Panorama 67 - Koheesiopolitiikan investoinneilla kohti menestystä

Lisätyökalut

 
22/01/2019

Rheinland-Pfalzin osavaltion pääministeri Malu Dreyer ja talousministeri Volker Wissing kertovat näkemyksensä nykyisestä ja tulevasta koheesiopolitiikan tuesta alueellaan.

Miten suhtaudutte käsitykseen, jonka mukaan nettomaksajajäsenvaltioiden suhteellisen varakkaat alueet eivät tarvitse koheesiopolitiikan tukea?

Pääministeri Malu Dreyer: Rheinland-Pfalzin osavaltio on tietenkin nykyisin yksi EU:n kehittyneimmistä alueista. Unionin tavoitteita ei saavuteta ilman vahvoja alueita, mutta vahvatkin alueet tarvitsevat rakennetukea. Rahoituksen ansiosta EU:n myönteinen vaikutus alueella ei rajoitu pelkästään taloudellisiin näkökohtiin. 

Nykyisellä alueohjelmalla pyritään vahvistamaan innovointia, parantamaan pk-yritysten kilpailukykyä ja tukemaan siirtymistä vähähiiliseen talouteen. Missä määrin nämä tavoitteet on saavutettu?

Talousministeri Volker Wissing: Rheinland-Pfalzin osavaltion saamista EAKR-varoista 40 prosenttia kohdennetaan ensisijaisesti alueen EAKR-ohjelman kehitys- ja tutkimustoimiin. EU:n varoilla vahvistetaan systemaattisesti ja johdonmukaisesti yritysten innovointivalmiuksia ja siten alueen taloutta. Lisäksi tutkimuslaitosten ja yliopistojen toimintaa tehostetaan merkittävästi.

Auttamalla pk-yrityksiä – esimerkiksi tukemalla yritysten toimitilojen uudistamista ja laajentamista – EAKR antaa merkittävän panoksen yritysten kilpailukyvyn vahvistamiseen sekä työpaikkojen säilyttämiseen ja luomiseen maan vähemmän kehittyneissä osissa.

EAKR:stä tuetaan myös toimenpiteitä, joilla edistetään ilmastonsuojelun alalla asetettujen poliittisten tavoitteiden ja kestävän kasvun tavoitteen saavuttamista Eurooppa 2020 -strategian mukaisesti. Tuki kanavoidaan muun muassa hiljattain käynnistetyn yritysten energia- ja resurssitehokkuutta lisäävän tukiohjelman (ERGU-ohjelma) kautta. Jokainen tuettu investointi yritykseen lisää energia- ja resurssitehokkuutta. 

Interreg-ohjelma on koheesiopolitiikan pääpilari. Mitä yhteyksiä alueellanne on muihin Euroopan alueisiin ja miten hyödynnätte näitä yhteyksiä?

Pääministeri Malu Dreyer: Rheinland-Pfalzin osavaltiolla on Saksan osavaltioista eniten eurooppalaisia naapurivaltioita. Ranskan, Luxemburgin, Belgian ja Alankomaiden kanssa yhteiset Interreg A -ohjelmat ”Suuralue”, ”Ylä-Rein” ja ”Maasin ja Reinin Euregio-alue” ovat mahdollistaneet tiiviit ja luottamukselliset keskinäiset suhteet ensimmäisestä rahoituskaudesta alkaen. Lisäksi parhaillaan on käynnissä Irlannista Saksan keskiosaan ulottuva Interreg B -ohjelma ”Luoteis-Eurooppa”.

Rheinland-Pfalzin osavaltion toimielimet ovat tehneet lukemattomien hankkeiden kautta yhteistyötä naapurialueiden kumppaneiden kanssa, panneet alulle investointeja, tehneet tutkimusta ja saaneet kokemusta rajattomasta Euroopasta. Erityisesti suuralueella, jossa Rheinland-Pfalz tekee yhteistyötä Saarlandin, Lorrainen, Luxemburgin ja Itä-Belgian kanssa, tiivis eurooppalainen yhteistyö on välttämätöntä etenkin työmarkkinoiden ja liikkuvuuden kannalta: alueiden välinen työmatkaliikenne on täällä EU:n vilkkainta.

