Euroopan komission Suomen-edustusto

Harvoin virkamiehenä saa myötäelää niin paljon hyvää tunnetta oikeaan osuneen päätöksen johdosta kuin eilen, kun komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen yllätti meidät kaikki tarkkaan uutispimennossa pidetyllä lehdistötilaisuudellaan presidentti Sauli Niinistön kanssa. Paikalle vain tunnin varoitusajalla kutsutut toimittajat saivat kuulla tärkeän uutisen: puheenjohtaja kertoi pyytäneensä presidentti Niinistöä laatimaan raportin siitä, miten Euroopan siviili- ja puolustusvalmiutta voitaisiin parantaa. Von der Leyenin avustajat olivat lähestyneet presidenttiä jo tammikuussa saadakseen tähän EU:lle erittäin kiireiseen ja tärkeään asiaan parhaan mahdollisen kyvyn, joka on Suomen etulinjasta käsin nähnyt, että harhakäsitykset ja illuusiot pysyvästä rauhasta pitää unohtaa. On realistisesti ymmärrettävä, että Euroopan oman panostuksen turvallisuuteen – taloudelliseen tai sotilaalliseen, konventionaaliseen tai kyberturvallisuuteen – on oltava riittävä. Harhakuvitelmille ei ole enää sijaa.

Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen piti keskiviikkona 20. maaliskuuta lehdistötilaisuuden yhdessä presidentti Sauli Niinistön kanssa. Puheenjohtaja von der Leyen ilmoitti pyytäneensä yhdessä EU:n ulkoasiainedustaja Josep Borrellin kanssa Niinistöä laatimaan raportin siitä, miten EU:n siviili- ja puolustusvalmiutta voitaisiin parantaa. ”Sauli, muutama kuukausi sitten totesit, että Euroopan on havahduttava. Olen täysin samaa mieltä kanssasi”, Ursula von der Leyen totesi. ”Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on murskannut monia harhakäsityksiä, kuten illuusion pysyvästä rauhasta ja illuusion siitä, että Euroopan oma panostus turvallisuuteen – taloudelliseen tai sotilaalliseen, konventionaaliseen tai kyberturvallisuuteen – on riittävä. Kun katsomme ympärillemme, on selvää, että harhakuvitelmille ei ole enää sijaa. Maailma on yhtä vaarallinen kuin se on ollut jo vuosisatojen ajan.” Komission puheenjohtaja katsoo, että EU:lla on paljon opittava Suomelta siviili- ja puolustusvalmiuden osalta.

Digitalisaation ja tekoälyn tuella tapahtunut edistys biotieteissä sekä biologiaan perustuvien ratkaisujen mahdollisuudet ratkaista yhteiskunnallisia kysymyksiä tekevät bioteknologiasta ja biovalmistuksesta yhden tämän vuosisadan lupaavimmista teknologian aloista. Ne voivat auttaa EU:ta nykyaikaistamaan maa- ja metsätalouttaan, energia-, elintarvike- ja rehualojaan ja teollisuuttaan. Lisäksi ne voivat auttaa parantamaan EU:n kilpailukykyä ja kriisinkestävyyttä. Komissio on nyt ehdottanut bioteknologiaa ja biovalmistusta koskevassa tiedonannossaan kohdennettuja toimia näiden alojen edistämiseksi EU:ssa. Ehdotetut toimet liittyvät muun muassa tutkimuksen hyödyntämiseen, innovoinnin edistämiseen, sääntelyn sujuvoittamiseen sekä tekoälyn käyttöön. Komission aikoo myös tarkastella uudelleen EU:n biotalousstrategiaa vuoden 2025 loppuun mennessä.

Työvoimapula ja osaamisvaje ovat lisääntyneet kaikissa EU-maissa jo lähes vuosikymmenen ajan. Tämä johtuu muun muassa väestörakenteen muutoksista, teknologian kehitykseen ja vihreään siirtymään liittyvän uudenlaisen osaamisen kysynnästä sekä puolustus- ja turvallisuustarpeista. Vastatakseen näihin haasteisiin Euroopan komissio on esittänyt toimintasuunnitelman työvoimapulan ja osaamisvajeen korjaamiseksi. Se ehdottaa yhteistyötä EU-maiden ja työmarkkinaosapuolten kanssa ongelmien ratkaisemiseksi. Toimintasuunnitelma on osa EU:n strategiaa, jolla parannetaan EU:n kilpailukykyä ja tehostetaan sen taloudellista ja sosiaalista palautumiskykyä. Suunnitelman tavoitteena on muun muassa tukea osaamisen kehittämistä ja koulutusta sekä parantaa työehtoja tietyillä aloilla. Suunnitelmassa esitetään konkreettisia komission toimenpiteitä, suosituksia EU-maille sekä toimia, jotka työmarkkinaosapuolet aikovat toteuttaa.

