Työllisyys, sosiaaliasiat ja osallisuus

Oikeuksien turvaaminen

Mistä saa apua, jos syrjintäsäännöksiä ei noudateta?

Jos sinua on mielestäsi syrjitty, voit saattaa asian kansallisten viranomaisten käsiteltäväksi. Voit myös kääntyä ammattiliiton, kansalaisjärjestöjen, asianajajan tai kansallisen tasa-arvoelimen puoleen.

Jokaisessa EU:n jäsenvaltiossa on oltava kansallinen tasa-arvoelin, jonka tehtävänä on torjua etenkin sukupuoleen ja rotuun perustuvaa syrjintää. Nämä elimet tarjoavat riippumatonta apua syrjinnän uhreille, seuraavat syrjintäkysymyksiä ja edistävät tasa-arvoa. Useimmissa maissa tasa-arvoelimen vastuualueeseen kuuluu myös uskontoon, vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen perustuvan syrjinnän torjunta kansallisen lainsäädännön nojalla. Joissakin maissa toimivaltaan kuuluvat myös kansalaisuuteen, kieleen tai poliittiseen mielipiteeseen perustuvaan syrjintään liittyvät asiat.

Osa tasa-arvoelimistä pelkästään välittää tietoa, kun taas osa voi auttaa valituksen tekemisessä tai – syrjinnän uhrin niin halutessa – jopa viedä asian tuomioistuimeen.

Miten työsyrjintään voi puuttua?

Jos olet mielestäsi joutunut syrjinnän kohteeksi työpaikalla tai työnhaussa, toimi näin:

  • Kerää kirjallisia todisteita syrjinnästä, kuten sähköpostiviestejä, kirjeitä tai muita asiakirjoja.
  • Sinun on osoitettava, että syrjintä perustuu nimenomaan sukupuoleen, ikään, vammaisuuteen, uskontoon, vakaumukseen, sukupuoliseen suuntautumiseen, rotuun tai etniseen alkuperään.
  • Työnantajan on puolestaan todistettava, ettei yhdenvertaisen kohtelun periaatetta ole rikottu ja että syrjinnäksi katsomasi päätös on tehty muusta perustellusta syystä. 
  • Voit tehdä kantelun Euroopan komissiolle, jos katsot, että maasi lainsäädäntö ei ole EU:n lainsäädännön mukainen. Huomaa kuitenkin, että komissio ei voi puuttua yksittäisiin tapauksiin.

Miten syrjintäasioita käsitellään kansallisissa tuomioistuimissa?

  • Syrjintäasioita käsitellään kansallisesta lainsäädännöstä riippuen rikos-, siviili- tai hallinto-oikeudessa.
  • Joissakin tapauksissa on mahdollista hakea työntekijän ja työnantajan välistä neuvotteluratkaisua sovitteluelimen kautta. Tämä on yleensä nopeampaa ja edullisempaa kuin oikeuskäsittely.
  • Kun työntekijä on esittänyt todisteet syrjinnästä, työnantajan on osoitettava, että kiellettyihin syihin perustuvaa syrjintää ei ole tapahtunut. Syrjinnän vastaisissa EU-direktiiveissä todistustaakka on siirretty työnantajalle, mikä helpottaa valituksen tekemistä uhrin kannalta.
  • Jos asia viedään oikeuteen, oikeudellista apua ja neuvontaa voivat antaa tasa-arvoelimet, ammattiliitot, kansalaisjärjestöt tai lakimiehet.
  • Jos kansallinen tuomioistuin tarvitsee apua syrjinnän vastaisten EU-direktiivien tulkintaan, se voi esittää kysymyksiä unionin tuomioistuimelle.

Mitä tapahtuu, jos valitus todetaan perustelluksi?

  • EU-direktiiveissä ei täsmennetä, mitä seuraamuksia syrjinnästä määrätään, mutta niissä edellytetään, että seuraukset ovat tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia.
  • Kansallisista säännöksistä riippuen syrjinnän kohteella voi olla oikeus korvaukseen tai oikeus päästä takaisin työhön. Työnantaja saatetaan myös velvoittaa korjaamaan syrjivä päätös tai käytäntö ja toteuttamaan kohtuullisia mukautuksia.

Kansalliset tasa-arvoelimet 

Jaa tämä sivu