1. Mikä on EU:n digitaalinen koronatodistus?

Mitkä ovat EU:n digitaalisen koronatodistuksen tärkeimmät elementit?

  • EU:n digitaalisten koronatodistusten järjestelmään kuuluu kolme erityyppistä covid-19-todistusta: rokotustodistus, testaustodistus ja parantumistodistus.

  • EU:n digitaalisia koronatodistuksia annetaan ja käytetään kaikissa EU-maissa vapaan liikkuvuuden helpottamiseksi covid-19-pandemian aikana. Kaikki EU-kansalaiset ja heidän perheensä sekä EU-maissa laillisesti oleskelevat tai asuvat EU:n ulkopuolisten maiden kansalaiset, joilla on oikeus matkustaa muihin EU-maihin, saavat todistuksen maksutta.

  • EU:n digitaalisessa koronatodistuksessa on ainoastaan vähimmäistiedot, jotka ovat tarpeen haltijan rokotus-, testaus- tai parantumistilanteen vahvistamiseksi ja todentamiseksi.

  • Matkustaminen ei edellytä rokotusta. Kaikilla EU-kansalaisilla on perusoikeus vapaaseen liikkuvuuteen EU:ssa riippumatta siitä, onko heidät rokotettu vai ei.

Mitä tietoja EU:n digitaalinen koronatodistus sisältää?

EU:n digitaalinen koronatodistus sisältää ainoastaan todistuksen antamiseen tarvittavat tiedot, kuten nimen, syntymäajan, todistuksen myöntäjän ja todistuksen yksilöllisen tunnisteen. Lisäksi siinä on todistuksen tyypistä riippuen seuraavat tiedot:

  • rokotustodistus: rokotteen tyyppi ja valmistaja, saatujen rokoteannosten lukumäärä ja rokotuspäivä
  • testaustodistus: testin tyyppi, testauksen päivämäärä ja kellonaika, testauspaikka ja tulos
  • parantumistodistus: positiivisen testituloksen päivämäärä, voimassaoloaika.

Kuinka kauan EU:n digitaaliset koronatodistukset ovat käytössä?

EU:n digitaalisista koronatodistuksista annettua asetusta sovelletaan 12 kuukauden ajan, 1.7.2021 alkaen.
Komissio esittää Euroopan parlamentille ja neuvostolle raportin asetuksen soveltamisesta kolme kuukautta ennen asetuksen soveltamisen päättymistä. Komissio voi raportin yhteydessä tarvittaessa ehdottaa asetuksen soveltamisen jatkamista pandemian epidemiologisen tilanteen kehittymisestä riippuen.

2. Miten EU:n digitaalinen koronatodistus edistää vapaata liikkuvuutta?

Miten EU:n digitaalinen koronatodistus edistää turvallista vapaata liikkuvuutta?

EU-maat eivät aseta EU:n digitaalisen koronatodistuksen haltijoille ylimääräisiä matkustusrajoituksia, paitsi jos ne ovat välttämättömiä ja oikeasuhteisia kansanterveyden turvaamiseksi. Siinä tapauksessa kyseisen EU-maan on ilmoitettava asiasta komissiolle ja kaikille muille EU-maille hyvissä ajoin ja perusteltava uudet rajoitukset.

EU:n digitaalinen koronatodistus on todiste siitä, että sen haltija on rokotettu tai että hän on parantunut covid-19-taudista tai saanut negatiivisen testituloksen. Todistus kelpaa kaikissa EU-maissa sekä ETA-maissa eli Islannissa, Norjassa ja Liechtensteinissa sekä Sveitsissä. Jokaisella EU:n digitaalisen koronatodistuksen haltijalla on matkustaessaan samat oikeudet kuin matkakohteena olevan EU-maan kansalaisilla, jotka on rokotettu tai testattu tai jotka ovat parantuneet covid-19-taudista.

Euroopan unionin neuvosto päivitti 14.6.2021 Euroopan komission suosituksen pohjalta suositustaan, joka koskee vapaan liikkuvuuden rajoitusten koordinointia EU:ssa, jotta EU:n digitaalisten koronatodistusten järjestelmää voidaan hyödyntää mahdollisimman hyvin. EU-maat sopivat, että EU:ssa matkustavat rokotus- ja parantumistodistusten haltijat olisi periaatteessa vapautettava ylimääräisistä rajoituksista, kuten covid-19-tartuntojen testauksesta tai karanteenista. Henkilöt, joilla on EU:n digitaalisen koronatodistuksen mukainen voimassa oleva testaustodistus, vapautetaan mahdollisista karanteenivaatimuksista. Euroopan komissio kokoaa tiedot eri EU-maissa käytössä olevista toimenpiteistä, kuten matkustajien karanteeni- ja testausvaatimuksista Re-open EU -verkkosivustolle. Sisältöä päivitetään säännöllisesti, ja se on saatavilla 24 kielellä (konekäännöstoiminto). Tietojen avulla voit ottaa terveys- ja turvallisuusnäkökohdat huomioon matkustaessasi Euroopassa.

Miten varmistetaan, että rokottamattomia matkustajia ei syrjitä?

Jotta oikeutta vapaaseen liikkuvuuteen EU:ssa kunnioitetaan eikä rokottamattomia matkustajia syrjitä, EU:n digitaalinen koronatodistus kattaa rokotustodistuksien lisäksi myös testaustodistukset ja todistukset covid-19-taudista parantuneille henkilöille. Näin mahdollisimman monet voivat käyttää EU:n digitaalista koronatodistusta matkustustarkoituksiin.

EU:n digitaalisella koronatodistuksella helpotetaan vapaata liikkuvuutta EU:n sisällä. Matkustaminen ei kuitenkaan edellytä rokotusta. EU:n digitaalinen koronatodistus ei ole matkustusasiakirja. Rokottamattomien henkilöiden on voitava käyttää oikeuttaan vapaaseen liikkuvuuteen yhtä lailla kuin rokotettujenkin, tarvittaessa tietyin rajoituksin, joita ovat esimerkiksi testaus tai karanteeni/eristys.

Kuka päättää rokotusten antamisesta erityisesti tietyille ammattiryhmille, kuten terveydenhuollon työntekijöille? Onko se komissio vai jokainen EU-maa erikseen?

Covid-19-pandemia on ennennäkemätön haaste, jolla on kauaskantoisia vaikutuksia kansanterveyteen ja elämän kaikkiin osa-alueisiin. Komissio tekee tiivistä yhteistyötä EU-maiden ja Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskuksen (ECDC) kanssa. Kansanterveysasiat kuuluvat kuitenkin kunkin EU-maan toimivaltaan. Kansalliset hallitukset päättävät toimenpiteistä maan epidemiologisen ja sosiaalisen tilanteen perusteella.

