|
|
|
|
 |
| European Commission Employment and Social Affairs EQUAL home ECDB |
| Login ETCIM | Set Language Order | DP Search | TCA Search | Statistics | Help | Contact |
|
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| DP Managing organisation : |
National Board of Education |
| Other national partners : |
Adult Education Centre of North Carelia Adult Education Centre of the City of Tampere FINDER- Finnish Diverse Learners Association HERO – association for the interest of people who learn in a different way Rehabilitation Foundation Vaasa Vocational Adult Education Centre |
| EQUAL theme : | Employability - (Re-)integration to the labour market |
| Type of DP : | Sectoral - Specific discrimination and inequality problems |
| DP Legal status : | Non-profit making organisation |
| DP identification : | FI-47 |
| Application phase : | Approved for action 2 |
| Selection date : | 01-11-2004 |
| Last update : | 26-10-2005 |
| Monitoring: | |
Text available in 
It has been estimated that 25 per cent of the population in Finland are
so called diverse learners. They are people who have some kind of
learning difficulties. They exist in all age groups and in all talent
and ability levels. An unidentified learning difficulty is a great risk
for a person to become marginalized. The share of diverse learners is
higher among the people with mental problems, alcoholics, drug users and
also among the long term unemployed. It has been estimated that in the
prisons up to 80 per cent of the prisoners have some kind of learning
difficulties. The earlier the problem is identified the better the
disadvantages caused by it can be minimized. Learning difficulties can
in many cases be identified already in the early childhood. With the
right kind of guidance and support the difficulties in perceiving,
reading, writing and mathematics can be minimized at the school.
Diverse learners are during their lifetime in contact with many kind of
authorities i.e. the health care and social service systems, education
system and labour market authorities. The professionals of these sectors
have generally no training to identify or to care for learning
difficulties. If the problem has not been identified at school the
people are likely to have difficulties later on to gain or to keep their
working places. Learning difficulties often have an effect on people’s
employability.
Text available in
This project aims to continue the work of Lukibussi (Diverse Learners’
Bus) EQUAL-project. The previous project brought forth the need for
further actions for identification of the learning difficulties and for
providing services both for the different learners and for the bodies
and authorities dealing in work with the problem. Needs for guidance and
counselling are urgent within all the groups. A great deal of
unemployed and people without formal educational qualification suffer
from learning difficulties. In order to give these people a fair
possibility to come across the challenges of training and working life,
it is necessary to create a working service model where all the relevant
actors from different sectors of society would participate. The
objective of this project is to set up a one stop service centre model
where all the parties involved with this issue could be helped.
The project will consist of four regional pilot projects where the model
of the dyslexia service and advice centre will be created and tested. A
key person in the centre is a “dyslexia regional services manager” whose
task it is to chart the type of support and guidance needed both
quantitatively and qualitatively, and to compare them to the available
local services. The service and advice centre will function in close
cooperation with local social, health and education sectors as well as
libraries, employment services and work places.
A central aim is also to develop rehabilitation and guidance services
for persons with learning difficulties. With help of the centre, persons
with learning difficulties will be provided help in recognizing and
testing dyslexia, rehabilitation as well as study guidance and support.
Furthermore, persons working with people with learning difficulties will
be provided guidance and training to help them in their work. One
important partner will be the employment service centres.
The project will begin by training the persons working in the pilot
projects, the “dyslexia regional services managers” and the different
partners. The different sectors will be provided with hands-on written
information material as well as information on the web. The planning of
the project will continue during the first year of the project when the
necessary work on charting the services will also be carried out. The
dyslexia service and advice centre will be tested in practice for a
period of two years.
Internal evaluation and development work will be carried out
continuously throughout the project.
