EU Strategy for the Baltic Sea Region

Lisätyökalut

 

Uutisia

    Euroopan komissio julkisti ehdotuksensa uudesta koheesiopolitiikasta alle viikko sitten. Pitkään odotetussa ehdotuksessa esiteltiin uudistettu, yksinkertaistettu ja joustava politiikka kaikille alueille. Mutta mitä tämä tarkoittaa Itämeren alueen kannalta? Tähän keskitytään tänään ja huomenna Tallinnassa järjestettävässä foorumissa, johon lähes 700 sidosryhmien edustajaa kaikilta tasoilta (EU, makroalueellinen, kansallinen, alueellinen, paikallinen) kokoontuu keskustelemaan Itämeren alueen tulevaisuudesta vuoden 2020 jälkeen.

    EU:n Itämeri-strategia on vanhin EU:n neljästä makroaluestrategiasta. Viimeisten yhdeksän vuoden aikana kerättyä kokemusta voidaan hyödyntää tarkasteltaessa, miten kehittää Itämeri-strategian täytäntöönpanoa uuden koheesiopolitiikan puitteissa. Tänään ja huomenna keskustellaan myös alueen kannalta olennaisista kysymyksistä, kuten Itämeren ekosysteemin tilasta ja keinoista edistää alueen asemaa globaalina digitalisaation edelläkävijänä. Komission jäsen Corina Creţu esittelee komission näkemyksen Itämeren alueen tulevaisuudesta.

    Lue lisää EU:n Itämeri-strategiasta täältä.

    Euroopan komissio hyväksyi tänään kaikkien aikojen ensimmäisen yhteisen kertomuksen Euroopan unionin (EU) neljän makroaluestrategian täytäntöönpanosta: EU:n Itämeri-strategianEU:n Tonava-strategianAdrian- ja Joonianmeren aluetta koskevan EU:n strategian ja Alppien aluetta koskevan EU:n strategian.

    Kertomuksessa esitetään arvio nykyisten strategioiden täytäntöönpanotilanteesta ja tarkastellaan tähän mennessä saavutettuja tärkeimpiä tuloksia. Siinä hyödynnetään tähän mennessä saatuja kokemuksia ja esitetään suosituksia siitä, miten strategioita ja niihin liittyviä toimintasuunnitelmia voitaisiin kehittää ottaen huomioon myös tuleva koheesiopolitiikka.

    Kertomuksessa käsitellään yhteisiä monialaisia kysymyksiä, joilla on merkitystä kaikkien neljän strategian kannalta niiden kehitysvaiheesta riippumatta (esimerkiksi päätöksentekoa ja suunnittelua, hallinnointia, seurantaa ja arviointia, rahoitusta ja viestintää). Eri osioissa esitellään kunkin makroaluestrategian keskeiset tulokset ja haasteet.

    Yleisesti ottaen näiden neljän EU:n makroaluestrategian, jotka kattavat 19 EU:n jäsenvaltiota ja kahdeksan EU:n ulkopuolista maata, täytäntöönpano on vahvistanut kiinnostusta EU:n alueelliseen yhteistyöhön ja alueelliseen yhteenkuuluvuuteen ja sen lisäarvoon ja lisännyt tietoisuutta niistä. Ne ovat johtaneet koordinoinnin lisääntymiseen ja yhteistyön vahvistumiseen tietyillä aloilla (esimerkiksi navigointi, energia ja ilmastonmuutos) ja asianosaisten maiden välillä. Lisäksi ne ovat tehostaneet yhteistyötä EU:n ulkopuolisten maiden kanssa ja tuoneet ne lähemmäksi EU:ta. Strategiat ovat myös edistäneet politiikan suunnittelua, olemassa olevan lainsäädännön täytäntöönpanoa ja tiiviimpää vuoropuhelua eri toimijoiden välillä.

    Strategiat eivät kuitenkaan ole vielä osoittaneet koko potentiaaliaan, ja tietyistä haasteista on vielä selvittävä. Niiden jäsenvaltioiden, jotka ovat tehneet aloitteet strategioista, on koettava ne enemmän omikseen ja otettava enemmän vastuuta; hallinnointijärjestelmiä on tehostettava; olennaisia olemassa olevia rahoituslähteitä (EU:n, alueellisia ja kansallisia) on koordinoitava paremmin. Kertomuksessa myös korostetaan hallinnollisten resurssien ja valmiuksien merkitystä asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi.

