1. Johdanto
Tämä kohta koskee vain kuljetettavia radioaktiivisia aineita.
Se ei kata muunlaiseen säteilyyn liittyviä riskejä (esimerkiksi ajoneuvojen tai matkatavaroiden läpivalaisulaitteista tai satamien ja lentoasemien tutkalaitteistoista aiheutuvaa säteilyä).
Varoitus: Virkailijan, jolla ei ole erityiskoulutusta ja valtuutusta, ei pidä koskaan joutua tutkimaan radioaktiivisia aineita tai ottamaan niistä näytteitä.
Noudata aina kansallisia ohjeita ja menettelyjä. Asiantuntijat on kutsuttava paikalle, jos havaitset radioaktiivisia aineita.
Tämä ohje rajoittuu siten radioaktiivisen aineen tunnistamiseen ja menettelyihin, joita on noudatettava, jos katsotaan, että tavarat on merkitty virheellisesti, tai on tapahtunut onnettomuus tai vuoto.
Kansallisia menettelyjä on aina ensisijaisesti noudatettava; tämä ohje on niihin nähden toissijainen.
Radioaktiivisten aineiden kuljetuksia valvotaan tiukasti Kansainvälisen atomienergiajärjestön IAEA:n sääntöjen mukaan.
Radioaktiivisten aineiden siirroista jäsenvaltioiden välillä on annettu
neuvoston asetus (Euratom) N:o 1493/93.
2. Pakkaaminen
Radioaktiivisten aineiden pakkaamiseen on neljä hyväksyttyä tyyppiä:
Peruskollit
Peruskolleihin pakataan erittäin pieniä määriä radioaktiivista ainetta. Niihin ei tarvita ulkoista merkintää, eikä avaamattoman pakkauksen käsittelyyn liity vaaroja. Pakkauksen sisällä oleva radioaktiivinen aine on merkittävä siten, että merkintä näkyy, kun pakkaus avataan. Lisäksi aine nimetään kuljetusasiakirjassa. Pakkauksen on oltava hyväksyttyä mallia.
Teollisuuskollit
Teollisuuskolleja käytetään, kun kuljetetaan matala-aktiivisia aineita (LSA) tai pintakontaminoituneita esineitä (SCO), kuten matala-aktiivisia luonnostaan radioaktiivisia malmeja. LSA-aineita on kolmea luokkaa (LSA-I, LSA-II ja LSA-III) ja SCO-aineita kahta luokkaa (SCO-I ja SCO-II). Joko aineen ominaisaktiivisuus painoyksikköä kohden on hyvin matala tai aine on muodossa, jossa se ei helposti hajoa. Joitakin LSA-I- ja SCO-I-aineita saa tietyin edellytyksin kuljettaa pakkaamatta. Muissa tapauksissa pakkausten olisi oltava hyväksyttyä mallia ja ne olisi merkittävä jäljempänä kuvatulla tavalla.
A-tyypin kollit
A-tyypin kollit on suunniteltu radioaktiivisten aineiden suhteellisen pienten määrien turvalliseen kuljetukseen. Niiden on kestettävä normaalitasoista kovaa käsittelyä kansainvälisen kuljetuksen aikana, kuten putoaminen tai pudottaminen kuljetusvälineestä, terävän esineen isku, sade tai muun lastin kuormaaminen niiden päälle. A-tyypin kolleissa on oltava merkintä ”A-tyyppi” ja muut jäljempänä kuvatut merkinnät.
B-tyypin kollit
B-tyypin kolleja käytetään radioaktiivisten aineiden suurehkojen määrien kuljetukseen. Ne on suunniteltu kestämään vakavien onnettomuuksien vaikutukset. Pakkausmallille on tehtävä palonkestävyys-, upotus- ja pudotustesti. Viimeksi mainitussa testissä pakkaus pudotetaan kovalle alustalle yhdeksän metrin korkeudelta. Pakkauksia käytetään ydinpolttoaineen, ydinjätteen, teollisuusradiografiassa käytettävien radioisotooppien ja muiden korkea-aktiivisten aineiden kuljetukseen. B-tyypin kolleissa on oltava merkintä ”B-tyyppi” ja muut jäljempänä kuvatut merkinnät.
3. Merkinnät
A- ja B-tyypin kollit luokitellaan ja merkitään kolmeen luokkaan. Luokitus riippuu pääasiassa annosnopeudesta kollin pinnalla:
- Luokan I merkinnässä on kokonaan valkoinen tausta.
- Luokkien II ja III merkinnöissä on keltainen tausta. Ne ilmoittavat korkeammasta annosnopeudesta.
Merkinnässä on lisäksi oltava kuljetusindeksi (TI), joka on numero yhden ja kymmenen väliltä. Kuljetusindeksi ilmoittaa annosnopeuden yhden metrin etäisyydellä pakkauksen pinnasta.
