Euroopan komission Suomen-edustusto

Venäjän raaka ja laiton hyökkäys Ukrainaan jatkuu, mutta samalla Venäjä ja muut tahot vahvistavat toimiaan, jotka tähtäävät kyberhäirintään ja eripuran luomiseen demokraattisissa yhteiskunnissa. Vastauksessa Venäjän informaatiovaikuttamiseen on yhtäältä pyrittävä torjumaan luotuja harhaanjohtavia mielikuvia ja toisaalta huolehdittava siitä, että vaalit ovat rehelliset ja läpinäkyvät ja että niihin ei pääse ulkoinen taho EU:ssa vaikuttamaan. Tämä korostuu kesäkuussa 2024 järjestettävissä Euroopan parlamentin vaaleissa. Komissio ehdotti aiemmin tällä viikolla ns. demokratian puolustuspakettia, jonka tarkoituksena on varautua kesäkuun EU-vaaleihin. Siitä voit lukea lisää alla olevasta uutisesta. Kun kaikki eivät pelaa reilusti, on myös EU:n reagoitava peiteltyyn ulkomaiseen vaikutustoimintaan tekemällä siitä näkyvää – mutta samalla kunnioittaen EU:n omia arvoja, sananvapautta ja perusoikeuksia. Tuoreen Eurobarometri-kyselyn mukaan EU:n kansalaisia huolettaa muun muassa se, että ihmiset perustavat äänestyspäätöksensä disinformaatioon ja että ulkopuoliset maat pyrkivät peitellysti vaikuttamaan vaaleihin. Haluan tässä vuoden viimeisessä uutiskirjeessä ehdottaa kaikille lukijoillemme kollektiivista uuden vuoden lupausta: äänestetään kesäkuun 2024 EU-vaaleissa ja nostetaan Suomen edellistä vuoden 2019 äänestysprosenttia (41 %) roimasti! Rauhallista joulua lukijoillemme!

Komissio on esittänyt demokratian puolustuspaketin, jonka tarkoituksena on varautua vuonna 2024 pidettäviin Euroopan parlamentin vaaleihin. Paketin avulla pyritään torjumaan ulkomaisen sekaantumisen uhkaa lisäämällä avoimuutta ja samalla edistämään kansalaisvaikuttamista ja kansalaisten osallistumista demokratioihimme. Demokratian puolustuspaketin keskiössä on lainsäädäntöehdotus, jolla lisätään avoimuutta ja demokraattista vastuuvelvollisuutta sellaisen kolmansien maiden puolesta harjoitettavan edunvalvontatoiminnan yhteydessä, jonka tavoitteena on vaikuttaa toimintapolitiikkoihin, päätöksentekoon ja demokraattiseen toimintaympäristöön. Lisäksi pakettiin kuuluu kaksi suositusta, joiden tarkoituksena on edistää vapaita, rehellisiä ja häiriönsietokykyisiä vaaleja sekä kansalaisten ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden osallistumista päätöksentekoon.

Tuoreen Eurobarometri-tutkimuksen mukaan Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen johdosta toteutetuilla erilaisilla EU:n toimilla on edelleen erittäin suuri kannatus. Lähes yhdeksän kymmenestä (89 %) kannattaa humanitaarisen avun antamista sodan koettelemille ihmisille ja yli kahdeksan kymmenestä (84 %) on samaa mieltä sotaa pakenevien ihmisten vastaanottamisesta EU:hun. Seitsemän EU:n kansalaista kymmenestä (70 %) uskoo, että Euroopan unioni on vakauden tyyssija levottomassa maailmassa. Tämä on vastaajien enemmistön näkemys kaikissa jäsenmaissa. Lisäksi yli kuusi kymmenestä kansalaisesta (61 %) suhtautuu optimistisesti EU:n tulevaisuuteen. Suomen maakohtainen raportti julkaistaan ensi viikolla, ja voit lukea siitä lisää joko verkkosivuiltamme tai ensi vuoden ensimmäisestä uutiskirjeestä!