    Tulevan koheesiopolitiikan osalta tuodaan esiin joitakin kysymyksiä. Ne koskevat erityisesti EU:n makroaluestrategioiden ja Euroopan rakenne- ja investointirahastojen tukemien ohjelmien välisiä synergioita ja täydentävyyttä sekä strategioiden mukauttamista kansainvälisiin Interreg-ohjelmiin ja hallinnointijärjestelmän parantamista edelleen.

    Kertomuksen liitteenä on komission yksiköiden valmisteluasiakirja, jossa annetaan yksityiskohtaisempia tietoja kunkin makroaluestrategian täytäntöönpanotilanteesta sekä erityisiä suosituksia.

    Kertomus tarjoaa kattavan kuvan EU:n neljän makroaluestrategian toiminnasta antamalla konkreettisia esimerkkejä kullakin alueella toteutetuista toimista. Kaikilla niillä on erityistä lisäarvoa:

    • Itämeren vedenlaatu paranee, ja ravinteiden pääsyä mereen vähennetään esimerkiksi seuraavien hankkeiden täytäntöönpanon avulla: PRESTO ja Interactive water management (IWAMA).
    • Meriluonnonvarojen innovatiivista ja kestävää käyttöä ja Itämeren alueen olennaisten toimijoiden ja aloitteiden välistä yhteistyötä tällä alalla edistää aktiivisesti SUBMARINER Network -verkosto.
    • Tonavan vesistöalueella koordinoitu vesihallinto ja riskinhallinta sellaisissa hankkeissa kuin SEERISK vähentää huomattavasti tulvien aiheuttamien vahinkojen riskiä.
    • Tonavalla navigointia haittaavia pullonkauloja poistetaan ja navigoinnin turvallisuutta parannetaan mm. seuraavissa hankkeissa: FAIRWAY ja DARIF.
    • Yhteiseen etuun liittyviä konkreettisia kysymyksiä koskeva yhteistyö EU-maiden kanssa Adrian- ja Joonianmeren aluetta koskevan EU:n strategian puitteissa auttaa Länsi-Balkanin strategiaan osallistuvia maita tasoittamaan tietä EU:hun liittymiselle.
    • Ympäristöä kunnioittavaan kestävään talouskasvuun pyrkiminen ja vihreät/siniset käytävät, jotka yhdistävät maan ja meren Adrian- ja Joonianmerellä, on määritetty keskeiseksi alaksi, jolla strategisia hankkeita pitäisi edistää.
    • Rajat ylittävän koulutusalueen perustamiseen Alppien alueelle oppisopimuskoulutusta varten pyritään muun muassa mountErasmus-hankkeessa.
    • Rajat ylittäviä yhteyksiä Alppien alueella parannetaan matkustajaliikenteen osalta kehittämällä AlpInfoNet-verkostoa rajat ylittäväksi matkustustietojärjestelmäksi.

    Lisätietoja

    EU:n Itämeri-strategian seitsemäs strategiafoorumi käynnistyy tiistaina 8. marraskuuta Tukholmassa

    EU:n aluepolitiikasta vastaava komission jäsen Corina Creţu, Ruotsin pääministeri Stefan Löfven, Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajana toimiva Suomen pääministeri Juha Sipilä ja EU:n Itämeri-strategian kahdeksan osallistujamaan edustajat keskustelevat kahden päivän ajan parhaista keinoista edistää alueen kehittämistä.

    EU:n aluepolitiikasta vastaava komission jäsen Corina Creţu totesi seuraavaa: ”Seitsemän vuoden ajan EU:n Itämeri-strategia, joka on kaikkien aikojen ensimmäinen makroaluestrategia, on mahdollistanut yhteistyön sellaisten haasteiden parissa, joita ei voida ratkaista kansallisella tasolla: esimerkkeinä mainittakoon vaikkapa puhdas ja turvallinen merenkulku, ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja paremmat liikenneverkot. Tehtävää on kuitenkin vielä paljon. On erityisen tärkeää uudistaa jatkuvasti poliittista sitoutumista, yhdistää voimavarat tehokkaasti ja tehdä tiedotuksen avulla tunnetuksi strategiasta saatavaa lisäarvoa.

