Euroopan komission Suomen-edustusto

Suomen liittymisestä Euroopan unioniin on kulunut 28 vuotta. Yhtä monta vuotta on kulunut siitä, kun ensimmäiset suomalaiset aloittivat uransa EU-viroissa. Nämä työuransa Brysselissä ja Luxemburgissa tehneet suomalaiset alkavat nyt lähestyä eläkeikää, ja unionin toimielimiin kaivataan uutta suomalaisverta. Suomalaiset eivät kuitenkaan ole hakeutuneet EU-tehtäviin kovinkaan innokkaasti viime vuosina. Komission Suomen-edustustossa tehdäänkin hartiavoimin töitä heidän houkuttelemisekseen näihin mielenkiintoisiin tehtäviin. On koko unionin etu, että toimielimissä työskentelee kaikkien EU-maiden kansalaisia. Kun EU-toimielimet rekrytoivat työntekijöitä, ne pyrkivät varmistamaan, että työntekijät ovat kotoisin maantieteellisesti mahdollisimman laajalta alueelta. Henkilöstön kansalaisuusjakauman pitäisi vastata EU:n väestöjakaumaa ja pienemmillä jäsenvaltioilla olisi oltava tietty vähimmäisedustus. Nämä periaatteet huomioon ottaen kaikille EU:n kansalaisuuksille on määritetty oma tavoitetasonsa.

Euroopan komissio on hyväksynyt Suomen esittämän miljardin euron järjestelyn, jolla yrityksiä tuetaan Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen johdosta. Tukijärjestely hyväksyttiin komission 9. maaliskuuta 2023 vahvistamien valtiontuen tilapäisten kriisi- ja siirtymäpuitteiden nojalla. Järjestely koostuu kahdesta tukimuodosta: 1) yhteensä 400 miljoonan euron rajoitettu tuki sähkön käyttäjille sähköyhtiöiden kautta kanavoituina suorina hyvityksinä, joilla kompensoidaan osa kuukausittaisista sähkölaskuista; tuen kokonaismäärä on 400 miljoonaa euroa; ja 2) yhteensä 600 miljoonan euron suuruinen valtion takaamien lainojen muodossa annettava maksuvalmiustuki sähköyhtiöille sähkölaskutulojen viivästymisen vuoksi. Molemmissa tukimuodoissa tuki on myönnettävä 31. joulukuuta 2023 mennessä.

Komissio on ehdottanut yhteisiä kriteerejä viherpesun torjumiseksi ja sen todentamiseksi, että yritysten esittämät ympäristöväittämät pitävät paikkansa. Tarkoituksena on selkeyttää tilannetta kuluttajien kannalta ja antaa parempi varmuus siitä, että kun jotakin myydään ympäristöystävällisenä, se tosiasiallisesti on ympäristöystävällistä. Lisäksi ehdotuksella halutaan antaa kuluttajille parempilaatuista tietoa ympäristövalinnoista. Komission ehdotuksesta hyötyvät myös yritykset, jotka todella pyrkivät parantamaan tuotteidensa ympäristökestävyyttä. Komission tutkimuksessa vuodelta 2020 tuotiin esiin, että 53,3 prosenttia tarkastelluista EU:n ympäristöväitteistä oli epämääräisiä, harhaanjohtavia tai perusteettomia ja 40 prosentista ei esitetty näyttöä.

Vialliset tavarat on viime vuosikymmeninä usein vain vaihdettu uusiin sen sijaan, että ne olisi korjattu. Kuluttajia ei myöskään ole riittävästi kannustettu korjauttamaan tavaroita lakisääteisen takuun umpeuduttua. Komissio on nyt hyväksynyt ehdotuksen yhteisiksi säännöiksi, joiden ansiosta tavaroiden korjauttamisesta tulee kuluttajille aiempaa helpompi ja kustannustehokkaampi vaihtoehto. Ehdotuksella annetaan kuluttajille uusi ”korjauttamisoikeus”, joka on voimassa sekä lakisääteisen takuun puitteissa että sen umpeuduttua. Lakisääteisen takuun puitteissa myyjän on tarjottava tavaran korjaamista, paitsi jos korjaaminen on kalliimpaa kuin tavaran vaihtaminen uuteen. Lakisääteisen takuun umpeuduttua kuluttajilla on käytössään uusia oikeuksia ja välineitä, jotta tavaran korjauttaminen olisi helppo vaihtoehto. Kuluttajilla on muun muassa oikeus vaatia tuottajia korjaamaan tavarat, jotka ovat EU:n lainsäädännön mukaan teknisesti korjattavissa, kuten pesukone tai televisio.