Komissio on esitellyt tiedonannon ja mahdollisia aiheita keskusteluille sisäisistä uudistuksista, joita EU:n tulisi tehdä valmistautuakseen unionin laajenemiseen. Uudistukset olivat tarpeen ennen laajentumista, mutta nyt niistä on tullut välttämättömiä. Tiedonannossa tarkastellaan laajemman EU:n vaikutuksia neljällä keskeisellä alalla – arvot, politiikan alat, talousarvio ja hallinto – ja luodaan perusta laajentumista edeltäville politiikan uudelleentarkasteluille, joista puheenjohtaja Ursula von der Leyen ilmoitti unionin tilaa vuonna 2023 käsitelleessä puheessaan. Komissio tekee kyseiset uudelleentarkastelut vuoden 2025 alussa. Niissä otetaan huomioon sidosryhmien palaute laajemman unionin yksittäisiin politiikkoihin kohdistuvista vaikutuksista.

Laadukkaat työharjoittelujaksot auttavat nuoria saamaan käytännön työkokemusta, oppimaan uusia taitoja ja löytämään hyvän työpaikan. Työnantajille harjoittelut ovat puolestaan tilaisuus houkutella, kouluttaa ja pitää palveluksessaan taitavaa työvoimaa. Laadukas harjoittelu edellyttää oikeudenmukaisia ja avoimia työehtoja ja asianmukaista oppimissisältöä. Komissio pyrkii nyt parantamaan harjoittelun työehtoja sekä osallistavuutta ja laatua EU:ssa. Se ehdottaa direktiiviä työharjoittelijoiden työehtojen parantamisesta ja täytäntöön panemisesta sekä näennäisesti työharjoitteluina esitettyjen säännöllisten työsuhteiden torjumisesta. Lisäksi komissio ehdottaa, että harjoittelun laatupuitteista vuonna 2014 annettua neuvoston suositusta muutetaan, jotta voidaan edistää laatuun ja osallistavuuteen liittyviä kysymyksiä, kuten oikeudenmukaista palkkaa ja sosiaalisen suojelun saatavuutta.

Pro Lapinlahti -yhdistys ja Lilinkotisäätiö palkittiin 7. maaliskuuta Euroopan talous- ja sosiaalikomitean (ETSK) kansalaisyhteiskuntapalkinnolla hankkeista, joilla tuetaan mielenterveysongelmista kärsiviä ihmisiä ja autetaan heitä toipumaan. Pro Lapinlahti -yhdistys sai toisen palkinnon sen ylläpitämän Lapinlahden Lähde -yhteisökeskuksen ansiosta. Lilinkotisäätiö sijoittui puolestaan neljänneksi The World of Recovery -pelikokonaisuudellaan. Ensimmäisen palkinnon sai irlantilainen Third Age -hyväntekeväisyysjärjestö, ja kolmas ja viides sija menivät Slovakiassa ja Italiassa toteutetuille hankkeille. Nämä viisi hanketta jakavat 50 000 euron palkinnon. ”Mielenterveyden häiriöt, kuten ahdistus, masennus ja syömishäiriöt, ovat lisääntyneet kaikkialla Euroopassa”, totesi palkinnot ojentanut ETSK:n viestintäasioista vastaava varapuheenjohtaja Aurel Laurențiu Plosceanu. ”Mielenterveyshäiriöt ovat ehkä hiipivä mutta eittämättä valtavan laaja epidemia. Komitea haluaa rikkoa palkinnollaan tämän tabun: mielenterveydestä ja henkisestä hyvinvoinnista pitää puhua. Haluamme myös korostaa työtä, jota kansalaisyhteiskunta tekee henkisen hyvinvoinnin kohentamiseksi.”

