Euroopan komission Suomen-edustusto

Peruuntuiko matkasi korona-ajan matkustusrajoitusten takia? Vaikuttiko matkatoimisto Thomas Cookin konkurssi suunnitelmiisi? Komissio esitti tällä viikolla uudistuksia matkustajien oikeuksia koskevaan EU:n lainsäädäntöön, ja niissä tartutaan erityisesti näiden tapahtumien esiintuomiin ongelmiin. Uudella matkustajan oikeuksia koskevalla ehdotuksella parannetaan kuluttajansuojaa ostettaessa lentolippu välittäjän kautta. Ehdotus kattaa myös monta liikennevälinettä yhdistävät eli niin sanotut multimodaaliset matkat. Lisäksi ehdotuksella parannetaan vammaisten ja liikuntarajoitteisten matkustajien oikeuksia. Matkapakettien säännöt ovat saattaneet aiheuttaa päänvaivaa, koska tällä hetkellä matkapaketit ja yhdestä myyntipisteestä ostetut yhdistetyt matkajärjestelyt on vaikea erottaa toisistaan. Ehdotuksen mukaan säännöistä tulee selkeämmät ja yksinkertaisemmat: matkustajat saavat selkeän tiedon siitä, onko heille tarjottu matkapalvelujen yhdistelmä matkapaketti, mikä elinkeinonharjoittaja on vastuussa ja mitkä ovat matkustajien oikeudet pakettimatkustajina. Ehdotuksen kolmas elementti liittyy oikeuteen saada reaaliaikaista tietoa esimerkiksi viivästymisistä ja peruutuksista. Saataville tulisi myös uudentyyppisiä tietoja, esimerkiksi siitä, voiko pyörän ottaa junaan, ja esteettömyydestä, myös vammaisten tai liikuntarajoitteisten matkustajien kannalta. Uusien sääntöjen myötä eri liikennemuotojen yhdistäminen helpottaa ympäristöystävällisempää matkustamista. Ihmisten vapaa liikkuvuus on yksi EU:n sisämarkkinoiden kulmakivistä, ja uusien sääntöjen myötä sen hyödyntäminen on entistäkin helpompaa!

Muuttajien salakuljetus on ihmisarvoa loukkaavaa rikollista toimintaa, jolla tavoitellaan taloudellista tai muuta aineellista hyötyä. Salakuljetusverkostot saavat rikollisesta toiminnastaan huomattavia voittoja. Voitot ovat maailmanlaajuisesti vuosittain 4,7–6 miljardia euroa. Komissio on ehdottanut muuttajien salakuljetuksen ehkäisemiseen ja torjumiseen liittyvää uutta lainsäädäntöä. Lisäksi se on kehottanut perustamaan maailmanlaajuisen allianssin muuttajien salakuljetuksen torjumiseksi. Toimet ovat jatkoa komission puheenjohtaja Ursula von der Leyenin unionin tilasta 2023 pitämälle puheelle, jossa von der Leyen kehotti vahvistamaan kaikkia EU:n käytettävissä olevia keinoja muuttajien salakuljetuksen torjumiseksi. Näihin kuuluvat 20 vuotta vanhan lainsäädännön päivittäminen, EU:n virastojen – erityisesti Europolin – vahvistaminen ja yhteistyön tiivistäminen kumppanimaiden kanssa ongelman ratkaisemiseksi maailmanlaajuisesti.

Sähkönkulutuksen odotetaan kasvavan EU:ssa noin 60 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Miljoonat kattoaurinkopaneelit, lämpöpumput ja paikalliset energiayhteisöt jakavat resurssejaan, verkkoon tulee enemmän merellä tuotettavaa uusiutuvaa energiaa, ladattavien sähköajoneuvojen määrä lisääntyy ja vedyn tuotantotarpeet kasvavat. Siksi verkot on mukautettava entistä digitalisoidumpaan, hajautetumpaan ja joustavampaan järjestelmään. Komissio on ehdottanut toimintasuunnitelmaa, jolla varmistetaan, että sähköverkot toimivat tehokkaammin ja niitä otetaan käyttöön laajemmin ja nopeammin. Se on jo laatinut lainsäädäntöä, jolla tuetaan sähköverkkojen vahvistamista ja siirtoyhteyksien lisäämistä kaikkialla Euroopassa. Kun EU:n markkinat ovat täysin integroituneet, modernisoidulla infrastruktuuriverkolla varmistetaan, että ihmiset ja yritykset voivat hyötyä edullisemmasta ja puhtaammasta energiasta.

