Verkostot ja verkostoituminen
Verkostoitumisen tuoma lisäarvo
Verkostoitumisen arvo maaseudun kehittämispolitiikalle on laajalti tunnustettu ja asiantuntijat ovat yhtä mieltä siitä, että maaseudun verkostot ovat tehokas tapa sitouttaa sidosryhmiä ja edistää maaseudun kehittämisohjelmien täytäntöönpanoa.
Kansallisten maaseutuverkostojen yhteistoiminta
Kansalliset maaseutuverkostot ovat yhdistäneet resurssinsa kehittääkseen internetpohjaisen tavan havainnollistaa verkostoitumisen maaseudun kehittämispolitiikalle tuomaa lisäarvoa nykytietämyksen valossa. Eurooppalaisen maaseudun kehittämisverkoston ehdottama yhteinen menetelmä keskittyy: a) yhteisiin verkostotilastoihin ja b) verkoston menestystarinoihin. Tämän mutkattoman menetelmän tarkoituksena on antaa käsitys siitä, mitä kansalliset maaseutuverkostot tekevät ja kuinka hyvin tukiverkostojen johtajat ymmärtävät toiminnan hyvän menestyksen.
Seuraavat tiedot päivitetään säännöllisesti.
Lisäksi Kansallisen maaseutuverkoston itsearviointityökalun avulla kansalliset maaseutuverkostot voivat esittää ja vaihtaa tietoja erilaisista lähestymistavoista, tekniikoista ja käytännön työkaluista, joita käytetään edistämään ja arvioimaan verkostotoiminnan suorituskykyä.
Yhteisten verkostotilastojen aloite
Yhteisten verkostotilastojen aloite käynnistettiin, jotta saataisiin käsitys kansallisten maaseutuverkostojen käyttämistä ja kehittämistä määrällisistä tuloksista. Huhtikuussa 2012 saatiin ensimmäiset tietoaineistot hankkeeseen osallistuvilta kansallisilta maaseutuverkostoilta. Niissä keskitytään neljään verkostoitumisen kuudesta päätoimesta. Näitä ovat sidosryhmän tehokas sitoutuminen verkostoviestinnän avulla, kokemusten ja osaamisen vaihto, toimintaedellytysten ja koulutuksen kehittäminen sekä yhteistyön ja yhteisten toimenpiteiden tukeminen. Nämä määrälliset tulokset kertovat sidosryhmien sitoutumisen ja maaseudun kehittämisverkostojen saavuttaman kehityksen korkeasta tasosta
- Yhteisten verkostotilastojen synteesiraportti (2013) [PDF ]
- Yhteisten tilastojen tulosten yhteenveto (2012) [PDF ]
- Yleiskatsaus yhteisistä tilastoista [PDF ]
Kansallisen maaseutuverkoston kartoitusraportti
Tässä asiakirjassa kerrotaan kansallisen maaseutuverkoston kartoituksen toisesta kierroksesta, jossa päivitettiin EU:n jäsenmaiden erikseen keräämät maatiedot. Raportissa tutkitaan kansallisen maaseutuverkostojen erityyppisiä rakenteita ja pyritään tunnistamaan verkostojen ryhmittymät niiden käyttämien toimintojen, menetelmien tai työkalujen perusteella.
- Kansallisen maaseutuverkoston tulosten kartoitus 2013: Loppusynteesiraportti [PDF ]
- Kansallisen maaseutuverkoston tulosten kartoitus 2011: Loppusynteesiraportti [PDF ]
Kansallisten maaseutuverkosto-ohjelmien valmisteluasiakirja
Eurooppalaisen arviointiverkoston (European Evaluation Network, EEN) laatiman valmisteluasiakirjan tarkoituksena on tukea arvioinnin tietojen vaihtoa, tarkastella verkostojen arvioinnissa kohdattuja haasteita ja painottaa käytettyjä toimintatapoja. Valmisteluasiakirja pohjautuu neljän kansallisen maaseutuverkoston kokemuksiin
Kirjallisuuskatsaus
Katsauksen tarkoituksena on antaa yleiskuva verkostoitumisen tuomasta ”lisäarvosta” tieteellisessä kirjallisuudessa määritetyllä tavalla. Siinä tarkastellaan kuinka verkostot ja verkostoituminen lisää arvoa, lisäarvon kehittämisen ja ymmärtämisen esteitä ja kuinka verkostoitumisen etuja voitaisiin tehokkaammin mitata.
Verkostoinnin tuoma lisäarvo – verkostojen kokemuksia
Jotta saataisiin tarkempaa tietoa verkostoinnin tuomasta lisäarvosta, kansalliset maaseutuverkostot ovat tarjonneet esimerkkejä suorittamastaan työstä. Näitä on toimitettu tarinoiden muodossa: ”Tarinoita verkostoinnin lisäarvosta”. Tarinat sisältävät hyvän käytännön esimerkkejä, menestystarinoita, aiheeseen liittyviä kokemuksia ja tapaustutkimuksia.
Tarinat on luokiteltu verkostoinnin tyypin ja ydinelementtien mukaisesti. Näin olennaisten tarinoiden erottaminen on helpompaa yhä lisääntyvässä tietomäärässä.