Komissio on ehdottanut parannuksia eläinten kuljetusta koskeviin sääntöihin. Nykyiset säännöt ovat 20 vuotta vanhat eivätkä ne enää vastaa nykyisiä realiteetteja ja uusinta tieteellistä tietoa eivätkä kansalaisten huolta eläinten hyvinvoinnista. Uudistuksella parannetaan EU:ssa ja EU:sta vuosittain kuljetettavien 1,6 miljardin eläimen hyvinvointia. Ehdotuksessa muun muassa lyhennetään kuljetusaikoja ja sovelletaan tiukkoja ehtoja kuljetukseen äärimmäisissä lämpötiloissa. Samalla komissio antoi ehdotuksen koirien ja kissojen hyvinvoinnin parantamisesta. Ehdotus yhdenmukaistaa säännöt, joita sovelletaan kasvattajan tiloissa, eläinkaupoissa tai löytöeläinsuojissa kasvatettavien ja pidettävien koirien ja kissojen hyvinvointiin. Komissio myös vastasi eurooppalaiseen kansalaisaloitteeseen ”Eurooppa ilman turkiksia”. Komissio on pyytänyt Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaista (EFSA) antamaan tieteellisen lausunnon turkiseläinten hyvinvoinnista. EFSA antaa lausuntonsa maaliskuuhun 2025 mennessä.

Unionin kansalaisuus on yksi EU:n merkittävimmistä saavutuksista. Euroopan komissio juhlisti EU:n kansalaisuuden 30-vuotispäivää esityksellä, jolla pyritään vahvistamaan EU:n kansalaisuuteen liittyviä oikeuksia. Henkilöillä, joilla on jonkin EU-maan kansalaisuus, on tiettyjä – kotimaansa heille myöntämistä oikeuksista ja etuisuuksista erillisiä – oikeuksia ja etuisuuksia, kuten oikeus vapaaseen liikkuvuuteen, konsuliviranomaisten antamaan suojeluun ja aktiiviseen osallistumiseen demokratiaa toteuttaviin prosesseihin. Komissio julkaisi myös kansalaisuutta ja demokratiaa koskevan vuoden 2023 Eurobarometri-kyselyn tulokset. Niistä käy ilmi, että kaikista vastaajista 50 prosenttia ja suomalaisista jopa 56 prosenttia kokee olevansa hyvin perillä oikeuksistaan EU:n kansalaisina.

Rajat ylittävien ratkaisujen helpottamista koskevan asetuksen tarkoituksena on auttaa jäsenmaita poistamaan niitä monia esteitä, jotka vaikuttavat kansalaisten elämään Euroopan raja-alueilla. Kyse on EU:n sisärajoilla (sekä maa- että merirajoilla) olevista oikeudellisista ja hallinnollisista esteistä, jotka liittyvät muun muassa liikenne-, terveydenhuolto- ja koulutuspalvelujen saatavuuteen sekä infrastruktuurihankkeisiin. Erilaiset oikeudelliset ja hallinnolliset järjestelmät voivat olla monimutkaisia, kalliita ja hämmentäviä. Rajat ylittävät esteet haittaavat raja-alueiden taloudellista kehitystä ja vaikuttavat kielteisesti niillä asuvien 150 miljoonan Euroopan kansalaisen jokapäiväiseen elämään. Komission rahoittamassa tutkimuksessa arvioidaan, että jos nykyisistä oikeudellisista ja hallinnollisista esteistä poistettaisiin 20 prosenttia, raja-alueilla BKT kasvaisi 2 prosenttia ja työpaikkoja syntyisi yli miljoona.

