Euroopan komission Suomen-edustusto

Talouskomissaari Paolo Gentiloni esitteli tänään komission talven väliennusteen. Komission tuoreiden talouslukujen perusteella sekä EU:n että euroalueen talouskasvun ennustetaan jäävän hiukan ennustettua matalammaksi. Talouden toimeliaisuuden ennustetaan lisääntyvän tänä vuonna, ja inflaatio näyttää hidastuvan nopeammin kuin vielä viime syksynä ennustettiin. Ennusteeseen liittyy kuitenkin myös epävarmuuksia maailman geopoliittisen tilanteen vuoksi, jota kriisin mahdollinen laajeneminen Punaisellamerellä voi edelleen lisätä. Myös kiihtyvä ilmastomuutos tuo mukanaan omat epävarmuustekijänsä. Painottaisin näiden lukujen lisäksi kuitenkin myös sitä poliittista tahtotilaa, joka EU:ssa tuntuu vallitsevan. Kaksi Italian entistä pääministeriä – Enrico Letta ja Mario Draghi – valmistelevat kumpikin tahollaan raportteja ja ehdotuksia sekä EU:n sisämarkkinoiden uudistamiseksi että laajemmin EU:n kilpailukyvyn strategiseksi kehittämiseksi. Nämä raportit valmistuvat huhti- ja kesäkuussa, juuri ennen kuin seuraavan komission kokoonpanoa ja työohjelmaa aletaan neuvotella.

Komission julkaisemassa uudessa vuotuisessa sisämarkkina- ja kilpailukykyraportissa tuodaan esiin Euroopan sisämarkkinoiden kilpailuvahvuudet ja haasteet. Lisäksi siinä seurataan vuotuista kehitystä niiden yhdeksän kilpailukykyä tukevan osa-alueen pohjalta, jotka on esitetty EU:n pitkän aikavälin kilpailukykyä koskevassa tiedonannossa: toimivat sisämarkkinat, yksityisen pääoman saatavuus, julkiset investoinnit ja infrastruktuuri, tutkimus ja innovointi, energia, kiertotalous, digitalisaatio, koulutus ja osaaminen sekä kauppa ja avoin strateginen riippumattomuus. Raportissa todetaan muun muassa, että EU on merkittävä kauppamahti. Sen osuus maailmanlaajuisesta viennistä on 16 prosenttia. Raportin mukaan kauppa toimii edelleen kilpailukyvyn edistäjänä. Lisäksi raportissa painotetaan tarvetta puolustaa tasapuolisia toimintaedellytyksiä ja suojella EU:n taloudellista turvallisuutta.

Komissio on laatinut yksityiskohtaisen vaikutustenarvioinnin mahdollisista keinoista, joilla voidaan saavuttaa sovittu tavoite eli tehdä Euroopan unionista ilmastoneutraali vuoteen 2050 mennessä. Vaikutustenarvioinnin perusteella komissio suosittelee muun muassa kasvihuonekaasujen nettopäästöjen vähentämistä 90 prosentilla vuoteen 2040 mennessä vuoden 1990 tasoihin verrattuna. Komission suositus perustuu ilmastonmuutosta käsittelevän eurooppalaisen tieteellisen neuvottelukunnan antamaan lausuntoon ja unionin Pariisin sopimuksen mukaisiin sitoumuksiin. Jotta päästöjä voidaan vähentää 90 prosentilla vuoteen 2040 mennessä, useiden edellytysten on täytyttävä. Lähtökohtana on, että nykyinen lainsäädäntö pannaan kaikilta osin täytäntöön. Tällöin päästöjä voidaan vähentää ainakin 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Vuodelle 2040 asetettava ilmastotavoite parantaa Euroopan kykyä selviytyä tulevista kriiseistä ja vahvistaa EU:n riippumattomuutta fossiilisten polttoaineiden tuonnista.

