Työllisyys, sosiaaliasiat ja osallisuus

Nuorisotakuu

Mikä on nuorisotakuu?

Nuorisotakuu on EU-maiden keino nuorisotyöttömyyden torjumiseen. Sen avulla varmistetaan, että kaikille alle 25-vuotiaille nuorille tarjotaan laadukasta

  • työpaikkaa
  • koulutuspaikkaa
  • oppisopimuspaikkaa tai
  • harjoittelupaikkaa

neljän kuukauden sisällä työttömäksi joutumisesta tai perusopintojen päättymisestä.

Kaikki EU-maat ovat sitoutuneet nuorisotakuun täytäntöönpanoon huhtikuussa 2013 annetun EU:n neuvoston suosituksen mukaisesti.

Taustatiedote: Tiedonanto nuorisotakuusta ja nuorisotyöllisyysaloitteesta: kysymyksiä ja vastauksia (lokakuu 2016)

Tähänastiset saavutukset

Nuorisotakuuseen liittyvillä eri EU-maiden toimilla on parannettu miljoonien nuorten eurooppalaisten elämää.

  • Nuorisotakuujärjestelmään on vuosittain rekisteröitynyt yli 5 miljoonaa nuorta vuodesta 2014 alkaen.
  • Näistä nuorista vuosittain yli 3,5 miljoonaa on ottanut vastaan tarjouksen työ-, jatkokoulutus-, harjoittelu- tai oppisopimuspaikasta. 
  • Yli kaksi kolmasosaa nuorista, jotka poistuivat nuorisotakuujärjestelmästä vuonna 2016, sai työ-, koulutus-, oppisopimus- tai harjoittelupaikan.
  • EU:n nuorisotyöllisyysaloitteesta on annettu suoraa tukea yli 1,7 miljoonalle eurooppalaiselle nuorelle.

Videoita: Nuorisotakuu ja nuorisotyöllisyysaloite – henkilökuvia ja hanke-esittelyjä

Neljä vuotta nuorisotakuun käyttöönoton jälkeen nuorten asema työmarkkinoilla on parantunut huomattavasti:

  • Työttömiä nuoria on EU:ssa lähes 2 miljoonaa vähemmän kuin kolme vuotta sitten ja työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevia nuoria on 1 miljoona vähemmän.
  • Nuorisotyöttömyys on vähentynyt vuoden 2013 huippulukemista, 23,7 prosentista, 18,7 prosenttiin vuonna 2016.
  • Työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevien 15–24-vuotiaiden nuorten osuus on laskenut 13,2 prosentista (2012) 11,5 prosenttiin (2016).

Vaikka luvut aina heijastavat yleisiä suhdanteita, nuorisotakuu selvästi edistää myönteistä kehitystä lisäämällä nuorten mahdollisuuksia saada koulutusta tai työtä.

Tiedonanto: Nuorisotakuu ja nuorisotyöllisyysaloite kolmen vuoden jälkeen

Koko EU:n kattava tietosivu: Nuorisotakuu ja nuorisotyöllisyysaloite kolmen vuoden jälkeen

Hanke-esimerkkejä

Nuorisotakuu on merkittävästi edistänyt rakenneuudistuksia ja innovatiivista politiikkaa kaikissa EU-maissa. EU-maat hyväksyivät vuosina 2013–2015 kaikkiaan 132 nuoriin kohdennettua työmarkkinatoimenpidettä, mikä osoittaa voimakasta panostusta nuorisotyöllisyyspolitiikkaan. EU-maat voidaan jakaa kolmeen ryhmään sen mukaan, missä määrin nuorisotakuu on toiminut uudistuksia ajavana voimana.

Maiden jaottelu eri ryhmiin Ensimmäisen ryhmän maissa on toteutettu nopeutettuja uudistuksia: Belgia, Bulgaria, Italia, Kroatia, Latvia, Liettua, Puola, Portugali, Ranska, Slovenia ja Unkari. Ryhmään kuuluvat maat

Kansallisissa nuorisotakuujärjestelmissä on toteutettu laajoja uudistuksia ja innovatiivisia toimia.