Helmi-maaliskuussa suomalaiset pääsevät katsomaan maksutta Euroopan parlamentin LUX-elokuvapalkinnon finalistielokuvia ja äänestämään elokuvapalkinnon saajasta. Kansallisen audiovisuaalisen instituutin (KAVI) kanssa yhteistyössä järjestettävässä LUX Film Days 2024 -tapahtumassa Tampereella, Helsingissä ja Oulussa näytetään elokuvat 20 000 Species of Bees, Kuolleet lehdet, On the Adamant, Savusaunasisaruus ja The Teachers’ Lounge. Elokuvien näytökset järjestetään Tampereen Arthouse Cinema Niagarassa 19.–26.2., Helsingin Kino Reginassa 4.–5.3. ja Oulun elokuvateatteri Studiossa 23.–28.3. Elokuvat on tekstitetty suomeksi ja ruotsiksi. Ilmaisliput elokuviin voi lunastaa ennakkoon elokuvateatterien verkkokaupasta tai lippukassalta.

Faktabaari ja Aalto-yliopiston informaatiovaikuttamisen kurssi järjestävät keväällä 2024 yleisöluentosarjan otsikolla ”Alustat, teknologiat ja vaikuttamien – utopiat ja dystopiat”. Yhdeksänosainen sarja alkaa 5. maaliskuuta Joonas Pörstin luennolla aiheesta ”Poliittisen propagandan perusteet ja vaikuttavuus”. Sarjan toisen luennon pitää 12. maaliskuuta Antti Sillanpää aiheesta ”Infovaikuttamisen muutokset”. Luennot julkaistaan tallenteina Faktabaarin verkkosivuilla. Tallenteet ovat saatavilla aina luentopäivää seuraavasta päivästä viikon ajan.

Kesäkuussa on jälleen vaikuttamisen paikka yli 400 miljoonan EU-kansalaisen käydessä vaaliuurnille valitsemaan Euroopalle suunnan komission ja EU-parlamentin tulevalle kaudelle 2024–2029. Tule paikan päälle upouuteen Narinkkatorin BioRex Kulttuurikasarmiin, jossa pääset supermukavissa nojatuoleissa kuulemaan viiden huippupuhujan näkemykset siitä, miten EU tekee tulevaisuudesta parempaa ja miksi juuri nuorten osallistuminen ja äänestäminen on tärkeää. Puhujina ovat Ville Kaunisto, kansanedustaja, EU-vaaliehdokas (kok.); Katri Kulmuni, kansanedustaja, EU-vaaliehdokas (kesk.); Ville Niinistö, Euroopan parlamentin jäsen, EU-vaaliehdokas (vihr.); Teija Makkonen, valtiosihteeri, EU-vaaliehdokas (ps.) ja Johanna Vuorelma, ylipistotutkija, Helsingin yliopisto. Keskustelun juontaa toimittaja Alec Neihum. Heti keskustelun jälkeen voit nauttia maksutta elokuvasta “Dyyni 2”. Leffaherkut kuuluvat kaupan päälle! Tapahtumaan pyydetään ilmoittautumaan etukäteen. Tervetuloa mukaan nuoret äänestäjät!

Suomen Akateemisten Naisten Liitto järjestää yhteistyössä Suomen Naiset, rauha ja turvallisuus -verkoston ja Yhdysvaltain Suomen-suurlähetystön kanssa kansainvälisen asiantuntijaseminaarin, jonka tarkoituksena on lisätä tietoisuutta Naiset, rauha ja turvallisuus -yhteistyöstä EU:ssa ja Natossa sekä käydä keskustelua siitä, miten tätä työtä voitaisiin kehittää. Samalla tuodaan esiin, millaisia ura- ja vaikuttamismahdollisuuksia EU ja Nato tarjoavat suomalaisilla naisille ja heidän asiantuntemukselleen. Seminaari järjestetään 5. huhtikuuta klo 10.00–12.00 Eurooppasalissa (Malminkatu 16, Helsinki). Tilaisuuden kahvitarjoilu alkaa kello 9.30. Tutustu ohjelmaan ja ilmoittaudu mukaan tilaisuuteen!