Euroopan unioni on sitoutunut saavuttamaan hiilineutraaliuden vuoteen 2050 mennessä. Suurin osa tavoitteesta saavutetaan vähentämällä nykyisiä päästötasoja tulevina vuosina, mutta tarvitsemme myös teknologioita, joilla voidaan ottaa talteen hiilidioksidia tai poistaa se suoraan ilmakehästä sekä varastoida tai hyödyntää se. Tällaiset teknologiat keskittyvät aloille, joilla päästöjä on erityisen vaikeaa tai kallista vähentää, kuten sementinvalmistuksen prosessipäästöihin tai jätteen energiakäyttöön. Esittämässään nettonollateollisuutta koskevassa säädöksessä komissio ehdotti, että EU kehittäisi vähintään 50 miljoonan tonnin vuotuisen hiilidioksidin varastointikapasiteetin vuoteen 2030 mennessä. Vuodeksi 2040 suositeltua EU:n ilmastotavoitetta koskevan vaikutustenarvioinnin perusteella tämän luvun on noustava noin 280 miljoonaan tonniin vuoteen 2040 mennessä. Asiaa koskevassa komission tiedonannossa esitetään toimia, jotka EU:n ja jäsenmaiden on toteutettava, jotta tarvittavat teknologiat voidaan ottaa käyttöön.

Komissio on julkistanut Juvenes Translatores 2023–24 -kilpailun 27 voittajan nimet. Lukiolaisille tarkoitettu käännöskilpailu järjestetään vuosittain. Suomessa kilpailun voitti tällä kertaa Adele Kujansivu Pohjanmaalta Karleby svenska gymnasiumista. Kilpailussa annettiin lisäksi kunniamainintoja erityisen ansiokkaista käännöksistä. Suomalaisista osallistujista kunniamaininnan saivat Alexander Granholm (Mattlidens gymnasium), Aino-Maria Heinonen (Tampereen klassillinen lukio), Tomas Rajaniemi (Espoonlahden lukio), Nea Renlund (Tampereen yhteiskoulun lukio) ja Sam Strandberg (Mattlidens gymnasium). Kilpailijat käänsivät Juvenes Translatores -kilpailussa tekstin valitsemiensa EU:n kahden virallisen kielen välillä. Mukana oli Suomesta tällä kertaa 59 opiskelijaa 14 eri lukiosta. Useimmat heistä käänsivät tekstin englannista omaan äidinkieleensä – suomeen tai ruotsiin – tai maan kahden kansalliskielen välillä. Heillä oli kuitenkin muitakin jännittäviä kieliyhdistelmiä, kuten italia–ruotsi, tanska–englanti, saksa–englanti, romania–ruotsi, viro–suomi ja englanti–espanja. Komissio järjestää kilpailun 27 voittajalle palkintoseremonian Brysselissä.

Helmi-maaliskuussa suomalaiset pääsevät katsomaan maksutta Euroopan parlamentin LUX-elokuvapalkinnon finalistielokuvia ja äänestämään elokuvapalkinnon saajasta. Kansallisen audiovisuaalisen instituutin (KAVI) kanssa yhteistyössä järjestettävässä LUX Film Days 2024 -tapahtumassa Tampereella, Helsingissä ja Oulussa näytetään elokuvat 20 000 Species of Bees, Kuolleet lehdet, On the Adamant, Savusaunasisaruus ja The Teachers’ Lounge. Elokuvien näytökset järjestetään Tampereen Arthouse Cinema Niagarassa 19.–26.2., Helsingin Kino Reginassa 4.–5.3. ja Oulun elokuvateatteri Studiossa 23.–28.3. Elokuvat on tekstitetty suomeksi ja ruotsiksi. Ilmaisliput elokuviin voi lunastaa ennakkoon elokuvateatterien verkkokaupasta tai lippukassalta.

