisuuksia parantaa niitä. Se pyrkii tavoittamaan ja osallistamaan kaikki, jotka ovat kiinnostuneita Euroopan maaseudun kehittämisestä ja valmiita sitoutumaan siihen.

Maaseudun kehittämisverkosto tukee EU-maiden maaseudun kehittämisohjelmien täytäntöönpanoa tuottamalla ja jakamalla tietoa sekä helpottamalla tiedonvaihtoa ja yhteistyötä kaikkialla Euroopan maaseudulla.

Sen apuna on kaksi tukiyksikköä: maaseudun kehittämisverkoston yhteyspiste ja maaseudun kehittämisverkoston arvioinnin eurooppalainen tukipalvelu.

Maatalouden eurooppalainen innovaatiokumppanuus

Myös maatalouden tuottavuutta ja kestävyyttä koskevalla eurooppalaisella innovaatiokumppanuudella (EIP-Agri) tuetaan maaseudun kehittämistavoitteita edistämällä innovointia maataloudessa ja maaseutuyhteisöissä.

EIP-Agri auttaa tuomaan tutkijoiden kehittämiä innovatiivisia ratkaisuja lähemmäs käytännön toteutusta, jotta maaseudulla asuvat ja työskentelevät voivat ottaa uusia teknologioita käyttöön. EIP-Agri pyrkii vauhdittamaan muutosta luomalla kumppanuuksia uutta teknologiaa tulevaisuudessa käyttävien ja sitä kehittävien välille.

Maaseudun kehittämisen tulevaisuus

Seuraava ohjelmakausi 2021–2027 on jo suunnitteilla: komissio esitti kesäkuussa 2018 lainsäädäntöehdotuksensa vuoden 2020 jälkeisestä yhteisestä maatalouspolitiikasta.

Ehdotusten tavoitteena on luoda tukipolitiikka, joka takaa EU:n maataloussektorin kestävyyden ja kilpailukyvyn mutta ottaa entistä paremmin huomioon nykyiset ja tulevat haasteet, kuten ilmastonmuutoksen ja maaseutuväestön sukupolvenvaihdokset.

Lisätietoa

EU:n yhteisen maatalouspolitiikan tulevaisuus

Oikeusperustat

Asetus (EU) N:o 1303/2013 – Euroopan rakenne- ja investointirahastoihin (ERI-rahastot) sovellettavat yhteiset säännöt

Asetus (EU) N:o 1305/2013 – Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahaston) tuki maaseudun kehittämiseen

Asetus (EU) N:o 1306/2013 – yhteisen maatalouspolitiikan rahoitus, hallinnointi ja seuranta

Asetus (EU) N:o 1310/2013 – Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahaston) tuki maaseudun kehittämiseen

Asetus (EU) N:o 807/2014 – Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahasto) tuki maaseudun kehittämiseen ja siirtymäsäännökset

Asetus (EU) N:o 640/2014 – hallintojärjestelmä ja suoriin tukiin, maaseudun kehittämistukeen ja täydentäviin ehtoihin sovellettavien maksujen epäämis- ja perumisedellytykset sekä hallinnolliset seuraamukset

Asetus (EU) N:o 809/2014 – asetuksen (EU) N:o 1306/2013 soveltaminen hallinto- ja valvontajärjestelmän, maaseudun kehittämistoimenpiteiden ja täydentävien ehtojen osalta

Ajankohtaista