Euroopan komission Suomen-edustusto

Eilinen Euroopan komission tiedotustilaisuus puheenjohtaja Ursula von der Leyenin johdolla oli tavallistakin merkityksellisempi, olihan kyseessä komission odotettu vuosittainen arviointiraportti eri hakijamaiden uudistusten edistymisestä ja siitä, kuinka paljon, puheenjohtajan sanoin, ovea raotetaan lisää. Hetken historiallisuus ja merkityksellisyys – 10 vuotta sen jälkeen, kun ukrainalaisia kuoli Maidanin aukiolla EU-lippujen alla heidän halutessaan valita Euroopan ja demokratian – välittyi lukuisten eri hakijamaista olevien toimittajien tunnepitoisista kysymyksistä. Useissa hakijamaissa viime viikkoina kiertänyt puheenjohtaja teki selväksi sen, että tällä geopolitiikan ratkaisevalla hetkellä eurooppalaisten maiden on valittava puolensa – kuten useimmat ovat jo tehneet. Puheenjohtaja alleviivasi myös sitä, että laajentuminen ei tapahdu automaattisesti. EU:n arvojen ja lainsäädännön hyväksyminen on tinkimätön ehto. Siksi useimmat hakijat ovatkin kiihdyttäneet uudistuksiaan ja useimmissa kansalaismielipide kannattaa EU-jäsenyyttä. Joissakin hakijamaissa jäsenyyden kannatus on yli 90 prosenttia.

Komissio on suosittanut, että neuvosto aloittaisi liittymisneuvottelut Ukrainan ja Moldovan kanssa. Georgian osalta komissio suosittelee maan saavuttamien tulosten perusteella, että neuvosto myöntää sille ehdokasmaan aseman. Edellytyksenä on, että maa toteuttaa useita toimia. Bosnia ja Hertsegovinan osalta komissio suosittelee liittymisneuvottelujen aloittamista, kunhan maa edistyy riittävästi jäsenyysehtojen täyttämisessä. Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen painotti, että ”laajentuminen on Euroopan unionille elintärkeää. Unionin valmiiksi saattaminen on unionin luonnollinen tulevaisuushorisontti, ja siihen liittyy tällä hetkellä myös vahva taloudellinen ja geopoliittinen logiikka. Aiemmat laajentumiset ovat osoittaneet, että laajentumisesta on valtavaa hyötyä sekä liittymisneuvotteluja käyville maille että EU:lle. Siinä kaikki voittavat.”

Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen ja Ukrainan presidentin puoliso Olena Zelenska käynnistivät marraskuussa 2022 solidaarisuuskampanjan koulubussien toimittamiseksi Ukrainaan. He olivat viime viikolla mukana tilaisuudessa, jossa koulubussit luovutettiin virallisesti Kiovan, Sumyn, Mykolajivin, Dnipron, Lvivin ja Tšernihivin alueiden paikallisviranomaisten edustajille. Von der Leyen totesi olevansa tyytyväinen, että voimme auttaa ukrainalaisia lapsia pääsemään turvallisesti kouluun. ”EU:n komission ja jäsenmaiden lahjoittamat yli 370 koulubussia osoittavat tuleville ukrainalaissukupolville yhteisen sitoutumisemme”, von der Leyen sanoi. Kampanjan aikana Euroopan komissio on hankkinut 100 koulubussia, joiden arvo on noin 14 miljoonaa euroa. Lisäksi julkiset ja yksityiset tahot EU:n jäsenmaissa ovat lahjoittaneet Euroopan komission hallinnoiman EU:n pelastuspalvelumekanismin kautta 271 koulubussia.

Komissio avaa 23. marraskuuta innovaatiorahaston vuoden 2023 ehdotuspyynnön ja huutokaupan innovatiivisten teknologioiden käyttöönoton nopeuttamiseksi Euroopassa. Niiden kautta Euroopan teollisuuden ja puhtaan teknologian toimijoiden saataville asetetaan yhteensä 4,8 miljardin euron määrärahat. Rahoituksella tuetaan Euroopan vihreän kehityksen ohjelman ja nettonollateollisuutta koskevan säädöksen tavoitteita. Huutokauppa järjestetään ensimmäistä kertaa, ja sen tarkoituksena on tukea uusiutuvan vedyn tuotantoa. Huutokaupat ovat innovaatiorahaston uusi rahoitusmekanismi ja keskeinen osa EU:n vetypankkia. Tarjoajille eli hankkeiden kehittäjille myönnettävien määrärahojen osuus kokonaisbudjetista on 800 miljoonaa euroa.

