Työllisyys, sosiaaliasiat ja osallisuus

Ulkosuhteet

Ulkosuhteet

Euroopan komissio toimii yhteistyössä kansainvälisten organisaatioiden, eri maiden ja kansalaisyhteiskunnan kanssa pyrkimyksenään

Euroopan komissio pyrkii varmistamaan, että työllisyys- ja sosiaalikysymykset otetaan huomioon EU:n ulkopolitiikan linjauksissa. Se painottaa kauppaakehitysyhteistyötä ja naapuruutta koskevissa politiikoissaan sekä unionin sisäisten politiikkojen ulkoisessa ulottuvuudessa erityisesti kestävää kehitystä sekä ihmisarvoista työtä ja kunnollisia työoloja.

Kansainväliset organisaatiot ja foorumit

Euroopan unioni työskentelee ILO:nOECD:nYK:n sekä G20-maiden, G7-ryhmän ja muiden kansainvälisten organisaatioiden ja foorumeiden kanssa tavoitteenaan

  • edistää ihmisarvoista työtä kaikille
  • edistää globalisaation sosiaalista ulottuvuutta
  • panna täytäntöön EU:n politiikkojen ulkoinen ulottuvuus

ILO

EU:lla on pitkäaikainen strateginen kumppanuus Kansainvälisen työjärjestön (ILO) kanssa.

Yhteistyön tavoitteena on edistää ihmisarvoista työtä ja kestävän kehityksen Agenda 2030 -toimintaohjelmaa. EU:n ja ILO:n yhteistyössä keskitytään erityisesti työelämän perusperiaatteiden ja -oikeuksien edistämiseen sosiaalipolitiikan kaikilla aloilla, kauppapolitiikka mukaan lukien.

EU:lla on yhteisiä hankkeita ILO:n kanssa, ja unioni osallistuu aktiivisesti ILO:n työskentelyyn yhdessä EU-maiden kanssa. Näkyvänä osoituksena tästä ovat erityisesti EU:n lausunnot.

G7-ryhmä

EU on täysimääräisesti mukana G7-ryhmässä. G7-ryhmän maiden työministerien ensimmäinen virallinen kokous (yhdessä kehityspolitiikasta vastaavien ministerien kanssa) järjestettiin vuonna 2015 Saksan G7-puheenjohtajakaudella. G7-ryhmän sosiaalialan aloitteisiin kuuluvat:

  • Vision Zero Fund -aloite, joka pyrkii lisäämään ihmisarvoista työtä sekä työterveyttä ja -turvallisuutta maailmanlaajuisissa toimitusketjuissa. Euroopan komissio tukee rahastoa taloudellisesti.
  • G7-ryhmän Työn tulevaisuus -foorumi, jossa maat voivat vaihtaa parhaita käytäntöjä.
  • Ministerikokoukset ja jatkositoumusten seuranta teknisissä ryhmissä, muun muassa uudessa G7-työllisyysryhmässä. EU:n osallistumisen ja panoksen tämän ryhmän toimintaan valmistelee työllisyys-, sosiaali- ja osallisuusasioiden pääosasto.

G20-ryhmä

EU on G20-ryhmän täysjäsen. G20-ryhmän työministerit kokoontuivat ensimmäisen kerran Washingtonissa vuonna 2010, minkä jälkeen kokouksia on pidetty vuosittain. G20-ryhmän sosiaalialan aloitteisiin kuuluvat:

Lisäksi G20-maiden työllisyystyöryhmässä käydään pitkän aikavälin keskusteluja niin johtavien virkamiesten välillä kuin eri työryhmissäkin. EU:ta tässä ryhmässä edustaa työllisyys-, sosiaali- ja osallisuusasioiden pääosasto. Työllisyystyöryhmä seuraa jäsentensä toimia G20-työllisyyssuunnitelmien (myös EU:n työllisyyssuunnitelman) toteuttamiseksi.

Mahdolliset uudet EU-jäsenmaat – EU:n laajeneminen

EU pyrkii parantamaan sosiaalista ulottuvuutta seitsemässä ehdokasmaassa ja mahdollisessa ehdokasmaassa tukemalla ja seuraamalla EU:n normien ja liittymisperusteiden mukaista työllisyys- ja sosiaalipolitiikan kehittämistä ja käymällä tähän liittyviä neuvotteluja.

Euroopan komissio luotsaa näiden maiden toimia talouden ohjausprosessissa, joka perustuu niiden vuotuisiin talousuudistusohjelmiin.

Työllisyys-, sosiaali- ja osallisuusasioiden pääosasto osallistuu ehdokasmaiden lainsäädännön mukauttamiseen erityisesti seuraavien EU:n säännöstön lukujen osalta:

Liittymistä valmistelevan tukivälineen (IPA) avulla EU tukee uudistuksia ehdokasmaissa ja mahdollisissa ehdokasmaissa antamalla niille taloudellista ja teknistä apua.

Työllisyys-, sosiaali- ja osallisuusasioiden pääosasto on hallinnoinut henkilövoimavarojen kehittämiseen kohdennettua IPA I -rahoitusta (2007–2013). Rahoitusta annettiin Turkille, Montenegrolle, Pohjois-Makedonialle ja Kroatialle (vuonna 2013 tapahtuneeseen liittymiseen asti). Nämä ohjelmat ovat päätösvaiheessa. IPA II -rahoitusta (2014–2020) hallinnoi naapuruuspolitiikan ja laajentumisneuvottelujen pääosasto.

Muut naapurimaat

EU toimii naapurimaidensa kanssa yhteistyössä työllisyys- ja sosiaaliasioissa Euroopan naapuruuspolitiikan ja mm. seuraavien alueellisten aloitteiden puitteissa:

  • Välimeren unioni, joka kattaa 15 Välimeren, Afrikan ja Lähi-idän maata ja kaikki EU-maat
  • itäinen kumppanuus, joka kattaa Armenian, Azerbaidžanin, Georgian, Moldovan ja Ukrainan ja Valko-Venäjän.

Euroopan komission yhteistyö näiden maiden kanssa perustuu tehtyihin sopimuksiin, hyvien käytäntöjen vaihtoon ja konkreettisten toimien tukemiseen. Yhteistyöllä pyritään edistämään

  • parempia työoloja ja työmarkkinasuhteita
  • työmarkkinaosapuolten tuloksellista vuoropuhelua ja toimivia työmarkkinajärjestelmiä
  • työllistyvyyttä ja nuorten työllisyyttä
  • riittävää ja kestävää sosiaalista suojelua.

Kehittyneet maat ja kehittyvien talouksien markkinat

EU:n yhteistyökanavia ovat

Vuoropuhelun ja yhteistyön tarkoituksena on edistää keskinäistä ymmärtämystä sekä vaihtaa tietoa, kokemuksia ja käytäntöjä.

Kauppa ja kestävä kehitys

EU:n kauppapolitiikan tavoitteena on varmistaa, että taloudellinen kehitys etenee rinnakkain sosiaalisen oikeudenmukaisuuden, ihmisoikeuksien kunnioittamisen sekä korkeiden työ- ja ympäristönormien kanssa. Tämän vuoksi nykyaikaisiin EU:n kauppasopimuksiin sisältyy kauppaa ja kestävää kehitystä koskevia sääntöjä.

EU haluaa näin varmistaa, että kauppapolitiikka edistää kestävää kehitystä. Tähän pyritään

Jaa tämä sivu