EU-maat vastaavat omista rokotustoimistaan, -ohjelmistaan ja -palveluistaan. Ne päättävät myös rokottamista koskevasta lainsäädännöstään, myös rokotusten pakollisuudesta tai vapaaehtoisuudesta. Kysymykset EU-maiden rokotustoimista olisi osoitettava asiasta vastaaville kansallisille viranomaisille.

On tärkeää huomata, että Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen päätöslauselma 2361 (2021) covid-19-rokotteiden eettisistä, oikeudellisista ja käytännöllisistä näkökohdista ei ole EU:n säädös (Euroopan neuvosto ei ole EU:n toimielin). 

Miten komissio auttaa EU-maita tekemään covid-19-testeistä kohtuuhintaisia?

Jotta kaikilla kansalaisilla olisi varaa testeihin, komissio on myöntänyt 100 miljoonaa euroa EU-maille sellaisia covid-19-testejä varten, jonka perusteella voi antaa EU:n digitaalisen koronatodistuksen. Tämän lisäksi komissio on jo ostanut 100 miljoonalla eurolla yli 20 miljoonaa testiä, jotka on toimitettu EU-maille keväällä 2021. 

EU-maat päättävät kuitenkin itse testien hinnoittelusta. Jos sinulla on kysymyksiä tai näkemyksiä sen maan toimista, jonka kansalainen olet tai jossa asut, voit olla yhteydessä asiasta vastaaviin kansallisiin viranomaisiin tai alueellisen tai kansallisen tason edustajaasi.

3. EU:n digitaalisen koronatodistuksen saaminen

Mistä EU:n digitaalisen koronatodistuksen saa?

Rokotustodistuksen antaa se EU-maa, jossa rokotus on annettu. 

Testaustodistuksen antaa se EU-maa, jossa testi on tehty.

Parantumistodistuksen antaa se EU-maa, jossa parantunut henkilö oleskelee.

EU-maiden on varmistettava, että todistukset ovat helposti saatavilla ja että kaikilla kansalaisilla on yhtäläiset mahdollisuudet saada todistus.

Jos sinulla on vaikeuksia saada EU:n digitaalista koronatodistusta, ota yhteyttä sen EU-maan kansallisiin viranomaisiin, jonka kansalainen olet tai jossa asut.

Mitkä rokotteet hyväksytään? Entä jos olen saanut covid-19-rokotteen, jota ei ole vielä hyväksytty EU:ssa?

EU-kansalaiset ja heidän perheensä sekä EU:ssa pitkään oleskelleet henkilöt tai laillisesti oleskelevat ulkomaalaiset saavat EU:n digitaalisen koronatodistuksen siitä EU-maasta, jossa heidät on rokotettu. Todistuksessa ilmoitetaan annetun rokotteen nimi.

EU-maiden on hyväksyttävä rokotustodistukset, joiden haltijoille on annettu EU:n myyntiluvan saanut rokote. Niiden osalta EU-maat eivät voi soveltaa vapaan liikkuvuuden rajoituksia.

Vapaan liikkuvuuden helpottamiseksi EU-maa voi myös päättää olla soveltamatta rajoituksia henkilöihin, joiden rokotustodistukseen on merkitty muita rokotteita. EU-maa voi esimerkiksi päättää hyväksyä rokotustodistukset, joihin on merkitty tietyissä EU-maissa hätäkäytössä oleva rokote tai WHO:n hätätilannekäyttöön hyväksymä rokote. 

Kukin EU-maa määrittelee omat sääntönsä sellaisten rokotustodistusten hyväksymiselle, joihin on merkitty muu kuin EU:n myyntiluvan saanut rokote. Jos haluat tietää, hyväksyykö tietty EU-maa muita rokotteita koskevat todistukset, ota yhteyttä kyseisen maan kansallisiin viranomaisiin. 

Voiko digitaalisen koronatodistuksen saada jo ensimmäisen rokoteannoksen jälkeen?

Kyllä. EU-maa, jossa rokotus on annettu, antaa rokotustodistuksen ensimmäisen rokoteannoksen jälkeen. Jos kyseisen EU-maan rokotusohjelmassa vaaditaan kaksi annosta, ensimmäiseen rokotustodistukseen merkitään ”1/2” ja toiseen ”2/2”. Kyseinen EU-maa ei kuitenkaan välttämättä poista matkustusrajoituksia vielä ensimmäisen rokotustodistuksen, jossa on merkintä ”1/2”, perusteella. 

EU:n digitaalisista koronatodistuksista annetussa asetuksessa edellytetään, että EU-maat hyväksyvät rokotustodistukset samoin ehdoin. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että jos jokin EU-maa päättää poistaa matkustusrajoitukset omilta kansalaisiltaan, joilla on todistus EU:n laajuisen myyntiluvan saaneen kahtena annoksena annettavan rokotteen ensimmäisestä annoksesta, sen on toimittava samoin myös muita EU-kansalaisia kohtaan.

Olen parantunut covid-19-taudista, ja maassani tarjotaan minulle vain yksi annos kahtena annoksena annettavasta rokotteesta. Voinko silti saada digitaalisen koronatodistuksen?

Kukin EU-maa päättää, annetaanko taudin sairastaneille henkilöille vain yksi annos rokotetta, jota normaalisti annettaisiin kaksi annosta. Tällöin rokotustodistuksessa on mainittava, että rokotussarja on suoritettu loppuun antamalla yksi rokoteannos ja rokotustodistukseen merkitään ”1/1”.

Päivitetyssä vapaan liikkuvuuden rajoitusten koordinoinnista annetussa suosituksessa todetaan, että henkilöitä, joilla on ollut covid-19-tartunta ja jotka ovat sen jälkeen saaneet yhden annoksen kahden annoksen rokotetta, olisi pidettävä matkustamisen kannalta täysin rokotettuina.

Voiko EU:n digitaalisen koronatodistuksen saada, jos ensimmäinen rokoteannos on saatu yhdessä EU-maassa ja toinen rokoteannos toisessa EU-maassa?

Rokotustodistuksen antaa se EU-maa, jossa rokotus on saatu. 

Jos henkilö on rokotettu kahdessa eri EU-maassa, ensimmäinen näistä maista antaa EU:n digitaalisen koronatodistuksen, johon on merkitty ensimmäinen rokoteannos. Toinen maista antaa EU:n digitaalisen koronatodistuksen, johon on merkitty toinen rokoteannos (todistuksessa merkintä ”2/2”), kunhan henkilö on todistanut saaneensa ensimmäisen annoksen kahden annoksen rokotussarjasta toisessa EU-maassa.

Henkilön on toimitettava todistus ensimmäisessä EU-maassa saadusta ensimmäisestä rokoteannoksesta toisen EU-maan viranomaisille.

Jos todistuksessa on virheitä, ota yhteyttä kansalliseen viranomaiseen niiden korjaamiseksi.

Voiko parantumistodistuksen saada vasta-ainetestin perusteella?