Energiateollisuus ry:n ydinvoimatoimikunta järjestää ydinvoiman tulevaisuutta Euroopassa ja Suomessa käsittelevän tilaisuuden. Tilaisuudessa käsitellään Suomen hallitusohjelman toimeenpanoa, Euroopan komission tulevaa työohjelmaa ja ydinvoiman roolia energiajärjestelmässä. Tervetuloa mukaan kuulemaan, miten ydinvoimainvestointeja voidaan edistää Euroopassa ja Suomessa sekä millaisia hyötyjä tästä saadaan. Tilaisuus järjestetään Eurooppasalissa (Malminkatu 16, Helsinki) 13. marraskuuta klo 13.00–15.30, ja siihen pyydetään ilmoittautumaan ennakkoon.

Tiesitkö, että tekstiili- ja muotiteollisuus on maailman toiseksi saastuttavin teollisuudenala? Iso osa vaatteiden ilmasto-ongelmista olisi ratkaistavissa paremmilla valinnoilla. Aktivistimummot kutsuvat keskustelemaan vastuullisista vaatevalinnoista Parasta päälle -tilaisuuteen 14. marraskuuta klo 16.00–18.00 Eurooppasaliin (Malminkatu 16, Helsinki). Aktivistimummo Reetta Meriläisen vetämässä ylisukupolvisessa paneelissa pohditaan, mikä ohjaa vaatevalintojamme ja millaisia ovat ilmaston kannalta parhaat valinnat. Puhujina ovat tietokirjailija Aku Varamäki; tekstiilitaiteilja, emerita professori Helena Hyvönen ja toimitusjohtaja Timo Huhtamäki (Secondhand Emmy). Paneelissa ovat mukana myös muun muassa toimittaja Laura Pörsti ja ilmastolääkäri Helena Kääriäinen. Tervetuloa!

Ukraina, Moldova ja Georgia kolkuttelevat EU:n ovella toivoen EU-maiden johtajien päättävän joulukuun 2023 huippukokouksessa jäsenyysneuvottelujen avaamisesta. Keskustelua käydään nyt muun muassa siitä, kuinka EU:n päätöksentekojärjestelmää olisi uudistettava, jotta unioni pystyy toimimaan Ukrainan ja muiden uusien jäsenmaiden liittyessä. Mitä pitäisi tapahtua, jotta EU ja potentiaaliset tulevat jäsenet voivat ottaa askeleen EU27:stä kohti EU36:tta? SaferGlobe ja Eurooppalainen Suomi järjestävät aiheesta keskustelutilaisuuden Eurooppasalissa (Malminkatu 16, Helsinki) 16. marraskuuta klo 13.00–15.30. Tilaisuuden tervetuliaissanat lausuvat SaferGloben toiminnanjohtaja Maria Mekri ja Eurooppalaisen Suomen toiminnanjohtaja Totti Sivonen. Mukana on asiantuntijoita muun muassa ulkoministeriöstä, Helsingin yliopistosta ja Ulkopoliittisesta instituutista. Tilaisuus järjestetään ulkoministeriön Eurooppatiedotuksen tuella. Ilmoittaudu mukaan!