  • Esimerkiksi Bulgariassa perustettiin vuonna 2015 nuorisotukihenkilöiden verkosto, joka pyrkii tavoittamaan työnhakijoiksi rekisteröitymättömät nuoret heidän omassa ympäristössään ja aktivoimaan heitä. Nuorisotukihenkilöt toimivat välittäjinä suhteessa sosiaali-, terveydenhuolto-, koulutus- ja muita palveluja tarjoaviin julkisiin laitoksiin.
  • Espanjan oppisopimusjärjestelmässä on tehty laajoja rakenteellisia uudistuksia. Tämä lisäsi oppisopimusten määrää 4 000:sta 15 000:een vain kolmessa vuodessa (2013–2016). Samana aikana oppisopimuskoulutukseen osallistuvien yritysten määrä kasvoi 500:sta 5 660:een.
  • Suomessa avattiin vuonna 2015 paikallisia keskitettyjä Ohjaamo-palvelupisteitä, joiden avulla pyritään vahvistamaan ja yksinkertaistamaan nuorille suunnattuja palveluja ja vähentämään toimien päällekkäisyyttä. Näitä matalan kynnyksen palvelupisteitä on nykyisin 35 kunnassa. Niissä tarjotaan alle 30-vuotiaille nuorille muun muassa henkilökohtaista neuvontaa ja ohjausta, tukea elämänhallintaan, urasuunnitteluun ja sosiaalisten taitojen ja valmiuksien kehittämiseen sekä tukea kouluttautumiseen ja työllistymiseen.

Lisätietoa kansallisista uudistuksista ja toimista on komission yksiköiden valmisteluasiakirjassa, jossa tarkastellaan nuorisotakuun täytäntöönpanoa ja nuorisotyöllisyysaloitteen toimintaa.

Nuorisotakuujärjestelmien toteutus

Nuorisotakuujärjestelmien kehittämiseen ja toteuttamiseen on saatava mukaan kaikki sidosryhmät: viranomaiset, työvoimapalvelut, ammatinvalinnanohjaajat, koulutuslaitokset, nuorten tukipalvelut, liike-elämä, työnantajat, ammattiliitot jne.

Olennaisen tärkeitä ovat toimet, joilla puututaan mahdollisiin ongelmiin varhaisessa vaiheessa ja aktivoidaan nuoria. Monissa tapauksissa on toteutettava rakenneuudistuksia, esimerkiksi kehitettävä ammattikoulutusta ja parannettava julkisten työvoimapalvelujen kykyä toteuttaa nuorisotakuuta.

EU on tukenut jäsenmaita kansallisten nuorisotakuujärjestelmien perustamisessa merkittävällä rahoitustuella sekä toimintapoliittisella ohjauksella ja vastavuoroisen oppimisen toimilla. Euroopan komissio on auttanut EU-maita kansallisten nuorisotakuun täytäntöönpanosuunnitelmien kehittämisessä ja toteuttamisessa. Komissio edistää lisäksi kokemusten ja parhaiden käytäntöjen levittämistä maiden välillä muun muassa Euroopan työllisyysstrategian keskinäisen oppimisen ohjelman avulla.

Nuorisotakuun kustannushyödyt

Tuoreiden tutkimusten mukaan kansallisten nuorisotakuujärjestelmien hyödyt ovat merkittävästi suuremmat kuin niiden kustannukset. Nuorisotakuujärjestelmien arvioidut kokonaiskustannukset Euroopan unionin kaikissa jäsenmaissa ovat noin 50 miljardia euroa vuodessa, mikä vastaa noin 0,39:ää prosenttia bruttokansantuotteesta (Lähde: Eurofound – Nuorten sosiaalinen osallisuus).

Jos nuorisotyöttömyyden torjumiseksi ei tehtäisi mitään, olisivat kustannukset kuitenkin lopulta paljon suuremmat. Työelämän tai koulutuksen ulkopuolella olevista nuorista aiheutuu EU-maille vuosittain arviolta 162 miljardin euron kustannukset (1,21 % BKT:stä) työttömyyskorvausten ja muiden etuuksien sekä saamatta jääneiden ansioiden ja verojen muodossa (Lähde: Eurofound – Kartoitus nuorten työelämään siirtymisestä).

Kaikki nuorisotakuutoimet eivät välttämättä ole kalliita. Esimerkiksi sidosryhmien yhteistyön parantaminen tuottaa tuloksia ilman suuria rahallisia panoksia.

Rahoitus

Nuorisotakuujärjestelmien toteuttaminen edellyttää EU-mailta nuorten työllisyyden asettamista etusijalle kansallisissa talousarvioissa, jotta tulevaisuudessa vältyttäisiin suuremmilta kustannuksilta. EU tukee jäsenmaiden järjestelmiä Euroopan sosiaalirahastosta ja nuorisotyöllisyysaloitteen määrärahoista.

Jaa tämä sivu