EU:n digitaalista koronatodistusta koskevassa lainsäädännössä todetaan, että parantumistodistus (joka osoittaa, että henkilö on parantunut covid-19-tartunnasta) voidaan antaa vain positiivisen nukleiinihappotestin (NAAT), kuten RT-PCR-testin jälkeen. Tämänhetkisen tieteellisen tietämyksen perusteella parantumistodistuksia ei voida antaa vasta-ainetestin perusteella. Havaittujen vasta-aineiden tai niiden määrän perusteella ei voida tehdä suoria päätelmiä suojaavasta immuniteetista, eikä eri vasta-ainetestejä ole vertailtu EU:n laajuisesti. 

Positiivinen vasta-ainetestitulos voi olla merkki sairastetusta tartunnasta, mutta siitä ei voida päätellä, milloin tartunta on tapahtunut. Sen vuoksi vasta-ainetestin perusteella ei voida määritellä voimassaoloaikaa parantumistodistukselle. Vaikka vasta-ainetesteillä saa joitain viitteitä immuunivasteesta, on epävarmaa, antavatko vasta-aineet riittävää suojaa tartuntaa vastaan tai kauanko suoja kestäisi. Voi olla, että vasta-aineita ei enää näy testissä, vaikka positiivisesta vasta-ainetestistä olisi vain vähän aikaa. On vielä epäselvää, suojaavatko tällä hetkellä käytössä olevilla kaupallisilla testeillä havaitut vasta-aineet uusien SARS-CoV-2-muunnosten aiheuttamilta tartunnoilta. Erilaisia vasta-ainetestejä on valtavasti ja niiden tulosten vertailu on erittäin vaikeaa. 

Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskus (ECDC) julkaisi 10.5.2021 teknisen muistion vasta-ainetestien mahdollisesta käytöstä EU:n digitaalisen koronatodistuksen perusteena. ECDC jatkaa vasta-ainetestien ja niiden käytön seurantaa.

EU:n digitaaliseen koronatodistukseen on sisällytetty rokotus-, testaus- ja parantumistodistukset, jotta mahdollisimman moni voi hyödyntää todistusta matkustaessaan EU:n sisällä. Covid-19-taudista parantunut henkilö, joka ei ole käynyt PCR-testissä tartunnan aikana, voi tietenkin silti matkustaa. Jos henkilöltä edellytetään maahan saapuessa EU:n digitaalista koronatodistusta, jotta hänen ei tarvitse jäädä karanteeniin tai käydä testissä, hän voi käyttää tähän tarkoitukseen rokotustodistusta tai negatiivista testaustodistusta. 

Voiko parantumistodistuksen saada positiivisen pika-antigeenitestin (RAT) tuloksen perusteella?

Tällä hetkellä ei. EU:n digitaalista koronatodistusta koskevassa asetuksessa säädetään, että parantumistodistus voidaan antaa aikaisintaan 11 vuorokautta positiivisen nukleiinihappotestin (NAAT), kuten RT-PCR-testin, jälkeen. Tämä perustuu testien luotettavuuteen.

Komissio voi myöhemmin arvioida tilannetta uudelleen tieteellisten ohjeiden perusteella ja antaa delegoidun säädöksen, jolla sallitaan parantumistodistusten antaminen pika-antigeenitestissä tai vasta-ainetestissä, myös SARS-CoV-2:n vasta-aineita mittaavassa serologisessa testissä annetun positiivisen näytteen tai muun tieteellisesti validoidun menetelmän perusteella. 

Entä jos EU:n digitaalista koronatodistusta ei voi käyttää, koska koronatodistuksessa ja henkilöllisyystodistuksessa on eri nimi?

EU:n digitaaliseen koronatodistukseen on merkittävä todistuksen haltijan sukunimi (sukunimet) ja etunimi (etunimet). Nimien on oltava samat kuin matkustusasiakirjoissa, kuten henkilökortissa tai passissa. 

Joissain EU-maissa on ollut tapauksia, että matkustusasiakirjassa mainittu nimi ja EU:n digitaalisessa koronatodistuksessa mainittu nimi eivät ole olleet samat. Asetuksen (EU) 2021/953 ranskankieliseen toisintoon julkaistiin 26.7.2021 oikaisu, jossa selvennettiin, että todistuksessa on oltava “nom(s) et prénom(s)” eikä “nom(s) de famille et prénom(s)”. 

Jos todistuksessa on virheitä, ota yhteyttä kansalliseen viranomaiseen niiden korjaamiseksi.

Voivatko lapset saada EU:n digitaalisen koronatodistuksen?

Kyllä, lapset voivat saada EU:n digitaalisen koronatodistuksen.

Euroopan lääkeviraston (EMA) tekemän tieteellisen arvion perusteella 12–17-vuotiaille lapsille voidaan antaa kahta EU:ssa hyväksyttyä rokotetta: BioNTechin ja Pfizerin Comirnaty-rokotetta ja Modernan Spikevax-rokotetta. Lapsille voidaan myös antaa testaus- tai parantumistodistus. Myös vanhemmat voivat vastaanottaa nämä todistukset ja tallentaa ne omaan älypuhelinsovellukseensa.

Päivitetyssä vapaan liikkuvuuden rajoitusten koordinoinnista annetussa suosituksessa todetaan, että vanhempiensa kanssa matkustavat alaikäiset vapautetaan karanteenista silloin, kun vanhempien ei tarvitse jäädä karanteeniin esimerkiksi siksi, että heidät on rokotettu. Alle 12-vuotiaat lapset vapautetaan myös matkustamiseen liittyvistä testeistä.

Paljonko EU:n digitaalinen koronatodistus maksaa?

EU:n digitaaliset koronatodistukset ovat maksuttomia, sillä niiden pitää olla helposti kaikkien saatavilla.

4. Matkustaminen EU:n digitaalisen koronatodistuksen kanssa

Miten EU:n digitaalinen koronatodistus toimii kaikkialla EU:ssa?

EU:n digitaalisessa koronatodistuksessa on QR-koodi, joka on suojattu väärentämiseltä digitaalisella allekirjoituksella. Kun todistus tarkastetaan, sen QR-koodi skannataan ja allekirjoitus todennetaan.

Kullakin todistuksia antavalla taholla (esim. sairaala, testauskeskus tai terveysviranomainen) on oma digitaalinen allekirjoitusavaimensa. Ne tallennetaan kussakin maassa olevaan suojattuun tietokantaan.

Komissio otti 1.6.2021 käyttöön palveluväylän, jonka kautta kaikki todistusten allekirjoitukset voidaan todentaa kaikkialla EU:ssa. Todistuksen haltijan henkilötiedot eivät kulje palveluväylän kautta, koska se ei ole tarpeen digitaalisen allekirjoituksen todentamiseksi.

Mitkä covid-19-testit hyväksytään?