Metsät ovat keskeinen liittolaisemme ilmastonmuutoksen ja luonnon monimuotoisuuden vähenemisen torjunnassa. Ne ovat elintärkeitä maaseutualueiden ja biotalouden kannalta. Euroopan metsiin kohdistuu monia erilaisia paineita, kuten ilmastonmuutos ja ihmisen kestämätön toiminta. Komissio on ehdottanut metsien seurantaa koskevaa säädöstä, jolla korjataan puutteet Euroopan metsiin liittyvissä tiedoissa ja saadaan aikaan kattava metsiä koskeva tietopohja. Metsien paremman seurannan avulla on mahdollista toteuttaa toimia, joilla vahvistetaan metsien kykyä kestää tuholaisista, kuivuudesta ja maastopaloista aiheutuvia rajat ylittäviä uhkia, joita ilmastonmuutos pahentaa. Lisäksi seurannan avulla mahdollistetaan uudet liiketoimintamallit, kuten hiiliviljely, ja tuetaan hyväksytyn EU-lainsäädännön noudattamista.

Komissio on julkistanut talouspolitiikan EU-ohjausjakson ns. syyspaketin. Se perustuu syksyn 2023 talousennusteeseen, joka osoittaa EU:n talouden säilyttäneen häiriönsietokykynsä viime vuosina koetuista kriiseistä huolimatta. Kasvuvauhti on kuitenkin hiipunut vuonna 2023, kun inflaatio on ollut nopeaa ja rahoitusolot tiukentuneet. Vuonna 2024 kasvun odotetaan piristyvän vain maltillisesti. Talouspolitiikan EU-ohjausjakson neljä painopistettä ovat edelleen ympäristökestävyyden, tuottavuuden, oikeudenmukaisuuden ja makrovakauden edistäminen. Komissio on arvioinut, vastaavatko vuodeksi 2024 laaditut EU-maiden alustavat talousarviosuunnitelmat neuvoston heinäkuussa 2023 antamia finanssipoliittisia suosituksia. Suomen osalta on komission mukaan olemassa riski, ettei alustava suunnitelma ole neuvoston suositusten mukainen. Euroaluetta koskevassa suosituksessa keskitytään toimiin, joilla vastataan korkeasta inflaatiosta ja kilpailukyvystä johtuviin haasteisiin.

Oodi – ja myös EU@Oodi-pisteemme – on palvellut meitä kaikkia Kansalaistorin reunalla Helsingissä jo viisi vuotta. Syntymäpäiväsankaria juhlitaan tiistaina 5. joulukuuta monipuolisen ohjelman kera klo 14.00–18.30. EU@Oodi-pisteellä on tarjolla syntymäpäiväleivoksia sekä 800 ensimmäiselle vieraalle syntymäpäivämuki.

EU:n oikeusalan rahoitusohjelmien vuoden 2024 haut ovat avautumassa, ja oikeusministeriö järjestää infotilaisuuden ohjelmista ja niihin hakemisesta. Rahoitushakuja esittelevät Euroopan komission edustajat ja CERV-ohjelman (perusoikeudet ja arvot -rahoitusohjelma) yhteyspiste. Kuulet myös käytännön hakukokemuksia ja vinkkejä kokeneilta hanketoteuttajilta. Tilaisuus järjestetään Eurooppasalissa (Malminkatu 16, Helsinki) sekä etänä 11. joulukuuta klo 12.00–17.00. Tilaisuuden seminaariosuus päättyy klo 15.00, ja sen jälkeen osallistujilla on mahdollisuus verkostoitua ja jututtaa asiantuntijoita. Tarjolla on glögiä ja pientä purtavaa. Tutustu ohjelmaan ja ilmoittaudu mukaan 7. joulukuuta klo 16.00 mennessä.

Helsingin Lausujat ry on jouluisten runojen äärellä. Tule ja koe teatterinomainen joulurunoista koostuva esitys Jouluni juuri täällä. Upeista teksteistä koottu esitys sisältää joulutunnelmia moneen makuun. Esitys pidetään Eurooppasalissa (Malminkatu 16, Helsinki) 13. joulukuuta klo 16.30–17.30.