Euroopan komission Suomen-edustusto järjestää ilmastoaiheisen seminaarin, jossa keskustellaan helmikuun alussa annettavasta ilmastotavoitteita koskevasta komission tiedonannosta ja sen merkityksestä Suomen ilmastopolitiikalle. Kutsumme suomalaisia sidosryhmiä mukaan keskustelemaan tiedonannon keskeisistä osista, tavoitteen toimeenpanosta, haasteista ja investointitarpeista. Seminaarin pääpuhujina ovat komission ilmastotoimien pääosaston edustaja sekä Suomen ilmastopaneelin uusi puheenjohtaja Jyri Seppälä. Kolmessa paneelikeskustelussa pureudutaan muun muassa EU:n päästökauppaan, maan- ja metsienkäytön ilmastovaikutuksiin sekä reiluun siirtymään. Tilaisuuden juontaa toimittaja ja tietokirjailija Kerttu Kotakorpi. Toista pääpuhujaa lukuun ottamatta tilaisuus on suomenkielinen sekä kaikille avoin ja maksuton. Paikan päällä on tarjolla lounas vapaan seurustelun merkeissä. Sekä läsnä- että etäosallistujien tulee rekisteröityä etukäteen. Seminaari järjestetään 29. helmikuuta klo 8.30–14.00 Helsinki Congress Paasitornissa. Tervetuloa paikan päälle tai linjoille (lähetys klo 9.00–12.30)!

Faktabaari ja Aalto-yliopiston informaatiovaikuttamisen kurssi järjestävät keväällä 2024 yleisöluentosarjan otsikolla ”Alustat, teknologiat ja vaikuttamien – utopiat ja dystopiat”. Yhdeksänosainen sarja alkaa 5. maaliskuuta Joonas Pörstin luennolla aiheesta ”Poliittisen propagandan perusteet ja vaikuttavuus”. Sarjan toisen luennon pitää 12. maaliskuuta Antti Sillanpää aiheesta ”Infovaikuttamisen muutokset”. Luennot julkaistaan tallenteina Faktabaarin verkkosivuilla. Tallenteet ovat saatavilla aina luentopäivää seuraavasta päivästä viikon ajan.

Kiinnostavatko sinua työmahdollisuudet kansainvälisessä ympäristössä? Tule urailtaan kuulemaan lisää työmahdollisuuksista Euroopan unionissa! Urailtaan ovat tervetulleita niin opiskelijat, työnhakijat kuin työssäkäyvätkin. Tapahtuma tarjoaa tilaisuuden kysyä ja ihmetellä, mitä ura EU:ssa oikein tarkoittaa ja miten sellaista voi tavoitella – eli ei huolta, vaikkei aihepiiri olisi sinulle entuudestaan tuttu. Jyväskylän urailta järjestetään torstaina 7. maaliskuuta klo 17.00–19.00 ravintola Ilokivessä (Keskussairaalantie 2). Uraillassa mukana on Annastiina Heiskanen Euroopan komission koulutuksen ja kulttuurin pääosastolta (DG EAC) kertomassa uratarinaansa. Illan aikana kuulemme EU:ssa työskentelevien suomalaisten kokemuksia sekä pureudumme erilaisiin hakumenettelyihin ja työsuhteisiin. Lopuksi halukkaat voivat jäädä jatkamaan iltaa afterworkien merkeissä. Tilaisuudessa on tarjolla pientä purtavaa ja juotavaa. Uraillat olivat todella suosittuja syksyllä ja osallistujat kehuivat tilaisuuksien rentoa keskustelevaa tunnelmaa. Paikat menivät myös nopeasti täyteen, joten ilmoittaudu vikkelään mukaan!