Haluatko tehdä mielekästä, tärkeää työtä Euroopan unionin puolesta, saada vakituisen työpaikan kivassa työyhteisössä ja asua Luxemburgissa keskellä Eurooppaa? Oletko hyvä juristi, joka on kiinnostunut unionin oikeudesta ja hyvä kielissä? Tule Helsingin yliopistoon (Porthania, PIII, Yliopistonkatu 3) kuuntelemaan tiedotustilaisuutta juristi-lingvistin työstä Euroopan unionin tuomioistuimessa 11. huhtikuuta klo 10.00–12.00 sekä käännöstyöpajaan 11. huhtikuuta klo 14.00–16.00 tai 12. huhtikuuta klo 10.00–12.00. Tiedotustilaisuuteen ja käännöstyöpajoihin pyydetään ilmoittautumaan etukäteen 5. huhtikuuta mennessä. Tiedotustilaisuutta on mahdollista seurata myös etäyhteydellä.

Kun puheenjohtaja Ursula von der Leyenin johtama nykyinen komissio aloitti työnsä joulukuussa 2019, se antoi Euroopalle lupauksen olla rohkea ja kunnianhimoinen. Se lupasi täyttää EU:n kansalaisten odotukset ja vastata haasteisiin niitä kohdatessaan. Lupaukset on pidetty. Pidimme kurssin toimikauden alussa itsellemme asettamiemme kuuden painopisteen suhteen, ja löysimme ratkaisuja koettelemuksiin, jotka ovat Euroopan kaikkien aikojen pahimpia: maailmanlaajuinen pandemia, ilmastonmuutoksen aiheuttamat sään ääri-ilmiöt, Venäjän Ukrainaan kohdistama raaka hyökkäyssota ja pahin energiakriisi vuosikymmeniin. Monista kriiseistä huolimatta tämä komissio on onnistunut katsomaan eteenpäin ja vastaamaan tulevien eurooppalaisten sukupolvien keskeisiin haasteisiin. Olemme näyttäneet, että Euroopan unioni on parhaimmillaan, kun se toimii rohkeasti.

EU on asettanut 55 prosentin päästövähennystavoitteen vuodelle 2030 ja sopinut sitä koskevista lainsäädäntötoimista. Helmikuussa komissio asetti EU:n vuoden 2040 ilmastotavoitteeksi päästöjen vähentämisen 90 prosentilla vuoden 1990 tasosta. Tämän välitavoitteen tarkoitus on auttaa EU:ta saavuttamaan vuodelle 2050 asetettu ilmastoneutraaliustavoite. Ilmastotoimilla on valtava kiire, ja kaikkien tahojen on osallistuttava päästöjen vähentämiseen, todettiin komission Suomen-edustuston helmikuussa järjestämässä ilmastoaiheisessa seminaarissa. Tilaisuuden pääpuheenvuorossa komission ilmastotoimien pääosaston varapääjohtaja Yvon Slingenberg totesi, että käynnissä on pienimuotoinen teollinen vallankumous matkalla kohti hiilineutraalia Eurooppaa. Teollisuudessa se tarkoittaa koko alan syvällistä muutosta, kuten siirtymistä päästöttömiin energiaratkaisuihin, hiilidioksidin teknistä talteenottoa ja uusia teknologiaprosesseja. Myös liikenteen päästöjen vähentämisellä ja maatalouden toimilla on tärkeä rooli. Slingenberg painotti, että kaikkien sektoreiden tulee osallistua tavoitteen toteuttamiseen ja että polku 2040-tavoitteisiin kulkee 2030-tavoitteen toimeenpanon kautta.

Kokkolalainen Adele Kujansivu on yksi Juvenes Translatores -käännöskilpailun voittaneista nuorista eurooppalaisista. Kujansivu vei voiton tekoälyä käsittelevällä käännöstekstillään, jonka hän käänsi englannista ruotsiin. Lukion toisella luokalla opiskeleva Kujansivu kertoo, että kilpailun myötä hänellä heräsi kiinnostus opiskella lisää kieliä. Kotikieliensä ruotsin ja suomen lisäksi Kujansivu on opiskellut englantia peruskoulun kolmannelta luokalta lähtien ja saksaa yläasteelta. Nyt hän opiskelee jälkimmäistä itsenäisesti Duolingo-kielisovelluksen avulla. ”On hyvä osata montaa kieltä, sillä silloin voi saada kontaktin ihmisiin ihan eri tavalla ja se avaa myös työ- ja opiskelumahdollisuuksia”, Kujansivu perustelee. Kujansivun englannin kielen opettaja Nina Hansén Karleby svenska gymnasiumista kertoo, että lukio on kielipainotteinen. ”Kannustamme opiskelijoita opiskelemaan myös muita kieliä kuin englantia. Meillä on mahdollista opiskella saksaa ja espanjaa koko oppimäärä ja ranskaa harrastetasolla. Myös venäjää on mahdollista opiskella Kokkolassa, vaikkakaan ei meidän koulussamme.”