Siksi olemme hyvin toiveikkaita tulevien Interreg-ohjelmien suhteen ja odotamme niiden tuovan raja-alueiden asukkaat lähemmäs toisiaan sekä tarjoavan mahdollisia liikkuvuutta, ympäristönsuojelua ja kestävää, innovatiivista digitaalitaloutta edistäviä ratkaisuja. Toivonkin, että Interreg-ohjelmille taataan riittävä rahoitus, jotta voimme jatkaa näihin haasteisiin vastaamista. 

Innovatiivinen lähestymistapa ERI-rahastoihin on merkinnyt vararahastojen ja muiden rahoitusjärjestelyvälineiden käyttöä. Miten käytätte tällaisia välineitä?

Talousministeri Volker Wissing: Yhden esimerkin mainitakseni olemme kehittäneet Rheinland-Pfalzin osavaltion innovointirahastoa rahoitusvälineenä. EAKR:sta osarahoitettu rahasto tarjoaa uuteen ja lupaavaan teknologiaan suuntautuneille yrityksille riskipääomaa avointen tai äänettömien osakkuuksien muodossa ja houkuttelevin ehdoin. Tätä riskipääomaa voidaan käyttää innovatiivisten tuotteiden, tuotantoprosessien ja palveluiden kehittämiseen ja markkinoille saattamiseen. Tämä parantaa näiden yhtiöiden pääomapohjaa ja luo taloudelliset edellytykset menestyvien teknologiayritysten perustamiselle. 

Miten arvelette koheesiopolitiikan ensisijaisten tavoitteiden kehittyvän ERI-rahastojen 2021–2027 kannalta tarkasteltuna?

Talousministeri Volker Wissing: Komission ensi rahoituskaudelle asettamien toimintapoliittisten tavoitteiden perusteella voimme jatkaa yritysten tukemista erityisesti teknologisen kehittämisen ja innovaatioiden toteuttamisen aloilla samalla kun parannamme tutkimusinfrastruktuuria. On myös tärkeää tukea Rheinland-Pfalzin taloudellisesti alikehittyneillä alueilla toimivia yrityksiä uusien rakennusten rakentamisessa sekä laajennus- ja uudistamistoimissa. Alueellamme on käynnissä monipuolinen ja tuloksekas pk-yritysten edistämisohjelma, jota haluamme jatkaa. Toivomme, että tämä seikka otetaan huomioon tarkistettaessa tähän mennessä käsiteltäväksi jätettyjä säädösehdotuksia.

Pyrimme Euroopan hiilidioksidipäästöjen vähentämistavoitteeseen, ja ERGU-ohjelmamme avulla voimme lisätä liikeyritysten energia- ja resurssitehokkuutta. Hiilidioksidipäästöjä vähentävät, vähemmän energiaa ja raaka-aineita kuluttavat tai jätteitään vähentävät yritykset voivat saada rahoitustukea ohjelmasta.

Olemme kuitenkin huolissamme EU:n uudesta monivuotisesta rahoituskehyksestä (MRK) käytävistä neuvotteluista. Komissio esitti jo toukokuussa 2018 tekemässään ehdotuksessa EAKR:n rahoituksen merkittävää vähentämistä. Neuvoston ja parlamentin olisi päästävä järkevään kompromissiin, jossa otetaan huomioon Euroopan alueiden todelliset tarpeet, jotta ne voivat vahvistaa paikallista kilpailukykyä ja ennen kaikkea maaseudun kehittämistä. EU:n koheesiopolitiikka on maailmanlaajuinen menestysmalli, joka olisi otettava huomioon seuraavassa MRK:ssa.

Panorama 67: Success stories across our regions and borders

Uutisia