Miltä Euroopan unioni näyttää sukupuolten tasa-arvon näkökulmasta? Entä mitkä teemat nousevat tulevaisuudessa Euroopan parlamentin agendalle? Seuraavat EU-vaalit käydään 9. kesäkuuta, ja nyt on oikea aika nostaa nämä teemat EU-vaalikeskusteluihin. Naisjärjestöt Yhteistyössä ry (NYTKIS) ja Euroopan parlamentin Suomen-toimisto kutsuvat sinut kuuntelemaan ja osallistumaan keskusteluun naisten ja tyttöjen oikeuksista sekä sukupuolten tasa-arvosta Euroopassa. Keskustelussa on mukana muun muassa nykyisiä europarlamentaarikkoja. Tapahtuma järjestetään kansainvälisenä naistenpäivänä 8. maaliskuuta klo 15.00 alkaen Eurooppasalissa (Malminkatu 16, Helsinki). Tilaisuuden tavoitteena on luoda tilannekuvaa siitä, miten nykyinen parlamentti ja komissio ovat saaneet kuluvalla kaudella edistettyä sukupuolten tasa-arvoa ja naisten oikeuksia Euroopassa ja mistä kesäkuussa valittavat uudet europarlamentaarikot jatkavat työtään seuraavalla kaudella. Tilaisuuteen pyydetään ilmoittautumaan 3. maaliskuuta mennessä. Tarkempi ohjelma julkaistaan lähempänä tapahtumaa.

Kiinnostavatko sinua työmahdollisuudet kansainvälisessä ympäristössä? Tule urailtaan kuulemaan lisää työmahdollisuuksista Euroopan unionissa! Urailtaan ovat tervetulleita niin opiskelijat, työnhakijat kuin työssäkäyvätkin. Tapahtuma tarjoaa tilaisuuden kysyä ja ihmetellä, mitä ura EU:ssa oikein tarkoittaa ja miten sellaista voi tavoitella – eli ei huolta, vaikkei aihepiiri olisi sinulle entuudestaan tuttu. Oulun urailta järjestetään tiistaina 12. maaliskuuta klo 17.00–19.00 Tellus Stage Linnanmaalla (Erkki Koiso-Kanttilan katu 1). Uraillassa mukana on Niina Paasovaara Euroopan komission koulutuksen ja kulttuurin pääosastolta (DG EAC) kertomassa uratarinaansa. Illan aikana kuulemme EU:ssa työskentelevien suomalaisten kokemuksia sekä pureudumme erilaisiin hakumenettelyihin ja työsuhteisiin. Lopuksi halukkaat voivat jäädä jatkamaan iltaa afterworkien merkeissä. Tilaisuudessa on tarjolla pientä purtavaa ja juotavaa. Uraillat olivat todella suosittuja syksyllä ja osallistujat kehuivat tilaisuuksien rentoa keskustelevaa tunnelmaa. Paikat menivät myös nopeasti täyteen, joten ilmoittaudu vikkelään mukaan!

Euroopan komissio järjestää yhteistyössä valtioneuvoston ruotsin kielen lautakunnan kanssa konekääntämistä käsittelevän Translating Europe Workshop -tapahtuman. Tapahtuma on pääosin ruotsinkielinen, mutta esityksiä kuullaan myös suomeksi ja englanniksi. Ohjelmassa on muun muassa professori Maarit Koposen esitys aiheesta ”Kone kääntäjänä? Teknologian ja ammattilaisten roolit tekoälyn aikakaudella” sekä konekääntämiseen pureutuva paneelikeskustelu, johon osallistuu kääntäjiä sekä julkiselta että yksityiseltä puolelta. Lisäksi saadaan kuulla, miten Euroopan komission käännöstoimen pääosastossa hyödynnetään konekäännöstä ja tekoälyä käännöstoiminnassa ja miten viranomaiset ja yritykset eri puolilla EU:ta voivat hyötyä tästä työstä. Tapahtuma järjestetään 13. maaliskuuta klo 8.30–16.20. Ilmoittaudu mukaan (etänä) 6. maaliskuuta mennessä.