Komissio kerää EU:n viljelijöiden näkemyksiä siitä, millainen hallinnollinen rasite yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) säännöistä ja muista elintarvikkeita ja maataloutta koskevista säännöistä aiheutuu. Tarkoituksena on selvittää kirjaamis- ja raportointivelvoitteiden monimutkaisuuden lähteet. Jotta tilanteesta saadaan kokonaiskuva, samanaikaisesti järjestetään haastatteluja viljelijäjärjestöjen kanssa. Kyselyssä esitetään lyhyitä kysymyksiä, esimerkiksi siitä, kuinka paljon aikaa tukiin ja raportointivelvoitteisiin liittyviin hallinnollisiin tehtäviin kuluu vuosittain. Vastausten avulla voidaan selvittää, millaisia ongelmia sääntöjen soveltamiseen EU-maissa liittyy ja mitä voitaisiin parantaa. Kyselyn tulokset julkaistaan osana perusteellista selvitystä syksyllä 2024, mutta alustavia tuloksia esitetään jo huhtikuun puoleenväliin mennessä. Kysymyksiin voi vastata millä tahansa EU-kielellä, ja vastaaminen kestää enintään 20 minuuttia. Kielen voi vaihtaa kyselylomakkeen oikeassa yläkulmassa olevasta kielivalikosta. Kysely on avoinna 8. huhtikuuta saakka.

Rajat ylittävien kuluttajaongelmien selvittelyyn EU-alueella erikoistunut Euroopan kuluttajakeskusten verkosto (ECC-Net) sai kuluttajilta yhteensä yli 124 000 yhteydenottoa vuonna 2023. Aiheissa korostuivat aiempien vuosien tapaan lentomatkustuksen ja verkko-ostamisen ongelmatilanteet. Euroopan kuluttajakeskuksen Suomen toimipiste (ECC Finland) sai Suomessa asuvilta kuluttajilta viime vuonna 2 502 yhteydenottoa. Näistä 1 857 oli kuluttajan oikeuksiin liittyviä tiedusteluja, ja 645 oli sellaisia valituksia, joita soviteltiin ulkomailla sijaitsevien elinkeinonharjoittajien suuntaan ECC-verkoston kautta. Lisäksi ECC Finland käsitteli Suomessa 199 tapausta, jotka koskivat suomalaisyrityksiä ja joissa kuluttaja asuu toisessa EU-maassa, Norjassa, Islannissa tai Isossa-Britanniassa.

Onko sinulla kokemusta liikennealalta? Kiinnostaako sinua työskentely monikulttuurisessa tiimissä? Jos vastasit myöntävästi, saat nyt uuden mahdollisuuden hakea liikennealan hallintovirkamiesten kilpailuun. EU:n henkilöstövalintatoimisto EPSO vahvistaa sitoutumistaan monikielisyyteen ja ottaa avoimissa kilpailuissa käyttöön järjestelmän, joka kattaa kaikki 24 EU-kieltä. Tarkoituksena on antaa hakijoille mahdollisuus valita kokeiden kieleksi mitkä tahansa kaksi EU:n virallista kieltä. Samalla mukautetaan myös liikennealan hallintovirkamiesten kilpailua, jossa esimerkiksi case-tehtävä korvataan kirjallisella kokeella. Tämä koskee sekä nykyisiä hakijoita että mahdollisia uusia hakijoita. Hakijoiden, jotka ovat jo jättäneet hakemuksensa, on tarkistettava hakemuksensa ja validoitava ne uudestaan, jotta he pysyvät mukana kilpailussa. He voivat siinä yhteydessä harkita uudelleen kielivalintojaan ja lisätä tarvittaessa uusia tietoja hakemukseensa. Näille hakijoille annetaan lisätietoa heidän EPSO-tiliensä kautta.