Periaatteet

Koheesiopolitiikalla on neljä pääperiaatetta:

Keskittäminen

Tätä periaatetta sovelletaan kolmella osa-alueella:

• Resurssien keskittäminen: Suurin osa rakennerahastojen määrärahoista (70% prosenttia kaudella 2014-2020) keskitetään köyhimmille alueille ja maille.
• Toimien keskittäminen: Investointien kohdentaminen keskeisiin kasvuprioriteetteihin
  • Tutkimukseen ja innovaatioon
  • Tieto- ja viestintätekniikkaan (TVT)
  • Pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritykset) kilpailukyvyn vahvistamiseen
  • Siirtymiseen kohti vähähiilistä taloutta
• Menojen keskittäminen: Ohjelmakauden alussa kullekin ohjelmalle myönnetään vuosittainen rahoitus. Nämä varat on käytettävä niiden myöntämistä seuraavan toisen vuoden loppuun mennessä (ns. N+2-sääntö)

Ohjelmatyö

Koheesiopolitiikasta ei rahoiteta yksittäisiä hankkeita. Sen sijaan siitä rahoitetaan monivuotisia kansallisia ohjelmia, jotka ovat EU:n tavoitteiden ja painopistealueiden mukaisia.

Lisätietoja ohjelmatyöstä aluepolitiikan toteuttaminen vaihe vaiheelta.

Kumppanuus

Kutakin ohjelmaa kehitetään yhteistyöprosessissa, johon osallistuu EU:n, jäsenvaltion tai alue- ja paikallistason viranomaisia sekä työmarkkina- ja kansalaisjärjestöjä.

Tätä periaatetta sovelletaan ohjelmointiprosessin kaikissa vaiheissa: suunnittelussa, hallinnoinnissa, toteuttamisessa, seurannassa ja arvioinnissa.

Tällä menettelytavalla varmistetaan, että toimet ovat paikallisten ja alueellisten tarpeiden ja ensisijaisten tavoitteiden mukaisia.

Täydentävyys

Euroopan rakennerahastoista saatavalla rahoituksella ei voida korvata jäsenvaltion kansallista rahoitusta.

Komissio sopii kunkin jäsenvaltion kanssa tukikelpoisten julkisten (tai vastaavien) menojen tasosta, jota jäsenvaltion on noudatettava ohjelmakauden ajan, ja tarkistaa ohjelmakauden keskivaiheilla (2018) ja lopussa (2022), että vaatimusta on noudatettu.

Tavoitteena on asettaa julkisille rakennemenoille realistiset mutta kunnianhimoiset tavoitteet, jotta rakennerahastojen tuesta todellakin saadaan lisäarvoa. Sääntönä on, että keskimääräiset vuosittaiset reaalimääräiset menot eivät ole edellisen ohjelmakauden vastaavia menoja pienemmät.

Lisätietoja täydentävyydestä