Euroopan parlamentin vaalikausi on loppusuoralla. Yksi viimeisistä hyväksyntää vailla olevista lakialoitteista on EU:n uusi tekoälysäädös – maailman ensimmäinen tekoälyyn kattavasti tarttuva lakiehdotus. Sen tarkoituksena on varmistaa, että tekoälyn käyttö Euroopassa on turvallista samoin kuin perusoikeuksia ja demokratiaa kunnioittavaa. Lailla pyritään myös edistämään innovaatioita ja mahdollistamaan Euroopan johtoasema alalla. Lakiehdotuksen sisällöstä, sen mahdollisuuksista yleistyä maailmanlaajuiseksi normiksi sekä sääntelystä mahdollisesti seuraavista tarkoittamattomista seurauksista keskustelevat Eurooppasalissa (Malminkatu 16, Helsinki) 15. maaliskuuta klo 10.00–11.00 Euroopan parlamentin jäsenet Henna Virkkunen (EPP, kok.), Miapetra Kumpula-Natri (S&D, sd.) ja Ville Niinistö (Greens/EFA, vihr.). Tilaisuuden juontaa digitalisaatiosta ja uusista teknologioista vastaava suurlähettiläs Stefan Lindström ulkoministeriöstä. Kahvitarjoilu klo 9.30 alkaen. Ilmoittaudu mukaan viimeistään 13. maaliskuuta! Tilaisuus striimataan Euroopan parlamentin Suomen-toimiston YouTube-kanavalla.

Kiinnostavatko sinua työmahdollisuudet kansainvälisessä ympäristössä? Tule urailtaan kuulemaan lisää työmahdollisuuksista Euroopan unionissa! Urailtaan ovat tervetulleita niin opiskelijat, työnhakijat kuin työssäkäyvätkin. Tapahtuma tarjoaa tilaisuuden kysyä ja ihmetellä, mitä ura EU:ssa oikein tarkoittaa ja miten sellaista voi tavoitella – eli ei huolta, vaikkei aihepiiri olisi sinulle entuudestaan tuttu. Turun urailta järjestetään tiistaina 19. maaliskuuta klo 17.00–19.00 Palladium-luokassa Aurum-rakennuksessa (Henrikinkatu 2). Uraillassa mukana on Jenna Rautionaho, joka suoritti harjoittelun keväällä 2023 Euroopan parlamentissa europarlamentaarikko Henna Virkkusen kabinetissa. Illan aikana kuulemme EU:ssa työskentelevien suomalaisten kokemuksia sekä pureudumme erilaisiin hakumenettelyihin ja työsuhteisiin. Lopuksi halukkaat voivat jäädä jatkamaan iltaa afterworkien merkeissä. Tilaisuudessa on tarjolla pientä purtavaa ja juotavaa. Uraillat olivat todella suosittuja syksyllä ja osallistujat kehuivat tilaisuuksien rentoa keskustelevaa tunnelmaa. Paikat menivät myös nopeasti täyteen, joten ilmoittaudu vikkelään mukaan!

Edustuston päällikkö Maria Blässar oli Maija Elonheimon haastateltavana Ylen Brysselin koneessa. Komissio on osoittanut johtajuutta monella alueella, ja keskeisenä tavoitteena onkin strategisen autonomian vahvistaminen ja haitallisista riippuvuuksista eroon pääseminen. Tähän liittyvän keskustelun lisäksi haastattelussa olivat esillä EU:n laajentuminen, Venäjän hyökkäyssodan seuraukset ja muuttunut geopoliittinen tilanne sekä vihreä kehitys. Blässar muistutti myös, että komissio on saanut työohjelmastaan toteutettua yli 90 prosenttia – kaikista kriiseistä huolimatta.

Juttusarjassamme EU:n tuomista arkipäivän hyödyistä pääset tutustumaan esimerkkeihin EU:n vaikutuksesta sinunkin arkeesi! Suomalaiset ovat olleet mukana Erasmus+ -vaihto-ohjelmassa jo yli 30 vuoden ajan. Hollannissa syksyllä 2022 Erasmus+ -vaihdossa opiskelleen Anni Saarelan mukaan kokemuksesta oli hyötyä sekä opintojen että työelämän kannalta. ”Ulkomaille lähteminen kasvattaa ihmisenä tosi paljon. Lisäksi vaihtolukukausi oli kiva irtiotto kaikesta tutusta, ja vaihdon aikana sain uusia ystäviä ympäri Eurooppaa. Nyt vierailemme näiden ystävien kanssa vuorotellen toistemme luona”, Jyväskylän yliopistossa opettajaksi opiskeleva Anni Saarela kertoo.