| Nature of the experimental activities to be implemented | Rating |
| Guidance, counselling | ** |
| Training | * |
| Training on work place | * |
| Work placement | ** |
| Job rotation and job sharing | * |
| Employment aids (+ for self-employment) | **** |
| Integrated measures (pathway to integration) | * |
| Employment creation and support | ** |
| Training of teachers, trainers and staff | ** |
| Improvement of employment services, Recruitment structures | * |
| Conception for training programs, certification | * |
| Anticipation of technical changes | * |
| Work organisation, improvement of access to work places | *** |
| Guidance and social services | **** |
| Awareness raising, information, publicity | **** |
| Studies and analysis of discrimination features | *** |
| Type of innovation | Rating |
| Process-oriented | **** |
| Goal-oriented | *** |
| Context oriented | *** |
1 500 000 – 2 000 000 €
| Assistance to persons | M | F |
| Unemployed | 30.0% | 30.0% |
| Employed | 15.0% | 15.0% |
| Others (without status, social beneficiaries...) | 5.0% | 5.0% |
| 100.0% | ||
| M | F | |
| Migrants, ethnic minorities, … | 2.5% | 2.5% |
| Asylum seekers | 2.5% | 2.5% |
| Population not migrant and not asylum seeker | 45.0% | 45.0% |
| 100.0% | ||
| M | F | |
| Physical Impairment | 45.0% | 45.0% |
| Mental Impairment | 2.5% | 2.5% |
| Mental Illness | 2.5% | 2.5% |
| Population not suffering from a disability | 0.0% | 0.0% |
| 100.0% | ||
| M | F | |
| Substance abusers | 0.0% | 0.0% |
| Homeless | 0.0% | 0.0% |
| (Ex-)prisoners | 0.0% | 0.0% |
| Other discriminated (religion, sexual orientation) | 0.0% | 0.0% |
| Without such specific discriminations | 50.0% | 50.0% |
| 100.0% | ||
| M | F | |
| < 25 year | 10.0% | 10.0% |
| 25 - 50 year | 30.0% | 30.0% |
| > 50 year | 10.0% | 10.0% |
| 100.0% | ||
| Assistance to structures and systems and accompanying measures | Rating |
| Discrimination and inequality in employment | **** |
| Disabilities | **** |
| Low qualification | *** |
| Unemployment | **** |
With beneficiaries| Participation |
| Promoting individual empowerment |
| Developing collective responsibility and capacity for action |
| Participation in the project design |
| Participation in running and evaluating activities |
| Changing attitudes and behavior of key actors |
Between national partnersN.C.
Linguistic skills Percentage of the budget for transnational activities Transnational Co-operation Partnerships| Transnational Co-operation Agreement | DPs involved |
| 3854 SMART |
BEnl 22 NL 2004/EQE/0044 PL 58 |
Involvment in previous EU programmes| Partner | To be contacted for |
| National Board of Education | Design of the project DP managing organisation Monitoring, data collection Transnational partnership |
| Adult Education Centre of North Carelia | |
| Adult Education Centre of the City of Tampere | |
| FINDER- Finnish Diverse Learners Association | Co-ordination of experimental activities |
| HERO – association for the interest of people who learn in a different way | |
| Rehabilitation Foundation | Evaluation |
| Vaasa Vocational Adult Education Centre |
Text available in
-
Development Partnership Agreement summaryhttps://equal.cec.eu.int/equal/jsp/tcaView.jsp?id=3854
Last update: 26-10-2005 
Top
|
Hakaniemenkatu 2 P.O. Box 380 FIN-00531 Helsinki www.oph.fi Tel:+358 9 774775 Fax: Email: |
| ||||||||||||||
Text available in
1. National core curricula
2. Evaluation
3. Developmental work
| Name | First name | Phone | Responsibility | |
| Taarna | Varpu | +358503487287 | varpu.taarna@oph.fi | Project Manager |
Last update: 26-10-2005 Top
Last update: 26-10-2005 Top
|
P.O. Box 63 33541 Tampere Tel:+35832164202 Fax: Email: |
| ||||||||||||||
Last update: 26-10-2005 Top
|
(FINDER)
Vilhonkatu 4 C 24 00100 Helsinki Tel:+358947636666 Fax:- Email:- |
| ||||||||||||||
Last update: 26-10-2005 Top
|
(HERO)
Vilhonkatu 4 B 13 00100 Helsinki Tel:+35896869 3500 Fax:+35896869 3520 Email: |
| ||||||||||||||
Last update: 26-10-2005 Top
|
P.O. Bof 39 00411 Helsinki Tel:+358953041 Fax: Email: |
| ||||||||||||||
Last update: 26-10-2005 Top
|
Runsorintie 1 65380 Vaasa Tel:+358062135111 Fax: Email: |
| ||||||||||||||
Last update: 26-10-2005 Top
Text available in
Väestöstä n. 25 % eli miljoona suomalaista on erilaisia oppijoita. Heitä
on kaikissa ikäryhmissä ja kaikilla lahjakkuustasoilla. Tunnistamaton
oppimisvaikeus on suuri syrjäytymisriski. Mielenterveyspotilaissa,
huumeiden ja alkoholin käyttäjissä sekä pitkäaikaistyöttömissä on
keskimääräistä enemmän erilaisia oppijoita ja vankiloissa 80 % on
oppimisvaikeuksisia henkilöitä. Mitä aikaisemmin pulma tunnistetaan,
sitä paremmin erilaisen oppimisen haitat pystytään minimoimaan ja sitä
halvemmaksi se tulee yhteiskunnalle. Oppimisen erilaisuus pystytään
usein tunnistamaan jo varhaislapsuudessa. Oikeanlaisella tuella voidaan
koulussa esiintyvät hahmottamisen, lukemisen, kirjoittamisen ja
matematiikan vaikeudet minimoida. Nyky-yhteiskunnan rytmi ja kiire on
erilaisen oppijan vihollinen.