    Ruotsin pääministeri Stefan Löfven lisäsi seuraavaa: ”Tukholman strategiafoorumissa keskitytään Itämeren alueen tulevaisuuden visioon vuodelle 2030. Uskon, että alueemme voi esimerkillään kannustaa muitakin tekemään yhteistyötä vuoteen 2030 ulottuvan YK:n toimintaohjelman puitteissa. Yhteistyöllä varmistamme Itämeren alueen säilymisen kilpailukykyisenä ja ympäristöystävällisenä ja luomme työpaikkoja tulevaisuutta varten.” 

    Suomen pääministeri Juha Sipilä totesi seuraavaa: ”Pohjoismaiden ministerineuvosto tukee yhteiskuntien siirtymistä fossiilisesta polttoaineriippuvuudesta kohti kestävää biotaloutta Itämeren alueella. Oma visioni Itämeren alueesta vuodelle 2030 on sen saavuttama maailmanlaajuinen johtoasema kierto- ja biotaloudessa. Sen ansiosta Itämeri puhdistuu ja ilmastonmuutosta pystytään hillitsemään.” 

    Keskusteluissa kiinnitetään huomiota Itämeren alueen tulevaisuuden haasteisiin ja mahdollisuuksiin sekä visioon vuodelle 2030. Foorumin yli 40 tilaisuudessa ja seminaarissa yli 1 200 osallistujaa keskustelevat siitä, miten strategialla edistetään sen kolmea tavoitetta, jotka ovat meren pelastaminen, alueen yhdistäminen ja hyvinvoinnin lisääminen.

    Strategiafoorumi on Itämeri-strategian tärkein vuotuinen tapahtuma, jota isännöivät tänä vuonna Ruotsi ja Pohjoismaiden ministerineuvosto tiiviissä yhteistyössä Euroopan komission kanssa. Foorumiin odotetaan osallistujia yksityisen sektorin, kansallisten ja alueellisten hallitusten, kansalaisyhteiskunnan, tiedemaailman ja tiedotusvälineiden sidosryhmistä.

    Tapahtuma järjestetään seitsemättä kertaa. Aiempina vuosina foorumi on pidetty Virossa (2010), Puolassa (2011), Tanskassa (2012), Liettuassa (2013), Suomessa (2014) ja Latviassa (2015). Kahdeksas strategiafoorumi järjestetään Saksassa 13.–14.6.2017.

    Lisätietoa

Lisää uutisia

The European Commission coordinates the efforts of the EU Strategy for the Baltic Sea Region. For news and information on the activities and progress of the Strategy as curated by the various stakeholders, please visit the EUSBSR's dedicated website at www.balticsea-region-strategy.eu.

 

The EUSBSR is the first comprehensive EU strategy to target a ‘macro-region’.

The eight EU countries that make up the Baltic Sea Region (Sweden, Denmark, Estonia, Finland, Germany, Latvia, Lithuania and Poland) face several common challenges which are reflected in the jointly-agreed Action Plan for the Strategy. It includes a number of policy areas/horizontal actions to save the sea, connect the region and increase prosperity – each accompanied by concrete flagships as well as by clearly identified targets and indicators. The Strategy helps to mobilise all relevant EU funding and policies and coordinate the actions of the European Union, EU countries, regions, pan-Baltic organisations, financing institutions and non-governmental bodies to promote a more balanced development of the Baltic Sea Region.

The Commission publishes regular reports on the implementation of the EU Strategy for the Baltic Sea Region.

Achievements so far include:

  • Support for new projects, including cooperation between farmers to reduce eutrophication and improved planning for transport infrastructure;
  • Greater involvement of Russian partners in areas like environmental protection, water quality and innovation;
  • Improved cooperation between regions and other partners, including the private sector

Although the Strategy does not come with extra EU financing, a considerable amount of funding is already available to the region through EU regional policy, other EU programmes and financial instruments, and various international financial institutions. More information on funding may be found at the EUSBSR website.

Contacts

To get in contact with the EUSBSR team in DG REGIO, please email REGIO-EU-BALTIC-SEA-STRATEGY@ec.europa.eu.

For more information on how to get in contact with EUSBSR stakeholders, please visit the EUSBSR website.