Jotta testitulosten luotettavuus voidaan varmistaa, ainoastaan niin kutsutut NAAT-testit (mukaan luettuina RT-PCR-testit) ja pika-antigeenitestit, jotka sisältyvät neuvoston suositukseen 2021/C 24/01, kelpaavat EU:n digitaalisesta koronatodistuksesta annetun asetuksen mukaisesti annettuun testaustodistukseen.

Kukin EU-maa voi kuitenkin päättää, hyväksyykö se pika-antigeenitestit vai ainoastaan NAAT-testit (kuten RT-PCR-testit).

Neuvosto hyväksyi 21.1.2021 suosituksen, jossa vahvistetaan yhteiset puitteet pika-antigeenitestien käytölle ja covid-19-testien tulosten vastavuoroiselle tunnustamiselle kaikkialla EU:ssa. EU:n terveysturvakomitea hyväksyi 23.7.2021 covid-19-pika-antigeenitestien (RAT) yhteisen luettelon viimeisimmän päivityksen sekä luettelon lisäyksen, jossa luetellaan poissuljetut tai hylätyt testit. Luettelossa on nyt 138 pika-antigeenitestiä. Terveysturvakomitea hyväksyi myös luettelon yksinkertaisemman päivittämisen, jotta valmistajien olisi helpompi toimittaa tietokantaan tietoja markkinoilla saatavilla olevista pika-antigeenitesteistä.

Onko EU-maiden hyväksyttävä kaikki matkustajat, joille on tehty PCR-testi tai pika-antigeenitesti?

Jos jokin EU-maa hyväksyy testaustodistuksen perusteeksi matkustusrajoituksista luopumiselle, sen olisi hyväksyttävä myös EU:n digitaalisen koronatodistuksen haltijat samoin ehdoin. Jos jokin EU-maa poistaa rajoituksia vain henkilöiltä, joille on tehty PCR-testi, sen ei tarvitse hyväksyä pika-antigeenitestejä. Jos se kuitenkin hyväksyy myös pika-antigeenitestit, sen on hyväksyttävä myös toisen EU-maan myöntämät pika-antigeenitestitodistukset.

Miksei itse suoritettuja kotitestejä hyväksytä?

Kotitestejä ei suoriteta valvotuissa olosuhteissa, ja niitä pidetään toistaiseksi vähemmän luotettavina. 

Onko todistuksilla vähimmäis- tai enimmäisvoimassaoloaikaa?

Rokotus- tai testaustodistuksilla ei ole voimassaolon päättymispäivää. Ne ovat todiste terveydenhuollon toimenpiteestä, eli SARS-CoV-2-rokotuksesta tai -testistä, joka on tehty tiettynä ajankohtana. Parantumistodistukset ovat voimassa enintään 180 vuorokautta.

Kullakin EU-maalla voi kuitenkin olla sääntöjä siitä, kuinka pitkään todistuksia hyväksytään. EU-maa voi esimerkiksi vaatia testaustodistusten osalta, että PCR/NAAT-testitulos saa olla enintään 72 tuntia vanha ja pika-antigeenitestitulos enintään 48 tuntia vanha maahan saavuttaessa.

Jokaisen EU-maan on annettava selkeät, kattavat ja oikea-aikaiset tiedot kaikista EU:n digitaaliseen koronatodistukseen liittyvistä seikoista, myös todistuksen voimassaolosta.

Miksi rokotetun tai parantuneen henkilön, jolla on EU:n digitaalinen koronatodistus, on silti toisinaan tehtävä covid-19-testi tai jäätävä karanteeniin? 

EU:n digitaalista koronatodistusta koskevassa lainsäädännössä todetaan, että jos EU-maat luopuvat tietyistä vapaata liikkuvuutta koskevista rajoituksista sellaisten henkilöiden osalta, joilla on todiste rokottamisesta, testauksesta tai parantumisesta, kansalaiset voivat hyödyntää näitä vapautuksia EU:n digitaalisen koronatodistuksen avulla. EU-maiden ei pitäisi asettaa vapaata liikkuvuutta koskevia lisärajoituksia, paitsi jos ne ovat välttämättömiä ja oikeasuhteisia kansanterveyden turvaamiseksi.

EU-maat sopivat EU:n neuvostossa 14.6. 2021, että vapaan liikkuvuuden rajoitusten koordinoinnista annettua suositusta muutetaan. Muutetussa suosituksessa matkustusrajoituksia lievennetään asteittain erityisesti EU:n digitaalisen koronatodistuksen haltijoiden osalta. Sen perusteella EU:ssa matkustava rokotus- ja parantumistodistuksen haltija olisi periaatteessa vapautettava rajoituksista, kuten matkustamiseen liittyvästä testauksesta, erityksestä tai karanteenista. Myös henkilöt, joilla on EU:n digitaalisen koronatodistuksen mukainen voimassa oleva testaustodistus, vapautetaan mahdollisista karanteenivaatimuksista.

Kukin EU-maa voi kuitenkin vaatia tietyistä EU-maista saapuvia EU:n digitaalisen koronatodistusten haltijoita jäämään karanteeniin tai eristykseen tai käymään testissä SARS-CoV-2-infektion varalta tai asettaa heille muita rajoituksia, esimerkiksi silloin, kun epidemiatilanne lähtömaassa tai -alueella heikkenee nopeasti erityisesti jonkin huolta aiheuttavan tai seurantaa edellyttävän SARS-CoV-2-muunnoksen takia.

Komissio avustaa EU-maita matkustukseen liittyvien toimenpiteiden kansallisessa koordinoinnissa ja varmistaa, että vapaaseen liikkuvuuteen vaikuttavat lisätoimenpiteet ovat EU:n oikeuteen sisältyvien suhteellisuus- ja syrjimättömyysperiaatteiden mukaisia. 

Mistä löytyy tietoa matkustusrajoituksista?

Re-open EU -sivustolla on linkki karttaan, jota Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskus (ECDC) päivittää viikoittain.

Entä jos minulla on ongelmia lentoyhtiön kanssa, vaikka olen rokotettu ja minulla on EU:n digitaalinen koronatodistus?

Lentomatkustajien oikeuksia koskevassa asetuksessa (EY) N:o 261/2004 säädetään yleisenä sääntönä, että jos matkustajan pääsy lennolle evätään, vaikka hän on saapunut ajoissa lähtöselvitykseen, hänellä on oikeus korvaukseen, oikeus valita joko lipun hinnan palauttaminen tai lennon uudelleenreititys sekä oikeus aterioihin ja majoitukseen. Jos lennolle pääsyn epäämiselle on kuitenkin hyväksyttävät syyt, kuten terveys- tai turvallisuusnäkökohdat tai puutteelliset matkustusasiakirjat, matkustajalla ei ole näitä lakisääteisiä oikeuksia. Lisätietoa lentomatkustajan oikeuksista sekä korvausten hausta on Your Europe -sivustolla.