Alkuvuodesta 2023 tehdyssä Eurobarometri-kyselyssä suomalaiset katsoivat, että EU merkitsee heille ennen muuta käytännön asioita: vapautta matkustaa, opiskella ja työskennellä kaikkialla EU:n alueella. Lisäksi Euroopan unioni merkitsee suomalaisille euroa ja rauhaa, jonka merkitys on Ukrainan sodan ja kiristyneen kansainvälisen tilanteen myötä noussut. Suomalaisten mielestä EU:n suurimmat ongelmat liittyvät tällä hetkellä kansainväliseen tilanteeseen, hintojen nousuun ja inflaatioon sekä energian saantiin.

Tervetuloa tutustumaan Ruotsiin EU:n puheenjohtajamaana! Hanasaaren ruotsalais-suomalaisessa kulttuurikeskuksessa 14. huhtikuuta klo 14.00 alkaen järjestettävän tilaisuuden teemana on Ruotsi kulttuurimaana Euroopassa. Tilaisuudessa ovat puhujina Hanasaaren kulttuurikeskuksen toimitusjohtaja Gunvor Kronman, Helsingin yliopiston pohjoismaisen tutkimuksen professori Peter Stadius ja dosentti, Ruotsin Nationalmuseumin pääjohtaja Susanna Pettersson. Alustusten jälkeen käydään keskustelua ja pohditaan muun muassa sitä, tunnemmeko oikeasti naapurimme Ruotsin ja sen kulttuurielämän. Keskustelun jälkeen on mahdollisuus tutustua taidenäyttelyyn Juuret. Tilaisuuteen on vapaa pääsy, mutta siihen pyydetään ilmoittautumaan 10. huhtikuuta 2023 mennessä. Tilaisuuden järjestää Euroopan kulttuuriyhdistys EKSO ry yhteistyössä Hanasaaren ruotsalais-suomalaisen kulttuurikeskuksen ja Eurooppalainen Suomi ry:n kanssa.

Keitä oikeastaan ovat ”ne siellä Brysselissä”, jotka haluavat päättää kaikesta? Ja miksi he käyttävät niin kummallisia sanoja? Näihin kysymyksiin saat vastauksen webinaarissa, jossa tarkastellaan EU-direktiivin syntyä ja säädöksen terminologian kehittymistä. Webinaarin aluksi tutustutaan EU:n lainsäädäntöprosessiin englanniksi. Sen jälkeen tavataan EU:n toimielinten ruotsinkielisiä asiantuntijoita – kääntäjiä, terminologeja ja lingvistijuristeja – jotka tuovat mukaan ruotsin kielen näkökulman. Työ direktiivin parissa ei kuitenkaan pääty vielä siinä vaiheessa, kun säädösteksti on viimeistelty Brysselissä, vaan sen jälkeen käynnistyy intensiivinen työ jäsenmaissa, sillä direktiivi on saatettava osaksi maiden kansallista lainsäädäntöä. Webinaarissa on siksi mukana ruotsalaisia ja suomalaisia virkamiehiä kertomassa EU-direktiiveihin liittyvästä oikeudellisesta ja kielellisestä työstä. Webinaari on ruotsinkielinen, ja se pidetään Zoomissa 25. huhtikuuta 2023 klo 9.30–17.00. Tutustu ohjelmaan ja ilmoittaudu viimeistään 17. huhtikuuta!

”Vanhat konstit eivät enää tepsi geopoliittiseen kilpailuun, jossa Suomikin on mukana osana EU:ta. Siksi murrosvaiheessa, jota juuri nyt elämme, on vietävä läpi tulevaisuudessa menestymistä varten tarpeelliset uudistukset. Puhtaan teollisuuden ja innovaatioiden arvoketjujen on säilyttävä Euroopan unionin alueella. Investoinnit maksavat, mutta jos jätämme ne tekemättä, lapsillemme lankeava lasku on entistä suurempi. Euroopan parlamentin vaaleihin on hiukan yli vuosi, ja niiden jälkeen valittavalla Euroopan komissiolla on edessään suuria päätöksiä. Jos Suomi haluaa vaikuttaa Euroopan tulevaisuuteen, maan edun mukaista olisi määrittää EU-visio, jonka pohjalta Suomi rakentaa unionia ja asemoi itseään geopolitiikassa”, kirjoittavat komission Suomen-edustuston päällikkö Maria Blässar ja tiedotuspäällikkö Ismo Ulvila Helsingin Sanomien Vieraskynässä 24. maaliskuuta 2023.

Oletko kiinnostunut EU-urasta? Sille voi päätyä monin eri tavoin. Yhtenä mahdollisuutena on lähteä kansallisena asiantuntijana EU:n toimielimeen muutamaksi vuodeksi, jolloin tie ehkä johtaa EU-virkamieheksi. Juuri tällä tavoin alkoi Mikko Hakkaraisen EU-ura. ”Ensikipinä näihin tehtäviin syttyi vuonna 2011, kun työskentelin ulkoministeriön passi- ja viisumiyksikössä. Ensimmäisen työviikkoni aikana minut lähetettiin Brysseliin neuvoston työryhmään, eikä palo EU-asioihin ja erityisesti muuttoliike- ja sisäasioihin ole vielä sammunut”, Hakkarainen kertoo Eurooppatiedotus.fi-sivustolla. Hakkaraisen ensimmäinen työ Brysselissä oli kolmen vuoden komennus sisäministeriöstä. ”Suomeen paluun lähestyessä minulle tarjottiin väliaikaista tehtävää nykyisestä yksiköstäni. Pienen puntaroinnin jälkeen päätin ottaa työn vastaan ja irtisanouduin sisäministeriöstä. Tällä välin pääsin myös läpi erikoiskilpailusta, jolla haettiin ensimmäistä kertaa juuri Schengen-asiantuntijoita komission palvelukseen, ja olen nyt vakituisessa virassa.”