Tekniikan akateemiset TEK:n järjestämässä keskustelutilaisuudessa syvennytään EU:n teollisuuspolitiikkaan digitalisaation näkökulmasta. Tule 15. joulukuuta klo 8.30–10.00 Eurooppasaliin (Malminkatu 16, Helsinki) tai linjoille kuulemaan, millä toimilla Eurooppa ja Suomi varmistavat asemansa digitalisaation kärjessä niin teknologian kehittämisen kuin tuotannon osalta. Tilaisuuden alustajana toimii Miapetra Kumpula-Natri, ja näkökulmapuheenvuorot aiheesta pitävät Markus Holmgren ja Jaakko Lehtinen. Ilmoittaudu mukaan 14. joulukuuta mennessä!

EU:n Luova Eurooppa -ohjelman monialaisen toimintalinjan alla on avautunut rahoitushaku medialukutaitohankkeille. Jaossa on yhteensä 2 miljoonaa euroa, ja yksittäisille hankkeille tukea voi hakea enintään 500 000 euroa. Rahoituksen avulla halutaan kehittää innovatiivisia rajat ylittäviä medialukutaitohankkeita ja -yhteisöjä jatkuvasti muuttuvassa digitaalisessa mediaympäristössä. Hankkeissa on oltava mukana vähintään kolme alan toimijaa kolmesta Luova Eurooppa -ohjelmaan osallistuvasta maasta. Osallistujat voivat olla voittoa tavoittelevia tai tavoittelemattomia organisaatioita, julkisia tai yksityisiä toimijoita, kansainvälisiä organisaatioita, yliopisto- tai koulutusorganisaatioita, media-alan organisaatioita, tutkimus- tai teknologia-alan organisaatioita tai teknologian tarjoajia. Tutustu hankkeen teemoihin ja ehdotuspyyntöön, ja jätä hakemus 7. maaliskuuta 2024 mennessä.

Itämeren rannikkovaltioissa asuu yhteensä 85 miljoona ihmistä, mutta harva meistä tiedostaa, kuinka kriittinen sen nykytila on. Euroopan saastuneinta merta uhkaavat biodiversiteetin menetys, happamoituminen, rehevöityminen ja kaikenlaiset mereen päätyvät jätteet. Lisäksi ilmastonmuutos on uhka Itämeren murtoveden herkälle tasapainolle. Pelkästään rehevöitymisongelma koskee peräti 97:ää prosenttia Itämerestä, ja veden vaihtuvuus ja valuma-alueiden runsaslukuisuus pahentavat tätä ongelmaa. Itämeren alueellinen yhteistyö on ottanut välillä askelia eteenpäin ja välillä taaksepäin. Nykytila tekee yhteistyöstä erityisen ongelmallisen, koska Venäjä ei käytännössä osallistu 50-vuotiaan Helsingin komission yhteistyöhön, vaikka ongelmat ovat kaikille yhteisiä. Vuoden 2020 ensimmäinen Our Baltic -konferenssi sopi poliittisista suuntaviivoista Itämeren alueellisen yhteistyön kehittämiselle. Ne koskivat varsinkin ylikalastamisen ja saastumisen estämistä sekä uponneiden alusten ja ammusten käsittelyn vastuullisen käsittelyn periaatteita. Myös Suomessa käyty viimeaikainen keskustelu silakoista osoittaa, kuinka vaikeaa voi poliittisesti olla sellaisten tietoon perustuvien ehdotusten toimeenpano, jotka koskevat kestävyyden ja ekosysteemien turvaamista. Loppukesästä 2023 pidetty toinen Our Baltic -konferenssi keskittyi varsinkin vanhojen ammusten aiheuttamaan riskiin.