Entä jos minulla on ongelmia lentomatkustamisessa EU:n digitaalisen koronatodistuksen todentamiseen liittyvien epäselvyyksien tai päällekkäisten tarkastusten vuoksi?

Kukin EU-maa päättää, tarkistaako se EU:n digitaalisen koronatodistuksen, ja jos tarkistaa, miten se tehdään. Jotta EU:n digitaalisen koronatodistuksen hyödyt olisivat mahdollisimman suuret sekä vapaan liikkuvuuden että lentoliikennealan elpymisen kannalta, komissio on julkaissut ohjeita ja suosituksia EU-maille. Komissio suosittelee esimerkiksi todentamaan todistukset vain kerran ja tekemään sen mieluiten lentoyhtiön sähköisen lähtöselvitysprosessin aikana ennen lähtöä. Näin vältetään ruuhkautumista ja jonoja lentoasemilla ja helpotetaan vapaata liikkuvuutta covid-19-pandemian aikana.

5. Henkilötietojen suoja

Miten henkilötiedot suojataan?

Tietojen tehokas suojaaminen on erityisen tärkeää.

EU:n digitaalisessa koronatodistuksessa käytetään hajautettua järjestelmää, joka ei edellytä EU:n keskustietokantaa tai henkilötietojen vaihtoa viranomaisten välillä. Todentaja ei myöskään saa säilyttää todentamista varten saamiaan tietoja tarkastuksen (esim. ennen lentoa) jälkeen. Todistuksen antaja (esim. rokotuskeskus) ei saa säilyttää tietoja pidempään kuin niiden käyttötarkoituksen kannalta on tarpeen eikä missään tapauksessa pidempään kuin sen ajanjakson ajan, jona todistuksia voidaan käyttää vapaata liikkuvuutta koskevan oikeuden käyttämiseksi.

Järjestelmää suunniteltaessa on huolehdittu siitä, että henkilötietojen määrä olisi mahdollisimman vähäinen. Esimerkiksi tietoluokkien luettelo on lyhyempi kuin WHO:n keltaisessa rokotuskortissa, jota jotkin EU-maat käyttävät rokotusten dokumentointiin. Sisäänrakennettu tietosuoja on tärkeää myös teknisen toteutuksen kannalta. Teknisiä eritelmiä koskevissa ohjeissa edellytetään esimerkiksi, että todentajan käyttöliittymä näyttää todentamisen tuloksen siten, että näkyviin tulevat vain vaaditut vähimmäistiedot. Jos todentaminen onnistuu, näkyvissä pitäisi olla ainoastaan, että varmenne on varmennettu onnistuneesti, ja vähimmäishenkilötiedot, jotka tarvitaan varmenteen yhdistämiseksi haltijaan. Jos todentaminen ei onnistu, käyttöliittymän olisi näytettävä vain syy, miksi todentamista ei voida suorittaa.

6. Yhteentoimivuus EU:ssa ja sen ulkopuolella

Miten EU:n digitaalisten koronatodistusten yhteentoimivuus varmistetaan?

Jotta EU:n digitaalisia koronatodistuksia voidaan käyttää kaikkialla EU:ssa, erityyppiset EU:n digitaaliset koronatodistukset (rokotus-, testaus- ja parantumistodistus) on standardoitu yhteisesti sovittujen toimintaperiaatteiden, sääntöjen ja eritelmien mukaisesti. 

Komissio on perustanut palveluväylän, jonka kautta digitaaliset allekirjoitusavaimet voidaan siirtää EU-maasta toiseen, jotta EU:n digitaaliset koronatodistukset voidaan todentaa kaikkialla EU:ssa.

Mikä on EU:n palveluväylä?

EU:n palveluväylä on digitaalinen infrastruktuuri, joka yhdistää julkisia allekirjoitusavaimia sisältävät kansalliset tietokannat. Sen avulla todistusten QR-koodeihin sisältyvät digitaaliset allekirjoitukset voidaan todentaa kaikkialla EU:ssa. Todistuksen haltijan henkilötiedot eivät kulje palveluväylän kautta, koska se ei ole tarpeen digitaalisen allekirjoituksen todentamiseksi. EU:n palveluväylän ovat kehittäneet T-Systems ja SAP, ja sitä hallinnoi komission Luxemburgissa sijaitseva tietokeskus.

Onko EU:n digitaalinen koronatodistus yhteensopiva muiden kansainvälisten järjestelmien kanssa?

Komissio pyrkii varmistamaan, että todistukset ovat yhteensopivia EU:n ulkopuolisten maiden järjestelmien kanssa. Neuvoston antamassa suosituksessa on otettu huomioon maailmanlaajuiset aloitteet sekä WHO:n ja Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön (ICAO) pyrkimykset laatia eritelmiä ja ohjeita digitaaliteknologian käytöstä rokotustilanteen dokumentoinnissa. EU:n ulkopuolisia maita kannustetaan tunnustamaan EU:n digitaalinen koronatodistus, kun ne luopuvat muuta kuin välttämätöntä matkustamista koskevista rajoituksista. EU:n digitaalinen koronatodistus voisi toimia esimerkkinä muille todistuksille, joita kehitetään ympäri maailmaa.

EU:n digitaalista koronatodistusta koskevassa asetuksessa komissiolle annetaan mahdollisuus antaa päätöksiä, jolla tunnustetaan muiden kuin EU-maiden EU-kansalaisille ja heidän perheenjäsenilleen antamat todistukset, jos ne täyttävät laatuvaatimukset ja ovat yhteentoimivia EU:n luottamuskehyksen kanssa.

7. EU:n digitaalisen koronatodistuksen saaminen, jos rokotus on saatu muualla kuin EU:ssa

Voinko saada rokotustodistuksen, jos olen saanut rokotuksen muualla kuin EU:ssa?

Muualla kuin EU:ssa rokotetut EU-kansalaiset ja heidän perheensä sekä EU:ssa pitkään oleskelleet henkilöt tai laillisesti oleskelevat ulkomaalaiset voivat saada EU:n digitaalisen koronatodistuksen kahdella tavalla.

Ensimmäinen vaihtoehto on todistusten vaihto. EU-kansalaiset ja heidän perheensä sekä EU:ssa pitkään oleskelleet henkilöt tai laillisesti oleskelevat ulkomaalaiset, jotka ovat saaneet EU:n ulkopuolella EU:ssa käytössä olevan rokotteen, voivat pyytää EU:n digitaalista koronatodistusta EU-maan viranomaisilta. Tällöin heidän on voitava esittää luotettava todiste rokotuksesta. On huomattava, että EU-mailla ei ole kuitenkaan velvollisuutta tarjota tätä mahdollisuutta. Lisätietoja saat sen EU-maan viranomaisilta, jonka kansalainen olet tai jossa asut. 

