Euroopan komission Suomen-edustusto

Kuluneet puolitoista viikkoa ovat olleet tärkeitä EU:n tulevaisuudelle. Viime viikolla komissio höllensi valtiontukia koskevia EU:n säännöksiä. Tämän viikon tiistaina julkaistiin ehdotus sähkömarkkinoiden uudistukseksi. Ehdotuksessa säilytetään hyvin toiminut markkina-arkkitehtuuri, mutta sitä parannetaan täsmätoimenpitein: kiihdytetään puhtaita investointeja, suojellaan kuluttajia hintapiikeiltä sekä parannetaan teollisuuden kilpailukykyä. Eilisen suorastaan massiiviset kriittisiä raaka-aineita ja nettonollateollisuutta koskevat ehdotukset ovat jatkoa näille toimille. Parannamme eurooppalaisen puhtaan teollisuuden kilpailukykyä, turvaamme sen tarvitsemat mineraalit ja pidämme katseen tulevaisuuden kilpailukyvyn tarpeissa. Tänä vuonna 30 vuotta täyttävät sisämarkkinat ovat EU:n yhteiskunnan ja talouden moottori, ja se on pidettävä käynnissä.

Komissio ehdottaa EU:n sähkömarkkinoiden rakenneuudistusta, jonka tavoitteena on nopeuttaa uusiutuvien energialähteiden käyttöönottoa ja asteittaista luopumista maakaasun käytöstä, vähentää fossiilisten polttoaineiden niukkuudesta johtuvia hinnanvaihteluita, suojella kuluttajia paremmin hintapiikeiltä ja mahdolliselta markkinoiden manipuloinnilta sekä tehdä EU:n teollisuudesta puhdas ja kilpailukykyisempi. EU:n tehokkaat ja hyvin integroituneet sähkömarkkinat ovat toimineet jo yli 20 vuoden ajan. Niiden ansiosta kuluttajat ovat voineet hyötyä energian sisämarkkinoiden tuomista taloudellisista eduista. Ne ovat myös varmistaneet toimitusvarmuuden ja vauhdittaneet hiilestä irtautumista. Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen synnyttämä energiakriisi on kuitenkin korostanut tarvetta mukauttaa sähkömarkkinoita pikaisesti, jotta ne tukisivat paremmin vihreää siirtymää ja jotta energian kuluttajille, niin kotitalouksille kuin yrityksille, voitaisiin tarjota laajat mahdollisuudet saada kohtuuhintaista uusiutuvaa ja ei-fossiilista sähköä.

Komissio ehdottaa kattavia toimia, joilla varmistetaan kriittisten raaka-aineiden turvattu, monipuolinen, kohtuuhintainen ja kestävä saanti EU:ssa. Kriittiset raaka-aineet ovat välttämättömiä monilla strategisilla aloilla, kuten nettonollateollisuuden, digitaaliteollisuuden, ilmailu- ja avaruusteollisuuden ja puolustuksen aloilla. Kriittisten raaka-aineiden kysynnän ennustetaan kasvavan merkittävästi, ja Eurooppa on vahvasti riippuvainen tuonnista, joka on usein peräisin yhdestä EU:n ulkopuolisesta maasta, jolla on lähes monopoliasema. EU:n on lievennettävä tällaisiin strategisiin riippuvuuksiin liittyviä toimitusketjuihin kohdistuvia riskejä talouden häiriönsietokyvyn parantamiseksi, kuten covid-19:n jälkeinen pula ja Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen jälkeinen energiakriisi ovat osoittaneet. Tämä voi vaarantaa EU:n pyrkimykset saavuttaa ilmasto- ja digitaalialan tavoitteensa.

Komissio ehdottaa nettonollateollisuutta koskevaa säädöstä (Net-Zero Industry Act), jolla lisätään puhtaiden teknologioiden kotimaista valmistusta EU:ssa ja varmistetaan, että unionilla on hyvät valmiudet jatkaa siirtymistä puhtaaseen energiaan. Puheenjohtaja Ursula von der Leyen ilmoitti aloitteesta osana vihreän kehityksen teollisuussuunnitelmaa. Säädöksellä vahvistetaan nollanettopäästöteknologioiden valmistuksen häiriönsietokykyä ja kilpailukykyä EU:ssa ja tehdään EU:n energiajärjestelmästä turvallisempi ja kestävämpi. Sillä luodaan paremmat edellytykset nollanettopäästöhankkeiden käynnistämiselle Euroopassa ja houkutellaan investointeja. Tavoitteena on, että vuoteen 2030 mennessä unionin strateginen nollanettoteknologioiden valmistuskapasiteetti lähestyy tai saavuttaa vähintään 40 prosenttia unionin käyttöönottotarpeista. Näin nopeutetaan edistymistä EU:n vuoden 2030 ilmasto- ja energiatavoitteiden saavuttamisessa ja ilmastoneutraaliuteen siirtymisessä. Samalla parannetaan EU:n teollisuuden kilpailukykyä, luodaan laadukkaita työpaikkoja ja tuetaan EU:n pyrkimyksiä tulla energiariippumattomaksi.