Annosnopeus 1 metrin päässä µSv/hr = kuljetusindeksi × 10
Lisäksi merkinnässä on oltava radionuklidin kemiallinen merkki ja tieto sen aktiivisuudesta. LSA- ja SCO-aineet olisi merkittävä sellaisiksi.
| Merkintä/luokka | Pinnan enimmäisannosnopeus
(µSv/hr) |
Enimmäisannosnopeus 1 metrin päässä m
(µSv/hr) | Kuljetusindeksi (TI) |
| I-valkoinen | < 5 | - | 0 |
| II-keltainen | < 500 | < 10 | 0 - 1 |
| III-keltainen | < 2000 | < 100 | 1 - 10 |
4. Mitä tietoja lähetysasiakirjoissa on annettava?
Lähetysasiakirjoissa annetaan seuraavat tiedot:
- kuljetusnimi, joka kuvaa ainetta yleisesti
- vaaraluokitusnumero 7, YK:n radioaktiivisille aineille osoittama numero
- vaaraluokituksen nimi, eli ”radioaktiivinen aine”
- tunniste, eli kirjaimet UN ja nelinumeroinen luku, joka kuvaa
- ainetta ja sen vaaroja
- pakkaukseen sisältyviä radionuklideja
- radioaktiivisen aineen kokonaisaktiivisuutta
- radioaktiivisen aineen fysikaalista ja kemiallista muotoa
- pakkauksen merkintäluokkaa
- A- tai B-tyypin kollia.
5. Milloin radioaktiivisia kolleja voidaan kuljettaa postitse?
Joitakin peruskolleja voidaan kuljettaa postitse, jos seuraavat edellytykset täyttyvät:
- Postilta on saatu kirjallinen ennakkolupa.
- Kollin aktiivisuus on alle kymmenesosa peruskollin aktiivisuuden raja-arvosta.
- Kolliin on tehty ulkopuolelle selkeä merkintä:
”RADIOAKTIIVISTA AINETTA – Postin sallima määrä”.
6. Mitä tehdä kolleille, joiden epäillään sisältävän radioaktiivisia aineita?
Useimmat radioaktiiviset kollit on merkitty ja dokumentoitu oikein. Jotkin saattavat kuitenkin olla virheellisesti merkittyjä, tai niitä ei ole merkitty lainkaan. Etsi oheisasiakirjoista ja merkinnöistä esimerkiksi sanoja ”radioaktiivinen”, ”säteily”, ”luokka II-keltainen” ja ”aktiivisuus”, ja katso, onko pakkauksessa säteilystä kertova kolmilehtisymboli. Toimi seuraavasti:
- Älä avaa kollia tai jatka sen tarkastusta.
- Merkitse kolli selvästi: ”Vaara – saattaa olla radioaktiivinen”.
- Varastoi kolli tätä varten osoitetulle, hyväksytylle ja merkitylle alueelle (tai jollei tämä ole mahdollista, kontti tai ajoneuvo on suojattava ja ihmiset on siirrettävä pois sen välittömästä läheisyydestä).
- Yritä saada lähetyksestä lisätietoa sen vastaanottajalta/lähettäjältä:
- Mitä kolli sisältää?
- Mihin kuljetusmerkintäluokkaan ja -tyyppiin se kuuluu?
- Mikä on sen aktiivisuus?
- Minkä muotoista radioaktiivista ainetta se on?
- Ilmoita lähetyksestä kansallisten menettelyjen mukaisesti vastuulliselle henkilölle.
7. Kuka voi tarkastaa radioaktiiviset kollit?
Radioaktiivisiksi ilmoitettujen kollien sisäisestä tarkastuksesta olisi luovuttava aina kun mahdollista. Jos kollin tutkiminen on kuitenkin välttämätöntä, siirrä kolli sitä varten osoitetulle alueelle ja
- tutustu kansallisiin menettelyihin ja/tai
- ota yhteyttä säteilysuojaviranomaiseen neuvojen saamiseksi.
Älä aloita tarkastusta, ennen kuin pätevä säteilyasiantuntija on paikalla.
8. Missä radioaktiivisia kolleja säilytetään?
Tullin valvontaan otetut radioaktiiviset aineet on varastoitava sitä varten osoitettuun radioaktiivisten aineiden varastotilaan. Tilan on oltava lukittava, ja se on merkittävä asianmukaisin kyltein. Monissa tapauksissa saattaa olla käytännöllistä käyttää osaa huolitsijan radioaktiivisten aineiden varastointitilasta. Tässä tapauksessa tilan sisälle on saatava erillinen suojattu alue todistusketjun suojaamiseksi.
Turvallisuussyistä yhdessä tilassa säilytettävien kollien yhteenlaskettujen kuljetusindeksien on oltava alle 50 (katso taulukko edellä).
9. Vaurioituneiden radioaktiivisten kollien käsittely
Jos epäilet, että radioaktiivista ainetta sisältävä kolli on vaurioitunut siten, että radioaktiivinen sisältö saattaa vuotaa:
- älä koske kolliin
- eristä kollia ympäröivä alue ja pidä ihmiset poissa sieltä
- ilmoita asiasta kansallisten menettelyjen mukaisesti vastuulliselle henkilölle.
Lisätietoja saa tutustumalla lainsäädäntöön ja kansallisen hallinnon antamiin ohjeisiin.