Venäjän hyökkäys Ukrainaan on tuomittu laajalti Yhdistyneiden kansakuntien peruskirjan räikeäksi rikkomiseksi. Peruskirjan 2 artiklan 4 kohta, jossa kielletään voimankäyttö kansainvälisissä suhteissa, on ollut sodanjälkeisen maailmanjärjestyksen perusperiaate. Onkin katsottu, että Ukraina taistelee paitsi olemassaolonsa myös koko sääntöihin perustuvan kansainvälisen järjestyksen tulevaisuuden puolesta. Lisäksi Ukraina pyrkii yhdessä liittolaistensa kanssa luomaan uusia vastuuvelvollisuusmekanismeja riittämättömiksi osoittautuneiden nykyisten mekanismien tilalle. Itä-Suomen yliopiston oikeustieteiden laitos järjestää aiheesta englanninkielisen keskustelutilaisuuden, jossa pureudutaan asiaan liittyviin haasteisiin kansainvälisen oikeuden näkökulmasta. Puhujina ovat OTT Tarja Långström, ulkoministeriö, ja Dr Jacques Hartmann, University of Dundee. Tilaisuus järjestetään Eurooppasalin isossa neuvotteluhuoneessa (Malminkatu 16, Helsinki) sekä Zoomissa 20. marraskuuta klo 9.00–10.30, ja siihen pyydetään ilmoittautumaan etukäteen.

Kiristynyt globaali kilpailu haastaa Eurooppaa ja myös reilua kilpailua EU-maiden välillä. Ovatko EU:n neljä vapautta – tavaroiden, palvelujen, pääoman ja ihmisten vapaa liikkuvuus – vaarassa? Millaisia uudistuksia tarvitaan sisämarkkinoiden kasvumahdollisuuksien vahvistamiseksi ja Euroopan globaalin kilpailukyvyn parantamiseksi? Euroopan parlamentin Suomen-toimisto järjestää keskustelun ajankohtaisista sisämarkkinakysymyksistä 20. marraskuuta klo 9.00–10.00 Eurooppasalissa (Malminkatu 16, Helsinki). Keskustelemassa ovat Euroopan parlamentin jäsen Miapetra Kumpula-Natri (S&D, sd), liikenne- ja viestintäministeriön kansliapäällikkö Minna Kivimäki, Euroopan parlamentin tutkimuspalvelujen pääosaston (EPRS) yksikönpäällikkö Lauro Panella ja Elinkeinoelämän keskusliiton johtava asiantuntija Päivi Wood. Juontajana toimii Ulkopoliittisen instituutin EU-ohjelmajohtaja Juha Jokela. Tilaisuuden pääkieli on englanti. Kahvitarjoilu klo 8.30 alkaen. Ilmoittaudu mukaan viimeistään 16. marraskuuta. Keskustelu striimataan parlamentin toimiston Facebook-sivulla.

Suomi-Puola Yhdistysten Liitto (SPYL) järjestää Eurooppasalissa (Malminkatu 16, Helsinki) kahden keraamikon ja taiteen tohtorin, Helena Leppäsen ja Katarzyna Handzlik-Bąkin yhteisen keramiikkanäyttelyn. Näyttelyn ensi-ilta oli Ars Nova Botnicassa Etelä-Pohjanmaalla Teuvalla, josta Helena Leppänen on kotoisin. Näyttely sisältää töitä arjen käyttökeramiikasta teolliseen keramiikkaan samoin kuin käsitteellistä taidekeramiikkaa. Helena Leppäseltä mukana on poimintoja pitkän uran varrelta. Katarzyna Handzlik-Bąkin kokoelma on eräänlainen erikoisuuksien varasto – kokoelma muistoesineitä unista. Näyttely on avoinna 8. joulukuuta saakka ma–to klo 10.00–16.30 ja pe klo 10.00–16.00, paitsi Eurooppasalissa järjestettävien tilaisuuksien aikana. Tervetuloa!

Åbo Akademissa järjestetään 28. marraskuuta klo 14.00–16.00 EU-kääntäjän ja -tulkin työtä sekä EU-harjoitteluja koskeva ruotsinkielinen infotilaisuus. Tilaisuudessa Euroopan komission käännöstoimen pääosaston kääntäjä Minna Holmberg kertoo työurastaan kääntäjänä ja tulkkina sekä siitä, miten voi hakea kielialan töihin tai harjoitteluihin EU:n toimielimiin. Etäyhteyden kautta paikalla on myös komission ruotsin kieliosaston kääntäjäharjoittelija Hanna Lundén, joka kertoo harjoittelukokemuksestaan ja antaa vinkkejä hyvän harjoitteluhakemuksen laatimiseen.