Sisämarkkinat ovat epäilemättä EU:n yhteiskunnan ja talouden moottori ja tänä vuonna on niiden 30-vuotisjuhlavuosi. Esteiden vähentäminen ja yhdentyminen erityisesti palvelujen osalta on olennaisen tärkeää, jotta sisämarkkinat säilyisivät EU:n kilpailukyvyn keskeisenä veturina. Nykyisessä geopoliittisessa tilanteessa EU:lla on ratkaisun paikka. Sen on onnistuttava sekä vihreässä että digitaalisessa siirtymässä ja pysyttävä houkuttelevana paikkana yrityksille. Tuoreessa kilpailukykyä koskevassa pitkän aikavälin näkemyksessä hahmotellaan, miten EU voi hyödyntää vahvuuksiaan ja saavuttaa muutakin kuin vain kuroa umpeen kasvu- ja innovointikuilun. Tulevaisuuteen suuntautuva, hyvin määritelty ja koordinoitu EU:n kehys edistää kukoistavia yrityksiä, jotka pystyvät kilpailemaan maailmanmarkkinoilla houkuttelevilla työpaikoilla ja asettavat maailmanlaajuisia standardeja.

Eurooppa-neuvosto toisti helmikuun ylimääräisessä kokouksessaan, että on tärkeää varmistaa EU:n maa- ja meriulkorajojen tehokas valvonta osana muuttoliikettä koskevaa kokonaisvaltaista lähestymistapaa. Komissio esittikin tällä viikolla Euroopan yhdennetyn rajaturvallisuuden strategiakehyksen seuraaviksi viideksi vuodeksi. Euroopan yhdennetyn rajaturvallisuuden keskeisiä painopisteitä ovat muun muassa rajavalvonta, etsintä- ja pelastustoiminta sekä perusoikeuksien kunnioittaminen. Lisäksi komissio esitti jäsenvaltioille suosituksen palauttamispäätösten vastavuoroisesta tunnustamisesta ja palauttamisten nopeuttamisesta sekä vapaaehtoisen paluun kannustimista. Muuttoliikkeestä keskustellaan uudelleen ensi viikon Eurooppa-neuvoston kokouksessa.

Naisjärjestöjen Keskusliitto, Eurooppanaiset ja Monika-Naiset Liitto järjestävät Minna Canth vaalipaneelin maanantaina 20.3. klo 15.00–16.30 Eurooppasalissa. Suomi on yksi maailman tasa-arvoisimmista maista. Silti sukupuolten tasa-arvo ei ole valmis meilläkään. Suomi on Euroopan toiseksi väkivaltaisin maa naisille, sukupuolten välisen palkkaeron kapeneminen on lähes pysähtynyt noin 16 prosenttiin, eikä Suomi ole ottanut käyttöön tasa-arvoa edistävää ulkopolitiikkaa. Moni nainen kohtaa arkipäivässään syrjintää, vihapuhetta ja rasismia. Miten tasa-arvotyöhön saadaan vauhtia? Saadaanko lähisuhdeväkivaltaa ennaltaehkäisevä laki? Miten naiset pääsevät töihin ja saavat samaa palkkaa? Kuinka kitketään rasismi ja vihapuhe? Ottaako Suomi käyttöön feministisen ulkopolitiikan? Miten demokratia ja ihmisoikeudet turvataan? Mitä puolueet ovat valmiita tekemään tasa-arvon eteen tulevassa eduskunnassa ja hallituksessa? Tule kuulemaan ehdokkaiden ratkaisuja ja osallistumaan keskusteluun! Ilmoittaudu tilaisuuteen Lue lisää -linkin kautta.