Tekniikan akateemiset TEK:n järjestämässä keskustelutilaisuudessa syvennytään EU:n teollisuuspolitiikkaan digitalisaation näkökulmasta. Tule 15. joulukuuta klo 8.30–10.00 Eurooppasaliin (Malminkatu 16, Helsinki) tai linjoille kuulemaan, millä toimilla Eurooppa ja Suomi varmistavat asemansa digitalisaation kärjessä niin teknologian kehittämisen kuin tuotannon osalta. Tilaisuuden alustajana toimii Miapetra Kumpula-Natri, ja näkökulmapuheenvuorot aiheesta pitävät Markus Holmgren ja Jaakko Lehtinen. Ilmoittaudu mukaan 14. joulukuuta mennessä!

Euroopan komission Suomen-edustusto ja Faktabaari osallistuvat yhdessä Tubecon Games -tapahtumaan Tampere-talolla loppiaisena 6. tammikuuta. Faktabaarin Fact Hacker Pipsa sekä tubettaja ja tietokirjailija Ville Mäkipelto pohtivat klo 11.15 alkavassa lavaohjelmassa, onko mahdollista erottaa aitoja kuvia tekoälyllä luoduista kuvista. He myös paljastavat parhaat faktantarkistusvinkkinsä! EU:n ja Faktabaarin pisteellä pääset itse testaamaan, erotatko tekoälyllä tehdyt kuvat oikeista kuvista. Tapahtuma on avoinna klo 10.00–19.00, ja lippuja voi ostaa Tubeconin verkkosivujen kautta.

Nuoret voivat hakea EU:n solidaarisuusjoukkojen kautta hankerahaa omille paikallisille projekteilleen, jotka tukevat solidaarisuutta ja perustuvat eurooppalaisille perusarvoille. Tytöiltä tytöille -hanke tarjosi monikulttuurisista taustoista tuleville nuorille vertaistukea, hauskaa tekemistä tyttöjen illoissa ja uusia harrastuskokeiluja. Salma Heib ja Mariam Rafle esittelivät nyt jo päättynyttä espoolaista EU:n solidaarisuusjoukkojen hanketta Opetushallituksen Plussaa EU-ohjelmista -tilaisuudessa marraskuussa Tampereella. Hankkeen aikana ilmeni, että monikulttuurisista taustoista tulevien nuorten tyttöjen omalle toiminnalle on ollut iso tarve, joten etenkin tyttöjen iltoja on sen vuoksi jatkettu, vaikka hanke onkin päättynyt. Nuoret rohkaistuivat hyvistä kokemuksista niin paljon, että uusi hankehakemus on jo vireillä, ja ensimmäisen hakemuksen opit helpottavat hakemista.

Eurooppalainen Suomi ry:n Euroopan suunta -podcastin uuden tuotantokauden avausjaksossa vieraana on Euroopan komission Suomen-edustuston tiedotuspäällikkö Ismo Ulvila. EU:n ja EU-maiden tekemä energiapolitiikka vaikuttaa meidän jokaisen lompakkoon. Energiapolitiikka on myös ase, jota voidaan käyttää meitä vastaan. Venäjän Ukrainassa aloittaman hyökkäyssodan jälkeen olemme saaneet konkreettisesti kokea tämän. Miten energia-alan historia ja taustat vaikuttavat nykypäivän energiapolitiikkaan Euroopassa? Jakson juontaa Eurooppalaisen Suomen asiantuntija Maria Jokinen. Jakso on toteutettu ulkoministeriön Eurooppatiedotuksen tuella.

Yhdelle sivustolle koottuna löytyy suomeksi kattava tietopaketti virkamiesurasta, määräaikaisista työmahdollisuuksista ja harjoitteluista Euroopan komissiossa ja muissa EU:n toimielimissä. Sivusto sisältää osiot muun muassa avoimista työpaikoista, hakumenettelystä, käytännön työskentelystä EU:n palveluksessa, harjoittelujaksoista, tutkijoille tarjolla olevista tehtävistä sekä rekrytointeja hoitavasta EU:n henkilöstövalintatoimisto EPSOsta.