Euroopan solidaarisuusrahasto

Lisätyökalut

 

Euroopan unionin solidaarisuusrahaston avulla EU voi reagoida vakaviin luonnonkatastrofeihin ja osoittaa solidaarisuutta katastrofeista kärsiville Euroopan alueille. Rahaston perustamispäätökseen vaikuttivat Keski-Eurooppaa kesällä 2002 koetelleet ankarat tulvat. Sittemmin rahastosta on myönnetty tukea 80 katastrofin jälkihoitoon. Katastrofit ovat olleet tulvia, metsäpaloja, maanjäristyksiä, myrskyjä ja kuivuutta. Tukea on tähän mennessä saanut kaikkiaan 24 Euroopan maata, ja myönnetyn tuen määrä on yhteensä yli 5 miljardia euroa. Avustushankkeiden luettelo PDF en

Covid-19-pandemian vuoksi Euroopan unionin solidaarisuusrahaston soveltamisalaa on laajennettu kattamaan vakavat kansanterveysuhat 1. huhtikuuta 2020 alkaen. Lisää aiheesta EU:n solidaarisuusrahaston covid-19-verkkosivulla.

Komission on saatava tukihakemukset 12 viikon kuluessa siitä, kun ensimmäiset kriisin aiheuttamat vahingot on todettu. Kun kyse on hitaasti kehittyvistä katastrofeista, kuten kuivuuskausista tai terveysuhista, tämä määräaika on 12 viikkoa siitä, kun ensimmäiset viralliset torjuntatoimet on aloitettu. Covid-19-kriisin aiheuttamiin vahinkoihin sovelletaan erityisiä ehtoja (ks. verkkosivu aiheesta).

Hakijaorganisaation on syytä ottaa mahdollisimman aikaisessa vaiheessa yhteyttä tukihakemuksista vastaavaan komission aluepolitiikan pääosaston yksikköön. Yksikkö voi antaa hakijalle neuvoja, joita noudattamalla hakemuksen käsittely nopeutuu.

Tätä sivua päivitetään säännöllisesti. Lataa hakemuslomakkeen tuorein versio.

  • Hakemuslomake ( 16-11-2017) Word en
  • Ohjeita hakijalle ( 16-11-2017)Word en
  • Suurkatastrofien kynnysarvot PDF en
  • Alueellisten katastrofien kynnysarvot PDF en
  • Kynnysarvon määrittäminen useita alueita koskevien katastrofien yhteydessä (keskimääräisen painotetun BKT:n perusteella) xls en
  • Tuen määrä? PDF en
  • Guidance on implementation, closure and auditing processes PDF en

Komissio arvioi hakemuksen. Jos hakemus hyväksytään, komissio tekee ehdotuksen sopivasta avustussummasta, joka on ennen maksuunpanoa vielä hyväksytettävä Euroopan parlamentilla ja neuvostolla. Varojen tultua käytettäviksi EU:n talousarviossa tuki maksetaan tuensaajavaltiolle välittömästi kertasuorituksena sen jälkeen, kun komissio on tehnyt päätöksen tuen myöntämisestä. Kun tuki on maksettu, vastuu tukitoimien valinnasta, tarkastuksista, valvonnasta ja muusta toimeenpanosta on tuensaajavaltiolla. Varoja voi käyttää hätätoimien kulujen kattamiseen myös taannehtivasti.

On syytä huomata, että Euroopan unionin solidaarisuusrahasto ei ole nopean rahoituksen instrumentti. Tukea voidaan myöntää hakijamaalle vain hakemuksesta, ja sen käsittely talousarviomenettelyssä saattaa kestää useita kuukausia.

Komissio julkaisi toukokuussa 2019 laajan arvioinnin solidaarisuusrahaston toiminnasta sen jälkeen, kun se perustettiin vuonna 2002. Siinä esitettiin myös suosituksia tulevaisuutta varten. Arvioinnissa korostui rahaston tuottama suuri lisäarvo, kun sitä käytettiin hätä- ja elvytystoimien tukemiseen ja kansallisten ja alueellisten viranomaisten taloudellisen taakan keventämiseen. Rahastosta on myönnetty yhteensä 5,2 miljardia euroa tukea. Keski-Italian vuosina 2016–2017 tapahtuneisiin maanjäristyksiin liittyvää tukea myönnettiin ennätykselliset 1,2 miljardia euroa.
Arviointiraportissa nostettiin esiin myös kehityskohteita, jotka liittyivät tukitoimien nopeuteen, johdonmukaisuuteen ja tehokkuuteen sekä niistä tiedottamiseen.
Lisätietoja arvioinnista

Euroopan komissio
DG Alue- ja kaupunkipolitiikan pääosasto
Unit E1/EUSF
B-1049 Brussels
Belgium
Johannes Wachter
puh.: +32 2 296 65 15


Inguna Kramina
Inguna.KRAMINA@ec.europa.eu
puh.: +32 229-66062
Nyla Cruz
Nyla.Cruz@ec.europa.eu
puh.: +32 2 295 36 09

Milloin solidaarisuusrahastosta voi saada apua?