Åbo Akademissa järjestetään 29. marraskuuta klo 15.00–16.30 ruotsinkielinen infotilaisuus harjoittelu- ja työmahdollisuuksista EU:n toimielimissä. Tilaisuudessa saat tietoa harjoitteluista Euroopan komissiossa ja muissa EU:n toimielimissä, harjoitteluhakemuksen laatimisesta, erilaisista työmahdollisuuksista, EU:n henkilöstövalintatoimisto EPSOn valintamenettelyistä sekä asumisesta Brysselissä ja Luxemburgissa. Voit myös esittää kysymyksiä. Tilaisuudessa puhuvat Euroopan komission käännöstoimen pääosaston kääntäjä Minna Holmberg sekä etäyhteyden kautta komission ruotsin kieliosaston kääntäjäharjoittelija Hanna Lundén. Tilaisuutta voi seurata myös Zoomin kautta.

EU on Euroopan vihreän kehityksen ohjelman ja REPowerEU-suunnitelman ansiosta maailman kärkimaita puhtaaseen energiaan siirtymisessä. Nettonollaenergiateknologian valmistuksessa EU:lla ei kuitenkaan ole samanlaista edelläkävijäasemaa kuin uusiutuvien energialähteiden käyttöönotossa. ”Nyt onkin löydettävä keinot vahvistaa alan teollisuutta EU:ssa. Keskusteluissa unohdetaan usein yksi tekijä: inhimillinen pääoma. EU-komission vuoden 2023 puhtaan energian teknologioiden kilpailukykyä koskeva raportti puhuu karua kieltä: Tavoitteisiin pääsy edellyttäisi jopa 3,5 miljoonan uuden laadukkaan työpaikan luomista EU:ssa uusiutuvan energian alalle. Alan työvoiman on siis yli kaksinkertaistuttava! Tämä koskee myös Suomea. Odotetun investointiaallon myötä Suomikin tulee kipeästi tarvitsemaan alan osaajia”, painottavat työllisyydestä ja sosiaalisista oikeuksista vastaava komissaari Nicolas Schmit ja energiasta vastaava komissaari Kadri Simson Aamulehdessä 28. lokakuuta julkaistussa kirjoituksessaan.

Elokuussa nuorten aikuisten ryhmät Vantaalta ja eteläitalialaisesta Molfettan pikkukaupungista tutustuivat jätteenpolttoon Vantaan Energian jätevoimalassa. Kierros voimalassa oli osa vierailua, joka järjestettiin Vantaan nuorisopalvelujen vetämässä Erasmus+ -rahoitteisessa hankkeessa Youth With a Purpose – Pathway to a sustainable future. Hankkeessa toteutettiin kahdenvälinen nuorisovaihto, jonka teemoina olivat kierrätys, kiertotalous ja erityisesti pikamuotiteollisuus. ”Hankkeen suunnittelussa yhdessä nuorten kanssa meille alkoi terävöityä, että yksi konkreettisimmista lähestymistavoista ympäristöongelmiin on oma vaatekaappi. Nyt tiedämme enemmän siitä, kuinka valtava päästölähde vaateteollisuus itse asiassa on”, sanoo suomalaisryhmän vetäjänä toiminut nuorisotyön koordinaattori Joel Saikkonen Vantaan nuoriso- ja yhteisöpalveluista. Suomalaisryhmä oli vieraillut Molfettassa aiemmin keväällä. Saikkosen mukaan hankkeen kumpikin vierailu antoi osallistujille paljon enemmän kokemuksia ja oppia kuin mitä vaikkapa turistimatkalla voisi saada.

Yhdelle sivustolle koottuna löytyy suomeksi kattava tietopaketti virkamiesurasta, määräaikaisista työmahdollisuuksista ja harjoitteluista Euroopan komissiossa ja muissa EU:n toimielimissä. Sivusto sisältää osiot muun muassa avoimista työpaikoista, hakumenettelystä, käytännön työskentelystä EU:n palveluksessa, harjoittelujaksoista, tutkijoille tarjolla olevista tehtävistä sekä rekrytointeja hoitavasta EU:n henkilöstövalintatoimisto EPSOsta.