Tapaustutkimukset
Tapaustutkimus: Maaseutuverkostot Yhdistyneessä kuningaskunnassa Yhdistyneessä kuningaskunnassa on kehitetty kaksitasoinen järjestelmä maaseudun kehittämisohjelman verkostoitumiselle. Järjestelmä sisältää neljä alueellista rakennetta ja kansallisen kattoverkoston. Tässä tapaustutkimuksessa tutkitaan kuinka verkostot ovat kehittyneet sidosryhmiensä tarpeiden täyttämisessä maaseutuympäristössä vallitsevassa kilpailutilanteessa ja Yhdistyneen kuningaskunnan verkoston roolia Euroopan komissiolta tulevan tietovirran välittäjänä. |
|
Tapaustutkimus: Unkarin ja Puolan kahdenvälinen yhteistyö Unkari ja Puola ovat allekirjoittaneet yhteistyösopimuksen yhteistyön edistämisestä ja hyvien käytäntöjen välittämisestä monenlaisista kehitysteemoista. Tutkimuksessa tarkasteltiin kahdenvälisen verkostoitumisen luonnetta ja toteutusta sekä kuinka nämä ovat edesauttaneet vahvistamaan olemassa olevia verkostoja ja rakentamaan uusia suhteita kahden maan välille, kannustaen myös samankaltaisen sopimuksen kehittämiseen Unkarin ja Slovakian välille. |
|
Tapaustutkimus: Itämeren alueen ”alhaalta ylös” verkostoituminen Itämeren alueen ryhmittymä käynnistyi ”alhaalta ylös” prosessina samanaikaisesti Euroopan unionin Itämeren alueen strategian kanssa (European Union Strategy for the Baltic Sea Region, EUSBSR). Ryhmittymän toiminta on liitetty strategiaan ja keskittyy verkostojen toteamiin ongelmiin. Ryhmittymässä on osallisena kahdeksan valtiota, jotka keskittyvät osaamisen ja kokemuksen jakamiseen jäsentensä kesken. Tutkimus tarkastelee verkostojen prosesseja ja ryhmittymän onnistumisen tekijöitä. |
|
Tapaustutkimus: Belgian ja Vallonian itsearviointimenetelmä Vallonian maaseudun kehittämisverkoston kansallinen tukiyksikkö laati itsearviointimenetelmän arvioimaan verkostoa ja kehittämään kolmivuotisen toimintaohjelman. Tapaustutkimuksessa tarkastellaan tätä menetelmää ja sen pitkän ajan vaikutusta. |
|
Tapaustutkimus: Suomen maaseutuverkoston innovaatioleiri Suomen kansallinen tukiyksikkö työskenteli useiden kumppanien kanssa kehittääkseen ja toteuttaakseen innovaatioleirin, jonne kokoontui asiantuntijoita ja yrittäjiä kehittämään ratkaisuja Suomen maaseutualueiden ilmeisiin uhkiin, mutta myös mahdollisuuksiin. Hankkeen aikana löydettiin 47 uutta maaseudun innovointi-ideaa ja luotiin hankkeen kehittämiselle uusi malli, joka voidaan toteuttaa sekä Suomessa että sen ulkopuolella. |
|
Tapaustutkimus: Suomen maaseutuverkoston innovaatioleiri Suomen kansallinen tukiyksikkö työskenteli useiden kumppanien kanssa kehittääkseen ja toteuttaakseen innovaatioleirin, jonne kokoontui asiantuntijoita ja yrittäjiä kehittämään ratkaisuja Suomen maaseutualueiden ilmeisiin uhkiin, mutta myös mahdollisuuksiin. Hankkeen aikana löydettiin 47 uutta maaseudun innovointi-ideaa ja luotiin hankkeen kehittämiselle uusi malli, joka voidaan toteuttaa sekä Suomessa että sen ulkopuolella. |
|
Tapaustutkimus: Nuorille suunnattu roadshow kiersi ympäri Tanskaa Moni Tanskan maaseutukaupunki ja -kylä on joutunut toteamaan nuorten muuttavan pois maaseudulta kaupunkialueille. Tietoisuus mahdollisuuksista käyttää Euroopan unionin rahoitusta maaseutualueiden kehittämiseen ja tukemiseen on ollut heikkoa. Roadhow kehitti mobiilin luokkahuoneen, jossa esityksin ja innovatiivisella koulutusmateriaalilla kiinnitettiin yli 3 000:n 15–18-vuotiaan koululaisen huomio maaseudun haasteisiin ja niiden mahdollisiin ratkaisuihin sekä kerrottiin Euroopan unionin käytetyistä toimista. |
|
Tapaustutkimus: Temaattiset työryhmät Skotlannissa Skotlannin kansallinen maaseutuverkosto käynnisti sarjan temaattisia tapahtumia verkostoitumisen tueksi. Tapahtumissa tarkoituksena oli vaihtaa parhaita käytäntöjä avainsektoreilla, jotka nähtiin joko mahdollisuuksien tarjoajana tai mahdollisina uhkina maan maaseutualueille. Seitsemään teematapahtumaan (jotka järjestettiin vuosien 2011–2012 aikana) osallistui yli 600 osanottajaa, vapaaehtoisista ammatinharjoittajista yliopistotutkijoihin. |
|
Tapaustutkimus: Projektin menestyksen palkitseminen Virossa Viron kansallisen maaseutuverkoston tukiyksikkö järjesti sarjan kilpailuja hyvien käytänteiden esimerkkien löytämiseksi, joiden avulla voitiin tiedottaa ja lisätä projektien ja EU:n ohjelmien (jotka olivat rahoittaneet ne) tuntemusta. Ensimmäinen kilpailu keskittyi LEADER-hankkeisiin ja toinen korosti innovatiivisia maaseutuhankkeita. Tämän toimintatavan menestys johti verkostokumppaneiden yhteistyöhön Pohjoismaiden ja Baltian maiden (koko Nordic Baltic -alueen maiden) kesken uuden kilpailun kehittämiseksi ja toteuttamiseksi. Kilpailussa palkitaan hyvän käytännön esimerkistä valtioiden välisen yhteistyön hankkeissa. |