The EUSF Solidaarisuusrahastosta voidaan myöntää rahoitustukea EU:n jäsenmaille ja jäsenyydestä neuvotteleville maille seuraavissa tilanteissa:

  • Kun kyseisen maan alueella tapahtuu suurkatastrofi, jonka aiheuttamien välittömien kokonaisvahinkojen kustannukset ovat yli 3 miljardia euroa (vuoden 2011 hintoina) tai yli 0,6 prosenttia maan bruttokansantulosta. Näistä arvoista pienempää sovelletaan.
  • Kun kyseisen maan alueella tapahtuu pienempi alueellinen katastrofi, jonka aiheuttamien välittömien kokonaisvahinkojen kustannukset ovat yli 1,5 prosenttia alueellisesta BKT:stä (NUTS 2 ‑alueen tasolla). Syrjäisimpien alueiden osalta tämä kynnysarvo on 1 prosentti BKT:stä.
  • Kun tukikelpoinen valtio kärsii sen tukikelpoisessa naapurivaltiossa tapahtuvan suurkatastrofin vaikutuksista.
  • Kun kyseisen maan alueella sattuu vakava terveysuhka, johon liittyvien hätäaputoimenpiteiden kustannukset ovat yli 1,5 miljardia euroa (vuoden 2011 hintoina) tai yli 0,3 prosenttia maan bruttokansantulosta.

Rahaston budjetti

Solidaarisuusrahastosta voidaan myöntää vuodessa enintään 500 miljoonaa euroa tukea (vuoden 2011 hintoina). Lisäksi voidaan myöntää edellisvuoden varoista käyttämättä jäänyt määrä sen vaikuttamatta EU:n tavanomaiseen talousarvioon. Komissio ehdottaa yksittäisiä avustuksia, minkä jälkeen niiden on saatava Euroopan parlamentin ja neuvoston hyväksyntä. Kunakin vuonna tuen enimmäismäärästä on lokakuun 1. päivänä oltava jäljellä neljäsosa, jolla katetaan mahdolliset tarpeet vuoden loppuun asti. Poikkeustapauksissa ja jos rahastossa jäljellä olevat varat eivät riitä loppuvuodeksi, erotus voidaan rahoittaa seuraavan vuoden budjetista.

Mihin tarkoituksiin tukea myönnetään?

The EUSF Rahaston tavoitteena on kattaa osa jäsenvaltioiden julkisista menoista, jotka on tarkoitettu seuraaviin ensisijaisiin hätätoimiin:

  • infrastruktuurin ja laitosten toiminnan uudelleenkäynnistäminen energia-, vesi- ja jätevesihuollon, televiestinnän, liikenteen, terveydenhuollon ja opetuksen alalla
  • tilapäismajoituksen tarjoaminen ja pelastuspalveluiden rahoittaminen väestön tarpeita ajatellen
  • suojaavien infrastruktuurien turvaaminen ja kulttuuriperinnön suojelutoimenpiteet
  • katastrofin kohteena olleiden alueiden, luontoalueet mukaan lukien, puhdistaminen soveltuvissa tapauksissa ekosysteemiin perustuvien lähestymistapojen mukaisesti, sekä vahingoittuneiden luontoalueiden heti tapahtuva ennallistaminen maaperän eroosion välittömien vaikutusten välttämiseksi
  • toimenpiteet, joiden tarkoituksena on antaa nopeasti apua, myös lääketieteellistä apua, vakavan kansanterveysuhan koettelemalle väestölle
  • väestön suojeleminen tartuntariskiltä, mukaan lukien taudin leviämisen ehkäisy, seuranta ja valvonta sekä kansanterveydelle aiheutuvien vakavien vaarojen torjuminen tai niiden vaikutusten lieventäminen.

Solidaarisuusrahastoa ei ole tarkoitettu kattamaan kaikkia luonnonkatastrofeihin liittyviä kustannuksia. Rahastosta korvataan pääsääntöisesti sellaisia vahinkoja, jotka eivät ole vakuutuskelpoisia, eikä sitä ole tarkoitettu yksityisten menetysten korvaamiseen. Solidaarisuusrahaston tukea ei voi saada pitkän aikavälin toimiin, kuten talouden kuntoon saattamiseen ja ennakoiviin toimiin. Niihin voi kuitenkin saada tukea esimerkiksi Euroopan rakenne- ja investointirahastoista.

Esimerkki

Elokuun 2005 tulvat Itävallassa (alueellinen katastrofi)

Ankarat tulvat koettelivat Vorarlbergin ja Tirolin osavaltioita Itävallassa elokuussa 2005. Tulvista aiheutui suuria vahinkoja maataloudelle, matkailualalle, asuinrakennuksille ja yrityksille, liikenneverkolle ja muulle infrastruktuurille. Välittömien kokonaisvahinkojen kustannusten arvioitiin olevan 591,94 miljoonaa euroa, joka on noin 0,27 prosenttia Itävallan bruttokansantulosta. Kustannukset jäivät siis sen kynnysarvon alapuolelle, jota sovelletaan suurkatastrofien aiheuttamien vahinkojen kattamiseen solidaarisuusrahaston varoista (kynnysarvo olisi ollut 0,6 prosenttia Itävallan bruttokansantulosta eli 1,3363 miljardia euroa). Niinpä hakemusta tarkasteltiin poikkeuksellisia alueellisia katastrofeja koskevia kriteerejä vasten. Komissio katsoi, että hakemuksessa esitetty näyttö riitti siihen, että solidaarisuusrahaston varoista voitiin poikkeuksellisesti myöntää 14,79 miljoonaa euroa rahoitustukea. Saatu tuki käytettiin seuraaviin kohteisiin:

  • Infrastruktuurien välitön uudelleenkäynnistäminen, erityisesti maanteiden kunnostaminen. Solidaarisuusrahaston rahoitusosuus yhteensä: 9,86 miljoonaa euroa.
  • Suojaavien infrastruktuurien välitön turvaaminen, erityisesti vesiväylien vaurioituneiden pengerrysten kunnostus, johon kuului myös puiden ja kivien poistamista, patoamista ja joen uoman kunnostamista. Solidaarisuusrahaston rahoitusosuus yhteensä: 4,93 miljoonaa euroa.

Asiakirjat

Tietosivu

Kertomukset

Panorama (aikakauslehti)

Lehdistötiedotteet