Toinen vaihtoehto on vastaavuuspäätös. Komissio voi antaa tiettyä EU:n ulkopuolista maata koskevan vastaavuuspäätöksen, jos kyseinen maa sitä nimenomaisesti pyytää ja jos komissio on tarkistanut, että maa myöntää yhteentoimivia ja vaadittavien teknisten standardien mukaisia todistuksia. Tällöin kyseisen EU:n ulkopuolisen maan antamat todistukset hyväksytään suoraan EU:ssa samoin ehdoin kuin EU:n digitaaliset koronatodistukset. 

Minkä EU:n ulkopuolisten maiden antamia covid-19-todistuksia pidetään EU:n koronatodistuksia vastaavina?

Komissio on julkaissut luettelon EU:n ulkopuolisista maista, jotka on liitetty EU:n digitaalisten koronatodistusten järjestelmään.

Luettelossa mainitut maat on siis liitetty EU:n järjestelmään ja niiden antamat covid-19-todistukset hyväksytään EU:ssa samoin ehdoin kuin EU:n digitaaliset koronatodistukset. Käytännössä näiden todistusten haltijat voivat käyttää todistuksiaan samoin ehdoin kuin EU:n digitaalisten koronatodistusten haltijat. Kyseiset maat ovat myös sopineet hyväksyvänsä EU:n digitaalisen koronatodistuksen EU:sta näihin maihin matkustamista varten. Tämä yhteistyö helpottaa siten turvallista matkustamista EU:n ja näiden maiden välillä. 

Olen saanut rokotuksen EU:n ulkopuolisessa maassa siinä maassa hyväksytyllä rokotteella. Kelpaako todistukseni EU:ssa?

Jos muualla kuin EU:ssa rokotettu henkilö on saanut EU:n digitaalisen koronatodistuksen tai EU:n ulkopuolisen maan todistuksen, jota pidetään EU:n digitaalista koronatodistusta vastaavana, hänet vapautetaan rajoituksista samoilla perusteilla kuin EU:ssa rokotetut henkilöt (ks. edellinen kysymys).

EU:n ulkopuoliset maat antavat kuitenkin rokotteita omien arvioidensa perusteella (tai Maailman terveysjärjestön hyväksynnän perusteella), eivätkä EU:n hyväksynnän perusteella. Jotta matkustusrajoituksista voidaan luopua, on siis tutkittava, vastaako EU:n ulkopuolisen maan antama covid-19-rokote EU:n hyväksymää rokotetta. 
Terveysturvakomiteassa on keskusteltu siitä, minkä rokotteiden voidaan katsoa vastaavan EU:n hyväksymiä rokotteita. Komissio on pyrkinyt keskusteluissa varmistamaan linjausten selkeyden EU-maiden kannalta. 

Komissio on julkaissut yhteenvedon EU:n ulkopuolisten maiden antamista covid-19-rokotteista, joiden osalta useimmat EU-maat/ETA-maat luopuisivat matkustusrajoituksista, jos jokin tällainen rokote mainitaan EU:n digitaalisessa koronatodistuksessa tai EU:n ulkopuolisen maan todistuksessa, jonka vastaavuus on vahvistettu. Yhteenvedossa luetellaan myös ne rokotteet, joista AstraZeneca on tehnyt lisenssisopimuksen muiden yhtiöiden kanssa, joiden osalta useat EU-maat luopuisivat matkustusrajoituksista, koska ne katsovat rokotteiden vastaavat EU:n hyväksymiä rokotteita. 

Yhteenveto on julkaistu Re-open EU -sivustolla. Luetteloa päivitetään säännöllisesti, kun saataville tulee uusia tietoja.

8. EU:hun matkustavat EU:n ulkopuolisten maiden kansalaiset

Voiko EU:n digitaalinen koronatodistus helpottaa matkustamista EU:hun sen ulkopuolisista maista?

Neuvosto hyväksyi 20.5.2021 tarkistetun suosituksen, jolla päivitetään EU:n ulkopuolelta unioniin matkustamisen sääntöjä. Neuvoston suosituksella pyritään lieventämään EU:hun suuntautuvaa muuta kuin välttämätöntä matkustamista koskevia rajoituksia rokotuskampanjoiden edistymisen ja maailman epidemiologisen tilanteen kehityksen huomioon ottaen.

Kun komissio on tarkistanut, että tietty EU:n ulkopuolinen maa myöntää todistuksia sellaisten standardien ja järjestelmien mukaisesti, jotka ovat yhteentoimivia EU:n järjestelmän kanssa, komissio voi antaa päätöksen, jonka perusteella tällaiset kyseisen EU:n ulkopuolisen maan todistukset hyväksyttäisiin samoin ehdoin kuin EU:n digitaalinen koronatodistus.

9. Covid-19-todistusten käyttö maan sisäisissä yhteyksissä

Voidaanko covid-19-todistusta edellyttää julkisissa tapahtumissa, elokuvateatterissa, teatterissa, jne.?

EU:n digitaalista koronatodistusta koskeva lainsäädäntö kattaa todistuksen käytön matkustamisen helpottamiseksi covid-19-pandemian aikana. EU:n lainsäädännössä ei määrätä muita käyttötarkoituksia todistukselle eikä myöskään kielletä niitä. 

Covid-19-todistusten käyttö maan sisäisissä yhteyksissä esimerkiksi pääsyedellytyksenä tapahtumiin tai tiloihin ei kuulu EU:n digitaalista koronatodistusta koskevan lainsäädännön piiriin. Jos jokin EU-maa käyttää covid-19-todistuksia muihin tarkoituksiin, siitä on säädettävä kansallisessa lainsäädännössä, jonka on oltava muun muassa tietosuojavaatimusten mukainen.

Jos jokin EU-maa ottaa käyttöön covid-19-todistusjärjestelmän maan sisäisiä tarkoituksia varten, sen on varmistettava, että myös EU:n digitaalisia koronatodistuksia voidaan käyttää ja ne hyväksytään kaikilta osin. Tällä varmistetaan, että toiseen EU-maahan matkustavan ei tarvitse hankkia sieltä kansallista lisätodistusta.

Jos sinulla on kysyttävää tai haluat antaa palautetta EU:n digitaalisen koronatodistuksen käytöstä maan sisäisissä yhteyksissä, voit olla yhteydessä asiasta vastaaviin kansallisiin viranomaisiin tai alueellisen tai kansallisen tason edustajaasi.

10. Päivitetyt suositukset covid-19-pandemiaan liittyvien matkustusrajoitusten koordinoinnista EU:ssa

Miksi neuvoston suositus (EU) 2020/1475 koordinoidusta lähestymistavasta vapaan liikkuvuuden rajoittamiseen annettiin?

EU:n 27 jäsenmaata toteuttivat koronaviruspandemian leviämisen rajoittamiseksi vuoden 2020 aikana erilaisia toimenpiteitä, joista osa on vaikuttanut kansalaisten oikeuteen liikkua vapaasti Euroopan unionissa. Esimerkkeinä voidaan mainita pakollinen karanteeni tai pakollinen koronavirustesti.