EUYC on osa EU:n nuorisodialogia, joka on EU:n vakiintunein työkalu vuoropuhelun vahvistamiseksi nuorten ja EU-päättäjien välillä. Nuoret työstivät Växjössä EU:n ministerineuvostolle viisi suositusta, jotka pohjautuivat Strasbourgin ja Prahan konferensseissa tunnistettuihin haasteisiin sekä Ranskan, Tšekin ja Ruotsin muodostaman puheenjohtajavaltiokolmikon kaudella tehtyihin kuulemisiin kaikissa EU-maissa. Työtä ohjasivat myös nuorisotavoitteet nro 3 ”Osallistavat yhteiskunnat ja nro 10 ”Kestävä vihreä Eurooppa”. Suomea konferenssissa edustaneet Emilia Uljas, Lotta Tuominen ja Maria Markkula keskittyivät konferenssissa mm. nuorten kuulemiseen liittyviin asioihin, kuten nuorisovaltuustoihin ja EU-tason nuorisotestiin. “Nuorisodialogin 9. sykliin mahtui pitkiä keskusteluja, uuden oppimista sekä toisaalta kyynisyyttä suhteessa nuorisodialogin todelliseen vaikuttavuuteen. Nyt on päättäjien ja virkahenkilöstön vastuulla osoittaa, että Växjössä valmistuneet suositukset käyvät toteen, ja hyödyntää syklin aikana kerättyä tietoa nuorten elämästä Euroopassa”, Lotta Tuominen sanoi.

EU:n luomupalkinnot jaetaan tänä vuonna toista kertaa. Niillä annetaan tunnustusta parhaille ja innovatiivisimmille luomualan toimijoille, jotka auttavat vähentämään maatalouden ympäristö- ja ilmastovaikutuksia sekä saavuttamaan EU:n biodiversiteetti- ja Pellolta pöytään -strategioiden tavoitteet. Kilpailussa on seitsemän luokkaa, jotka ovat paras luomuviljelijä (nainen ja mies), paras luomualue, paras luomukaupunki, paras bioalue, paras luomualan pk-yritys, paras luomuelintarvikkeiden vähittäismyyjä ja paras luomuravintola. EU:n luomupalkintokilpailun järjestävät yhdessä Euroopan komissio, Euroopan talous- ja sosiaalikomitea, Euroopan alueiden komitea, EU:n viljelijä- ja osuuskuntajärjestö Copa-Cogeca, eurooppalaisten luomualan järjestöjen liitto IFOAM Organics Europe sekä Euroopan parlamentti ja neuvosto. Tunnustuspalkintojen voittajat kutsutaan palkintotilaisuuteen, joka järjestetään Brysselissä 23. syyskuuta 2023 EU:n luomupäivänä. Kilpailuun voi osallistua sähköisellä kilpailulomakkeella 14. toukokuuta saakka.

Iida Rauman romaani Hävitys on ehdolla Euroopan unionin kirjallisuuspalkinnon saajaksi. Romaani kilpailee palkinnosta 12:n eri EU-maasta tulevan teoksen kanssa. EU:n kirjallisuuspalkinto on myönnetty vuodesta 2009 alkaen EU:n Luova Eurooppa -ohjelman tuella. Palkinnon tarkoituksena on lisätä eurooppalaisen nykykirjallisuuden näkyvyyttä ja tuoda esiin sen monimuotoisuutta. Palkintosumma on 5 000 euroa. Voittaja julkistetaan Leipzigin kirjamessuilla Saksassa huhtikuun lopussa. Suomen ehdokkaan ovat valinneet Lukukeskus, Kirjakauppaliitto ja Aamulehti yhteistyössä Kirjallisuuden vientikeskus FILIn kanssa.

Yhdelle sivustolle koottuna löytyy suomeksi kattava tietopaketti virkamiesurasta, määräaikaisista työmahdollisuuksista ja harjoitteluista Euroopan komissiossa ja muissa EU:n toimielimissä. Sivusto sisältää osiot muun muassa avoimista työpaikoista, hakumenettelystä, käytännön työskentelystä EU:n palveluksessa, harjoittelujaksoista, tutkijoille tarjolla olevista tehtävistä sekä rekrytointeja hoitavasta EU:n henkilöstövalintatoimisto EPSOsta.