Erilainen oppija on elämänkaarensa aikana tekemisissä niin
terveydenhuollon, sosiaalitoimen, opetustoimen ja työmarkkinoiden
kanssa. Näiden sektorien ammattilaisilla ei ole koulutusta pulman
tunnistamiseen eikä hoitamiseen. Jos ongelma on jäänyt tunnistamatta
kouluaikana ja maailmalle on lähdetty vajain varustuksin, koulutus on
jäänyt ja työelämään pääsy tai siellä pysyminen on vaikeaa. Hoitamaton
oppimisvaikeus on usein työllistymisen este.
Lukineuvola-hanke on luonnollinen jatke käynnissä olevalle
Lukibussi-hankkeelle. Se on Lukibussi-hankkeen esille nostamien
tarpeiden tuotteistamista. Tiedotus- ja markkinointikampanjan
seurauksena tunnistamis- ja tukitoimien sekä ohjauksen tarve ja kysyntä
on kasvanut niin asianosaisten kuin ammattilaistenkin piirissä. Tämä
tarve on tuttua myös erilaisten oppijoiden järjestöjen ja muiden tällä
sektorilla toimivien organisaatioiden toiminnassa. Lisäksi aikuisväestöä
palvelemaan tarkoitetut työvoimatoiminnan Palvelukeskus-hankkeet sekä
opetuksen puolella käynnistetty Noste-hanke ovat nostaneet tämän tarpeen
esille. Palvelujen tarvetta on kaikissa ikäluokissa. Ennaltaehkäisevän
toiminnan kehittäminen on kansantalouden ja myös yksilön kannalta
tärkeää. Yhtä tärkeää on myös palvelujen kehittäminen nuorille ja
aikuisille, joiden oppimisvaikeutta ei ole tunnistettu varhaisvaiheessa.
Pitkäaikaistyöttömistä yli puolella ja Noste-hankkeen kohderyhmästä
ainakin puolella on oppimisvaikeuksia. Jos todella halutaan tämän joukon
selviävän koulutuksen ja työelämän haasteista kunnialla, heidän tuekseen
on kehitettävä tukipalvelumalli, samoin heidän kanssaan työskentelevät
tarvitsevat ohjausta. Ongelma on myös tiedostettu terveydenhuollon,
sosiaalitoimen, opetustoimen ja työvoimatoiminnan parissa. Erilaisen
oppijan selviytyminen on kiinni näiden ammattiryhmien yhteistyöstä.
Jotta erilaisen oppijan ei tarvitse kulkea luukulta luukulle,
Lukineuvola-hankkeessa rakennetaan yhden luukun malli. Sen takaa löytyy
lukiasiamies, jonka tehtävänä on koota palvelut yhteen ja etsiä kullekin
asiakkaalle hänelle parhaiten sopivat tukimuodot.
Hankkeen
tavoitteena on luoda yhden luukun palvelumalli, lukineuvola, joka
otetaan käyttöön valtakunnallisesti. Tavoitteena on myös kehittää
lukiasiamiehen toimenkuvaa ja saada lukiasiamiehestä virallinen toimija.
Tämän tavoitteen saavuttamiseksi projektin puitteissa käynnistetään
pilottihankkeita kautta maan lukineuvolamallin kehittämiseksi.
Lukineuvola tarjoaa tunnistamis-, tuki- ja ohjauspalveluja kaikille
ikäluokille yhdeltä luukulta, tämän hankkeen puitteissa ensisijaisesti
nuorille ja aikuisille erilaisille oppijoille. Hanke kehittää uusia
malleja ohjaukseen ja tukitoimintaan. Hanke tuottaa myös
ohjausmateriaalia eri ryhmiä varten (erilaiset oppijat, vanhemmat,
ammattilaiset) kirjallisena ja sähköisesti. Tämän hankkeen avainhenkilö
on Lukiasiamies. Hankkeen tavoitteena on myös ammattilaisten ohjaus ja
koulutustoiminnan kehittäminen. Lukineuvolatoiminnan kautta parannetaan
nuorten ja aikuisten erilaisten oppijoiden työllistymistä ja
koulutettavuutta. Riuhtaistaan heidät pois syrjäytetyn roolista tai
ehkäistään joukosta putoaminen. Hankkeen puitteissa kehitetään myös
ennaltaehkäisevää toimintamallia.