Vaikka toimenpiteiden tarkoituksena on turvata kansalaisten terveys ja hyvinvointi, niillä on talouden ja kansalaisten oikeuksien kannalta vakavia vaikutuksia. EU-kansalaisten oikeus liikkua ja oleskella vapaasti Euroopan unionissa on yksi EU:n arvostetuimmista saavutuksista ja sen talouden tärkeä moottori.

Vapaata liikkuvuutta rajoitettaessa täytyy soveltaa hyvin koordinoitua, ennakoitavissa olevaa ja läpinäkyvää lähestymistapaa, jotta voidaan turvata kansalaisten terveys ja säilyttää vapaa liikkuvuus EU:ssa turvallisissa olosuhteissa. Tämä on tärkeää niille miljoonille ihmisille, joiden on tarpeen matkustaa jopa päivittäin maasta toiseen, ja ratkaisevan tärkeää talouden turvallisen uudelleenrakentamisen kannalta.

Tämän vuoksi EU-maat hyväksyivät lokakuussa 2020 neuvoston suosituksen vapaan liikkuvuuden rajoitusten koordinoinnista EU:ssa.

Neuvoston suosituksessa vahvistetaan yhteinen lähestymistapa seuraavien keskeisten seikkojen suhteen: yhteiset perusteet vapaan liikkuvuuden rajoitusten käyttöönottoa koskeville päätöksille; yhteisesti sovittuihin värikoodeihin perustuva kartta covid-19-tartuntariskistä, jonka julkaisee Euroopan tautienehkäisy- ja ‑valvontakeskus (ECDC); ja yhteinen lähestymistapa toimenpiteisiin, joita voidaan tarvittaessa soveltaa alueiden välillä liikkuviin henkilöihin.

Miksi komissio ehdotti suosituksen päivittämistä?

Komissio ehdotti toukokuussa 2021 vapaan liikkuvuuden rajoitusten koordinoinnista annetun neuvoston suosituksen päivittämistä, koska epidemiologinen tilanne oli parantunut ja rokotuskampanjat etenivät kaikkialla EU:ssa. Tarkoituksena oli myös varmistaa EU:n digitaalisen rokotustodistuksen hyödyntäminen parhaalla mahdollisella tavalla. Neuvosto hyväksyi päivitetyn suosituksen 14.6.2021.

Mitkä ovat tärkeimmät muutokset päivitetyssä neuvoston suosituksessa?

  • Täysin rokotetut henkilöt, joilla on EU:n digitaalinen koronatodistus, vapautetaan matkustamiseen liittyvistä testeistä tai karanteenista 14 päivän kuluttua siitä, kun he ovat saaneet viimeisen annoksen jotakin koko EU:ssa hyväksyttyä covid-19-rokotetta. Tämän koskee myös covid-19-taudista parantuneita henkilöitä, jotka ovat saaneet yhden annoksen kahden annoksen rokotussarjasta. EU-maat voisivat myös poistaa tällaiset lisärajoitukset, kun ensimmäinen annos kahden annoksen rokotussarjasta on saatu. Tällöin on kuitenkin otettava huomioon huolta aiheuttavien tai seurantaa edellyttävien SARS-CoV-2-muunnosten vaikutus rokotteiden tehokkuuteen vain yhden annoksen antamisen jälkeen.
  • Covid-19-taudista parantuneet henkilöt, joilla on EU:n digitaalinen koronatodistus, vapautetaan matkustamiseen liittyvistä testeistä tai karanteenista ensimmäisten 180 päivän aikana siitä, kun he ovat saaneet positiivisen tuloksen PCR-testistä.
  • Henkilöt, joiden negatiivinen testitulos on kirjattu EU:n koronatodistukseen, vapautetaan karanteenivelvoitteesta, paitsi jos he tulevat korkean tartuntariskin alueilta (lisätietoja jäljempänä). EU-maat sopivat seuraavista yleisistä koronavirustestitulosten voimassaoloajoista: PCR-testit: 72 tuntia ja pika-antigeenitestit: 48 tuntia (vain niissä EU-maissa, joissa tämä testityyppi hyväksytään).
  • Hätäjarrumekanismi: Jos epidemiologinen tilanne heikkenee nopeasti tai jos jollakin alueella esiintyy huolta aiheuttavia tai seurantaa edellyttäviä virusmuunnoksia, EU-maat voivat alkaa uudelleen soveltaa matkustusrajoituksia myös rokotettuihin ja taudista parantuneisiin henkilöihin.
  • Perheen yhdessä pitämiseksi vanhempiensa tai muun saattajan kanssa matkustavat alaikäiset vapautetaan karanteenista silloin, kun saattajan ei tarvitse jäädä karanteeniin esimerkiksi siksi, että hänet on rokotettu. Alle 12-vuotiaiden lasten ei tarvitse käydä matkustamiseen liittyvissä testeissä.

Mistä löytyy tietoa matkustusrajoituksista?

Re-open EU -sivustolla on linkki karttaan, jota Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskus päivittää viikoittain.

Mitkä ovat ECDC:n perusteet sille, onko jokin tietty alue kartassa vihreä, oranssi, punainen, tummanpunainen vai harmaa?

  • ilmoitettujen koronavirustapausten 14 vuorokauden kumulatiivinen määrä (uusien ilmoitettujen koronavirustapausten määrä sataatuhatta henkilöä kohti viimeksi kuluneiden 14 vuorokauden aikana)
  • positiivisten testitulosten määrä (positiivisten testitulosten prosenttiosuus kaikista viimeisen viikon aikana tehdyistä koronavirustesteistä)
  • testien määrä (viimeisen viikon aikana tehtyjen koronavirustestien määrä sataatuhatta henkilöä kohti).

Mikä ratkaisee alueen värin kartalla?

Neuvosto on muokannut raja-arvoja, joiden perustella ECDC:n viikoittain julkaiseman kartan värit määräytyvät. Lisätietoja uusista perusteista on saatavilla ECDC:n kotisivulla.

Mitä merkitystä matkustamisen kannalta on sillä, onko lähtöalueeni vihreä, oranssi, punainen vai tummanpunainen?

Jos olet rokotettu tai olet parantunut covid-19-taudista ja sinulla on EU:n digitaalinen koronatodistus, sinun ei tarvitse käydä testissä tai jäädä karanteeniin, oli lähtöalueesi väri mikä tahansa.