Eurooppalaisia kirjailijoita ja kirjallisuutta juhlistetaan eri puolilla Eurooppaa 25. maaliskuuta. Eurooppalaisten kirjailijoiden päivä on EU:n Luova Eurooppa -ohjelmaan kuuluva aloite, ja sen tarkoituksena on innostaa lukemiseen ja myös tuoda esiin Euroopan kielellistä monimuotoisuutta. Päivän kunniaksi komissio kannustaa opettajia, kirjastonhoitajia, kirjakauppiaita, järjestöjä ja kirjojen ystäviä eri puolilla Eurooppaa järjestämään erilaisia kirjailijoihin ja lukemiseen liittyviä tapahtumia 25. maaliskuuta tai tuon päivän tienoilla. Tapahtuman voi järjestää esimerkiksi koulussa, kirjastossa tai kirjakaupassa. Ehkä voit kutsua kirjailijan, kääntäjän tai kustantajan lukemaan jotakin teosta tai keskustelemaan kirjallisuudesta, kirjoittamisesta, kääntämisestä tai kustannusalasta? Päästä luovuutesi valloilleen! Eurooppalaisten kirjailijoiden päivän kunniaksi komissio järjestää myös eri puolille Eurooppaa ulottuvan kirjailijakierroksen, johon osallistuu 120 kirjailijaa, sekä lukemisen edistämiseen keskittyvän konferenssin Brysselissä 25.–26. maaliskuuta.

Onko organisaatiossanne tai kunnassanne kehitystarve, mutta resurssit puuttuvat? Onko teillä hankeidea, joka kannattaisi toteuttaa laajemmassa yhteistyössä? EU:n alueellisen yhteistyön Interreg-ohjelmissa on parhaillaan käynnissä rahoitushakuja, joihin kannattaa tarttua. Ohjelmat ovat osa EU:n alue- ja rakennepolitiikkaa, ja ne mahdollistavat esimerkiksi innovatiivisia pilotteja ja uusien käytäntöjen kokeilua. Ajatuksena Interreg-ohjelmissa on, että useamman EU-maan kumppanit kehittävät ratkaisuja yhteisiin haasteisiin. Hankkeessa on mahdollista päästä osaksi laajempaa kuntien, alueiden ja muiden toimijoiden verkostoa. Varsinaisten hanketulosten lisäksi kumppanit hyötyvät kokemusten ja asiantuntemuksen vaihdosta. Parhaillaan ovat avoinna rahoitushaut muun muassa Central Baltic -ohjelmassa ja Baltic Sea Region -ohjelmassa. Central Baltic -ohjelmassa otetaan 9.–30. huhtikuuta vastaan ensimmäisen vaiheen suurhankehakemuksia. Baltic Sea Region -ohjelmassa ensimmäisen vaiheen ideapaperin toimittamisen takaraja on 17. huhtikuuta.

Kiinnostaako työ tutkimuksen parissa? Euroopan komission Yhteinen tutkimuskeskus (JRC) tarjoaa riippumatonta, näyttöön perustuvaa tietämystä ja tieteellistä tietoa ja tukee EU:n toimintapolitiikkoja, joilla pyritään vaikuttamaan myönteisesti yhteiskuntaan. Yhteisessä tutkimuskeskuksessa on tällä hetkellä avoinna muun muassa useita tutkijanpaikkoja Isprassa (Italiassa) ja Geelissä (Belgiassa) esimerkiksi terveyden, ilmastonmuutoksen, datatieteen ja ydinfysiikan alalla. Suomalaiset hakijat olisivat JRC:ssä erittäin tervetulleita! Tutustu hakumenettelyyn ja työpaikkoihin JRC:n rekrytointiportaalissa!