Komissio edistää nyt EU:n laajentumista. Komission 8. marraskuuta julkaisemassa laajentumispaketissa esitetään yksityiskohtainen arvio Albanian, Bosnia ja Hertsegovinan, Kosovon, Montenegron, Pohjois-Makedonian, Serbian, Turkin, Ukrainan, Moldovan ja Georgian edistymisestä niiden tiellä kohti EU:n jäsenyyttä. Komissio suosittaa liittymisneuvotteluiden aloittamista Ukrainan ja Moldovan kanssa. Arvion mukaan Ukraina on toteuttanut yli 90 prosenttia komission edellyttämistä uudistuksista, mutta maan täytyy yhä jatkaa työtä korruption torjumiseksi, rajoittaa oligarkkien valtaa ja hioa vähemmistöihin liittyvää lainsäädäntöään. Myös Moldova on tehnyt merkittäviä uudistuksia, muun muassa kehittänyt oikeuslaitostaan ja korruptiontorjuntaelimiään. ”Ukrainan puolustuksen lopputulos on yksi keskeisimmistä tekijöistä siinä, millä tavalla EU:n laajentuminen tosiasiassa voi onnistua tulevan kymmenen vuoden aikana, sillä unioni ei voi ottaa jäsenekseen sotaa käyvää maata tai maata, joka ei hallitse rajojaan”, sanoo Ulkopoliittisen instituutin tutkija Tyyne Karjalainen.

Sodat, pandemia, taloudellinen ahdinko perheissä ja valeuutiset värittävät nykypäivänä vahvasti nuorten elämää. Teknologian mukanaan tuoma tietotulva ja sosiaalinen media aiheuttavat yhä enemmän paineita. Vastauksena näihin haasteisiin ja opettajien kokemaan huoleen Joroisten lukiossa syntyi aktiiviseen kansalaisuuteen tähtäävä We4EU-hanke, joka saa Erasmus+ -hankerahaa. Osa hankkeen toiminnasta tapahtuu Joroisten lukion sisällä, mutta koululla on hankkeessa myös kumppanioppilaitokset Romaniasta, Ranskasta, Italiasta ja Turkista. Jokaisessa maassa nuoret vierailevat viiden päivän ajan ja asuvat paikallisissa perheissä. ”Nuoria jännittää mennä isäntäperheisiin, mutta jälkikäteen heidän silmänsä suorastaan loistavat, kun he ovat voittaneet itsensä ja saaneet uusia kokemuksia. Lisäksi nuoret saavat aivan valtavasti rohkeutta, kun he esiintyvät ulkomailla, ja uskoa siihen, että minä selviän ja osaan”, Plussaa EU-ohjelmista -tilaisuuteen Tampereella 7. marraskuuta osallistunut Joroisten yhteiskoulun opettaja Laura Suhonen kertoo.

Ensi kesän alussa, 9. kesäkuuta 2024, käydään tärkeät europarlamenttivaalit. EU:n tiedotuspisteet eri puolilla Suomea ovat keskeisessä roolissa EU-tietouden jakamisessa. Pohjoismaiden Europe Direct -tiedotuspisteet kokoontuivat kuudetta kertaa yhteiseen tapaamiseen Ruotsin Lundissa järjestettävien EU-päivien yhteydessä 13.–15. marraskuuta. EU-päivien tärkeimmät viestit niveltyivät EU-vaalien merkityksen lisäksi geopoliittiseen tilanteeseen, turvallisuuteen ja EU:n laajenemiseen sekä eurooppalaisen kilpailukyvyn ylläpitämiseen ja edistämiseen suhteessa USA:n ja Kiinan markkinoihin. Suomen delegaatioon kuuluivat Etelä-Savo, Pohjois-Savo, Etelä-Pohjanmaa, Kainuu, Pirkanmaa, Pohjois-Pohjanmaa ja Kymenlaakso. ”Ensi kevään haaste erityisesti Itä-Suomessa on kannustaa kansalaisia käyttämään äänioikeuttaan vuoden 2024 EU-vaaleissa”, kirjoittaa Etelä-Savon Europe Direct -tiedotuspistettä Lundin EU-päivillä edustanut projektikoordinaattori Jatta Juhola. Hän kertoo, että Europe Direct Etelä-Savo jakaa aktiivisesti tietoa EU:sta eri tapahtumissa ja oppilaitoksissa. Pisteen kautta on saatavilla myös opetusmateriaaleja oppilaitosten käyttöön.

Yhdelle sivustolle koottuna löytyy suomeksi kattava tietopaketti virkamiesurasta, määräaikaisista työmahdollisuuksista ja harjoitteluista Euroopan komissiossa ja muissa EU:n toimielimissä. Sivusto sisältää osiot muun muassa avoimista työpaikoista, hakumenettelystä, käytännön työskentelystä EU:n palveluksessa, harjoittelujaksoista, tutkijoille tarjolla olevista tehtävistä sekä rekrytointeja hoitavasta EU:n henkilöstövalintatoimisto EPSOsta.