Kevään DiscoverEU-haku on käynnissä! Jaossa on 35 000 maksutonta junamatkakorttia nuorille, jotka pääsevät näin tutustumaan Eurooppaan. Hakukierros päättyy 29. maaliskuuta klo 13.00 Suomen aikaa. Nuoret voivat osallistua matkakortin hakuun Euroopan nuorisoportaalissa, jossa heidän on vastattava viiteen tietovisakysymykseen ja yhteen tasatilanteessa ratkaisevaan kysymykseen. Haku on tarkoitettu 1.7.2004–30.6.2005 syntyneille nuorille. Hyväksytyt hakijat saavat mahdollisuuden matkustaa Euroopassa enintään 30 päivän ajan 15.6.2023 ja 30.9.2024 välisenä aikana. Korttia voivat hakea nuoret, jotka tulevat Euroopan unionista ja Erasmus+ -ohjelmaan assosioituneista kolmansista maista, kuten Islannista, Liechtensteinista, Pohjois-Makedoniasta, Norjasta, Serbiasta ja Turkista.

Turkissa ja Syyriassa tapahtui helmikuun alussa tuhoisia maanjäristyksiä. EU ja sen jäsenmaat aikovat sitoutua lisäämään merkittävästi hätäapuun, elpymiseen ja jälleenrakentamiseen antamaansa tukea. Komissio ja EU:n neuvoston puheenjohtajamaa Ruotsi isännöivät Brysselissä 20.3.2023 kansainvälistä avunantajien konferenssia, jossa kerätään tukea maanjäristysten uhreille. Heti maanjäristysten jälkeen EU toimitti EU:n pelastuspalvelumekanismin kautta alueelle apua, kuten etsintä- ja pelastusryhmiä, lääkintäryhmiä, telttasuojia ja lääkkeitä. Turkin väestön välittömiin tarpeisiin on osoitettu yhteensä lähes 12 miljoonaa euroa EU:n humanitaarista apua, ja Syyrian maanjäristyksen jälkeisiin välittömiin avustustoimiin on käytetty noin 10 miljoonaa euroa. Turkkiin etsintä- ja pelastusoperaatioiden tueksi on lähetetty EU:n pelastuspalvelumekanismin kautta 1 750 pelastustyöntekijää ja 111 etsintäkoiraa. Mekanismin kautta lähetetyt etsintä- ja pelastusryhmät ovat onnistuneet pelastamaan useita ihmishenkiä.

Elinkeinoelämän keskusliitto ja Euroopan komission Suomen-edustusto haastoivat vaalien alla 13. maaliskuuta puolueita viitoittamaan EU:n tulevaa suuntaa. Millaisen EU-vision Suomen seuraava hallitus haluaa? Mitkä ovat maamme keskeiset EU-tavoitteet ja miten näihin tavoitteisiin päästään? Kuinka vahvistamme Eurooppaa globaalissa kilpailussa? Entä kuinka maksimoida Suomen vaikutusmahdollisuudet nopeasti muuttuvassa maailmantilanteessa? Millaista politiikkaa Suomen tulisi ajaa vihreässä siirtymässä, digitaalisuudessa, teollisuuspolitiikassa ja valtiontuissa? Mistä palikoista rakennetaan EU:n tuleva kilpailukyky? Paneelissa olivat mukana viiden suurimman puolueen eduskuntavaaliehdokkaat Eveliina Heinäluoma (SDP), Riikka Pakarinen (Kesk.), Atte Harjanne (Vihr.), Sakari Puisto (PS) ja Elina Valtonen (Kok.). He ovat keskeisesti mukana linjaamassa puolueensa EU-tavoitteita. Moderaattorina toimi Ulkopoliittisen instituutin Juha Jokela.

Tasa-arvokomissaari Helena Dallin kirjoitus julkaistiin Aamulehdessä ennen kansainvälistä naistenpäivää. Suomessa vietetään Minna Canthin ja tasa-arvon päivää sunnuntaina 19. maaliskuuta. Eurostatin tuoreen selvityksen mukaan jopa 41 prosenttia naisista on kokenut väkivaltaa. Naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta tehty Euroopan neuvoston yleissopimus eli Istanbulin yleissopimus tuli voimaan vuonna 2014. EU allekirjoitti yleissopimuksen vuonna 2017, mutta vasta vähän aikaa sitten neuvosto vauhditti sopimuksen ratifiointia. Yleissopimuksen ratifioinnilla varmistetaan, että EU noudattaa asettamiaan kansainvälisiä normeja, esittää kattavaa EU-lainsäädäntöä ja vie yleissopimuksen velvoitteet osaksi kaikkia EU-politiikan aloja. Vuosi sitten EU:n komissio esitti direktiiviehdotuksen naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan torjumisesta. Ehdotus täydentää yleissopimusta.