Jos et ole saanut täyttä rokotesarjaa tai et ole parantunut covid-19-tartunnasta, sinuun saatetaan soveltaa rajoituksia tai vaatimuksia lähtöalueesi väristä riippuen:

  • Jos matkustat vihreältä alueelta, rajoituksia ei ole.
  • Jos matkustat oranssilta alueelta, sinulta saatetaan vaatia EU:n digitaalisen koronatodistuksen mukaista negatiivista testitulosta. Jos sinulla ei ole testitulosta, voit joutua käymään testissä saapumisesi jälkeen.
  • Jos matkustat punaiselta alueelta, sinulla on oltava EU:n digitaalisen koronatodistuksen mukainen negatiivinen testitulos. Jos sinulla ei ole testitulosta, voit joutua jäämään karanteeniin. Karanteenin voi päättää, kun saat negatiivisen testituloksen saapumisesi jälkeen, jos sinulle ei tule covid-19-taudin oireita.
  • Jos matkustat tummanpunaiselta alueelta, sinun on käytävä testissä ennen lähtöäsi ja jäätävä karanteeniin. Matkustamista tummanpunaisilta alueilta suositellaan edelleen välttämään.

Hätäjarrumekanismi: Jos epidemiologinen tilanne EU-maassa tai sen alueella heikkenee nopeasti tai jos jollakin alueella esiintyy huolta aiheuttavia tai seurantaa edellyttäviä virusmuunnoksia, jotka eivät ole vielä yleisesti levinneet EU:ssa, EU-maat voivat käyttää hätäjarrumekanismia. Silloin EU-maat voivat poikkeuksellisesti ja väliaikaisesti vaatia myös rokotettuja tai parantuneita henkilöitä käymään testissä ja/tai jäämään karanteeniin. Tällaisten toimenpiteiden olisi mahdollisuuksien mukaan oltava alueellisia.

Entä jos en ole vielä täysin rokotettu, koska olen esimerkiksi saanut vasta yhden annoksen kahden annoksen covid-19-rokotussarjasta?

Jokaisessa EU-maassa on periaatteena, että rajoitukset poistetaan 14 päivän kuluttua täyden rokotussarjan saamisesta. EU-maat voivat kuitenkin päättää, vapautetaanko osittain rokotetut henkilöt matkustamiseen liittyvistä testeistä tai karanteenivaatimuksista. Päätöstä tehdessä on huomioitava huolta aiheuttavien tai seurantaa edellyttävien SARS-CoV-2-muunnosten vaikutus rokotteiden tehokkuuteen. Rokotteen suoja voi olla heikko sellaisilla henkilöillä, jotka ovat saaneet vasta ensimmäisen annoksen kahden annoksen rokotussarjasta.

EU:n digitaalisen koronatodistuksen saa jo ensimmäisen covid-19-rokotteen jälkeen, jotta henkilö voi todistaa olevansa osittain rokotettu.

Mitä maita neuvoston suositus koskee?

Suositus koskee kaikkia EU-maita sekä Norjaa, Islantia ja Liechtensteinia.

Olen kuorma-autonkuljettaja/sairaanhoitaja/opiskelija/diplomaatti/toimittaja. Joudunko karanteeniin rajanylityksen jälkeen? Minun on mentävä kotimaahani, koska äitini on sairas. Joudunko karanteeniin?

Jos sinut on rokotettu tai olet parantunut covid-19-taudista ja sinulla on EU:n digitaalinen koronatodistus, sinun ei tarvitse käydä testissä tai jäädä karanteeniin, oli lähtöalueesi väri mikä tahansa.

Jos sinulla on välttämätön syy matkustaa, sinun ei tarvitse jäädä karanteeniin, vaikka et olisi rokotettu tai parantunut. Tämä johtuu siitä, että vaikka EU:ssa on suojauduttava viruksen leviämiseltä, on painavia syitä, joiden vuoksi kansalaisten on voitava rajoituksitta käyttää oikeuttaan liikkua vapaasti.

EU-maat ovat sopineet, että seuraaviin ryhmiin kuuluviin matkustajiin ei sovelleta karanteenivaatimusta, kun matkustamisen syynä on välttämätön tehtävä tai tarve:

  • komission suuntaviivoissa tarkoitetut kriittisissä ammateissa toimivat työntekijät tai itsenäiset ammatinharjoittajat, kuten terveydenhoitoalan työntekijät, rajatyöntekijät ja lähetetyt työntekijät sekä kausityöntekijät
  • kuljetusalan työntekijät tai palveluntarjoajat, mukaan lukien kuljetusajoneuvojen kuljettajat, jotka kuljettavat tavaroita käytettäväksi alueella tai jotka kulkevat vain alueen kautta
  • potilaat, jotka matkustavat pakottavista lääketieteellisistä syistä
  • koululaiset, opiskelijat ja harjoittelijat, jotka matkustavat päivittäin toiseen maahan
  • pakottavista työ- tai perhesyistä matkustavat
  • diplomaatit, kansainvälisten järjestöjen henkilöstö ja kansainvälisten järjestöjen kutsumat henkilöt, joiden fyysinen läsnäolo on näiden järjestöjen toiminnan kannalta välttämätöntä, sekä sotilashenkilöstö, poliisit, humanitaarisen avun työntekijät ja pelastuspalveluhenkilöstö tehtäviensä hoitamista varten
  • kauttakulkumatkustajat
  • merenkulkijat
  • työtehtävissä olevat toimittajat.

Välttämättömästä syystä matkustavat, tummanpunaiselta alueelta saapuvat henkilöt, joita ei ole rokotettu tai jotka eivät ole parantuneet covid-19-taudista, voivat joutua käymään testissä ja jäämään karanteeniin, edellyttäen että tämä ei vaikuta kohtuuttomasti heidän olennaisten tehtäviensä tai tarpeidensa täyttämiseen. Tämä ei koske kuljetustyöntekijöitä. Heidät on aina vapautettu karanteenivaatimuksesta.

Asun lähellä rajaa ja ylitän rajan päivittäin tai usein osana arkeani. Miten tämä otetaan huomioon?

EU-maat sopivat, että testissä käymistä tai karanteenia ei vaadita raja-alueiden asukkailta, jotka matkustavat rajan yli päivittäin tai usein työnteon, liiketoiminnan, opiskelun, perheen, terveydenhoidon tai läheisistä huolehtimisen vuoksi, erityisesti kun on kyse kriittisiä toimintoja suorittavista tai kriittisten infrastruktuurien kannalta keskeisistä henkilöistä.

Jos raja-alueilla otetaan käyttöön rajan yli matkustavia henkilöitä koskeva testausvaatimus, testaustiheyden ja testityypin olisi oltava oikeasuhteisia. Jos epidemiologinen tilanne rajan molemmin puolin on suunnilleen sama, matkustajille ei pitäisi asettaa testausvaatimuksia. Rokotettujen tai parantuneiden henkilöiden, joilla on EU:n digitaalinen koronatodistus, ei tarvitse käydä testissä.

Sovelletaanko rajoituksia, jos vain ajan maan läpi, pysähdyn huoltoasemalla tai vaihdan junaa?

Kauttakulkumatkustajille ei aseteta esimerkiksi testi- tai karanteenivaatimuksia.