Ensisijaisena
kohderyhmänä ovat nuoret ja aikuiset erilaiset oppijat sekä heidän
läheisensä. Heidän kanssaan työskentelevät ammattilaiset ovat toinen
tärkeä kohderyhmä. Jokaiseen pilotin toimintaan on suunniteltu
osallistuvan keskimäärin 100 erilaista oppijaa vuodessa sekä saman
verran ammattilaisia ohjauksen ja koulutuksen toteuttamisessa. Koko
hankkeen osalta se tarkoittaa yhteensä 800 - 1000 henkeä vuodessa.
Välillisesti se vaikuttaa heidän lähiympäristöönsä sekä koulutus- ja
työyhteisöönsä. Vaikutus ulottuu myös paikallisiin ja alueellisiin
päättäjiin.
Hankkeen ohjausryhmä koostuu tämän
hankkeen kehittämisessä mukana olevista tahoista (OPH, Stakes,
Työministeriö jne.), pilottihankkeille kootaan omat ohjausryhmänsä.
Hankkeen toiminnasta ja kehittämisestä vastaavat hankkeen projektipäällikkö,
sihteeri, koordinoija sekä hankkeen sisäinen arvioija. Projektipäällikkö
vastaa rahaliikenteestä. Projektipäällikkö ja koordinoija vastaavat
yhdessä hankeen sisältöjen ja mallien kehittämisestä sekä
tiedottamisesta ja markkinoinnista. Sisäisen arvioijan tehtävä on
seurata kaikkien pilottien toimintaa ja toimintamallien kehittymistä
sekä laatia siltä pohjalta ehdotuksia hankkeen kehittämiseksi. Hankkeen
markkinointia ja tiedotusta tehdään koko hankkeen ajan. Tiedottamisen
pääkohderyhmät ovat valtakunnalliset, alueelliset ja paikalliset
päättäjät, ammattilaiset sekä erilaiset oppijat itse. Tiedottamista
tuetaan keskitetysti ja tiedottaminen toteutuu paikallisesti,
alueellisesti ja valtakunnallisesti.
Hankkeen pilotit toimivat
alueellisen vastuuorganisaation hallinnoimana. Kullekin pilotille
valitaan lukiasiamies. Lukiasiamiehiä koulutetaan keskitetysti koko
hankkeen ajan. Koulutusta järjestetään myös taustaorganisaatioiden
jäsenille. Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa tehdään kartoitus
lukineuvolatoiminnan tarpeista sekä alueella olevista palveluista
yhteistyössä lukiasiamiehen ja projektipäällikön, koordinaattorin,
arvioijan ja paikallisten toimijoiden kanssa. Lukineuvolatoiminta
käynnistetään kartoitustyön jälkeen. Heti hankkeen alkuvaiheesta lähtien
tuotetaan kansantajuista ohjausmateriaalia kirjallisesti ja sähköisesti
eri ryhmille (erilaiset oppijat, vanhemmat, opettajat,
sosiaaliviranomaiset, lääkärit, työvoimaneuvojat jne.).
Hankkeen kehittymistä seurataan, ja tuloksia kerätään koko hankkeen ajan
sisäisen arvioinnin avulla. Sisäinen arviointi on tärkeä väline hankkeen
kehittämisessä. Sen avulla pystytään hyödyntämään eri pilottien
tuottamat tulokset välittömästi. Hankkeen määrällistä arviointia
raportoidaan puolivuosittain.
Hankkeen hallinnoijaorganisaatio vastaa
koko hankkeen rahaliikenteestä niin, että pienetkin toimijat voivat olla
mukana hankkeen toteuttamisessa. Kukin pilotti toimii itsenäisesti oman
budjettinsa raameissa. Rahankäytöstä ja toiminnasta he ovat vastuussa
hallinnoijalle. Yhteisesti sovitaan myös lukiasiamiesten
pätevyysvaatimuksesta sekä valinnasta. Hankkeen sisällöistä vastaa
koordinoija yhteistesti sovittujen linjausten mukaan.
Hankkeen
suunnittelun taustaryhmänä ovat olleet Lukibussi-hankkeen ohjausryhmä ja
Oikeus oppimiseen neuvottelukunta, Stakes ja Työministeriö sekä
erilaisten oppijoiden järjestöt ja heille tukea kehittäneet
organisaatiot.
Rationale | Objective | Innovation | Budget | Beneficiaries | Empowerment | Transnationality | Background | National Partners
 
   | ||||||||||||
|
|
Dyslexia service and advice centre (Lukineuvola) 