Euroopan komission Suomen-edustusto ja sisäministeriön maahanmuutto-osasto järjestivät maahanmuuttoaiheisen seminaarin Eurooppasalissa 3. maaliskuuta. Seminaarissa käsiteltiin maahanmuuttoa sekä kansallisesta että EU-näkökulmasta arvioiden muun muassa maahanmuuton mahdollisuutta kompensoida ikääntymisen vaikutuksia, muuttoliikkeiden muutosten seurauksia sekä EU-yhteistyötä kansallisen paluu- ja palautustoiminnan tukena. Alustajina toimivat ETLAn toimitusjohtaja Aki Kangasharju, EU:n paluukoordinaattori Mari Juritsch muuttoliike- ja sisäasioiden pääosastosta ja apulaisyksikönpäällikkö Camilla Hagström kansainvälisten kumppanuuksien pääosastosta. Artikkelissa vedetään yhteen käyty keskustelu ja nostetaan esiin keskeisiä teemoja.

Suomi on hakenut Euroopan kulttuuriperintötunnusta Kalevalalle elävänä eeposperinteenä. Hankkeen toteuttajia ovat Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, joka on hankkeen päähakija, sekä Gallen-Kallelan Museo, Juminkeko-säätiö ja Parppeinvaaran runokylä yhdessä laajan yhteistyöverkoston kanssa. Kalevalaseura-säätiö toimii yhteistyöverkoston kokoavana tahona. Euroopan komissio tekee päätöksen tunnuksen myöntämisestä kevääseen 2024 mennessä. Hakemuksen ytimessä on eurooppalaisille nuorille suunnattu Eeppinen kaleidoskooppi -hanke, joka korostaa kulttuuriperinnön elämistä ja muuntumista ajallisesti ja paikallisesti. Euroopan kulttuuriperintötunnuksen tavoitteena on lisätä Euroopan kansalaisten tietämystä Euroopan historiasta ja unionin rakentamisesta sekä yhteisestä, monimuotoisesta kulttuuriperinnöstä. Suomen ensimmäinen Euroopan kulttuuriperintötunnus myönnettiin vuonna 2022 Jyväskylän Seminaarinmäelle ja tasa-arvoiselle koulutukselle.

Paikallispäättäjät EU:ta rakentamassa -hankkeella luodaan eurooppalainen paikallisesti valittujen poliitikkojen verkosto, jonka tarkoituksena on viestiä EU:hun liittyvistä asioista EU:n ja paikallisen hallintotason muodostaman uudenlaisen kumppanuuden kautta. Hanke tarjoaa paikallispoliitikoille mahdollisuuden tehdä yhteistyötä ja jakaa tietoa erilaisista EU:hun liittyvistä asioista, jotka kiinnostavat ihmisiä paikallisella tasolla. Se auttaa lisäksi edistämään kansalaisten osallistumista ja herättämään keskustelua näistä asioista ja Euroopan tulevaisuudesta. Päätavoitteena on tukea aidon eurooppalaisen julkisen keskustelun muodostumista. Kuopiolainen Miia Eskelinen-Fingerroos on valittu ensimmäisenä suomalaisena ja pohjoismaalaisena jäseneksi eurooppalaisten paikallispäättäjien verkostoon. Tällä hetkellä verkostossa on jäseniä EU:n jäsenmaista hieman yli 500. Miia Eskelinen-Fingerroos (kok.) on toisen kauden kaupunginvaltuutettu ja Kuopion kaupunginhallituksen jäsen.

Yhdelle sivustolle koottuna löytyy suomeksi kattava tietopaketti virkamiesurasta, määräaikaisista työmahdollisuuksista ja harjoitteluista Euroopan komissiossa ja muissa EU:n toimielimissä. Sivusto sisältää osiot muun muassa avoimista työpaikoista, hakumenettelystä, käytännön työskentelystä EU:n palveluksessa, harjoittelujaksoista, tutkijoille tarjolla olevista tehtävistä sekä rekrytointeja hoitavasta EU:n henkilöstövalintatoimisto EPSOsta.