Digitaaliteknologia – innovatiivisia ratkaisuja koronaviruskriisin aikana

Euroopan komissio antoi 19.2.2020 digitaalistrategian. Sen tavoitteena on kannustaa eurooppalaisia hyödyntämään digitaaliteknologian mahdollisuuksia. Strategia on koronaviruskriisin vuoksi entistä tärkeämpi, koska komissio käyttää digitaalisia välineitä, joilla seurataan viruksen leviämistä sekä rokotteiden ja hoitojen tutkimista ja kehittämistä. Välineillä varmistetaan myös se, että eurooppalaiset voivat pitää yhteyttä toisiinsa turvallisesti verkon välityksellä.

Kun liikkumista on rajoitettu ja sosiaalinen ja taloudellinen toiminta on siirretty tilapäisesti digitaaliympäristöön, kansalaiset ja yritykset turvautuvat tiedonsaannissa aiempaa vahvemmin internetiin. Laajakaistaverkot ja digitaalinen infrastruktuuri mahdollistavat etäopiskelun, etätyön ja sosiaalisten suhteiden ylläpitämisen. Luottamuspalvelut varmistavat julkisten palvelujen jatkuvuuden ja saatavuuden. Esimerkkeinä tällaisista palveluista voidaan mainita sähköiset allekirjoitukset, sähköiset leimat, yritysten sähköiset todentamispalvelut, sähköinen hallinto ja sähköiset terveyspalvelut. Niiden lisäksi luotettavat turvallisuusjärjestelmät suojaavat palvelujen käyttäjien henkilöllisyyden verkossa ja turvaavat heidän yksityisyytensä.

Data, supertietokoneet ja tekoäly

Mobiilidatan ja mobiilisovellusten käyttö

Datalla on tärkeä merkitys koronaviruspandemian torjunnassa – digitaaliteknologia auttaa ymmärtämään paremmin viruksen leviämistä ja reagoimaan siihen. Eurooppalaiset data-avaruudet, esimerkiksi yhteinen terveysdata-avaruus, voivat mahdollistaa maiden rajat ylittävät datavetoiset ratkaisut.

Komissio antoi 8.4.2020 suosituksen, jossa se tukee koronavirusrajoitusten poistamista asteittain mobiilidatan ja -sovellusten avulla. Suosituksessa esitetään toimenpiteitä, joiden avulla voidaan kehittää EU:n yhteinen lähestymistapa mobiilisovellusten ja mobiilidatan käyttöön koronaviruspandemian torjunnassa. Samoin siinä esitetään keskeiset periaatteet mobiilisovellusten käyttöön lähikontaktien välttämisessä, varoituksissa, ennaltaehkäisyssä ja kontaktien jäljittämisessä. Sovellusten ja tietojen käytössä olisi noudatettava tietoturvasääntöjä ja kunnioitettava EU:n perusoikeuksia, kuten yksityisyyden suojaa ja tietosuojaa.

Jäljityssovellukset

Kontaktien jäljitys- ja varoitussovellukset ovat vapaaehtoisesti asennettavia älypuhelinsovelluksia, jotka varoittavat käyttäjää, jos tämä on ollut positiivisen koronavirustestituloksen saaneen henkilön lähellä tietyn ajan. Antaessaan varoituksen sovellus voi välittää tärkeää tietoa terveysviranomaisilta. Käyttäjää voidaan esimerkiksi kehottaa hakeutumaan testattavaksi tai eristäytymään, ja hänelle voidaan antaa tarvittavat yhteystiedot.

EU-maat sopivat 16.6.2020 komission tuella teknisistä määritelmistä, joilla varmistetaan suojattu tiedonvaihto kontaktinjäljityssovellusten välillä. Sovelluksia tarvitaan, kun EU-maat alkavat purkaa matkustusrajoituksia. Tekniset määritelmät koskevat hajautettua arkkitehtuuria käyttäviä jäljityssovelluksia eli suurinta osaa EU:ssa jo käytössä olevista tai pian käyttöön otettavista sovelluksista. Kun yhteentoimivuusratkaisu on otettu käyttöön, kansalliset sovellukset toimivat saumattomasti käyttäjän matkustaessa toiseen EU-maahan, jossa käytetään vastaavaa hajautettua mallia.

Sovellusten toisilleen välittämä lähikontaktitieto lähetetään salatussa muodossa niin, että yksittäistä käyttäjää ei voi tunnistaa. Sovelluksille asetettuja EU:n tietosuojasääntöjä noudatetaan tarkasti eikä minkäänlaista dataa käyttäjän sijainnista käytetä. Sovitut tekniset määritelmät rakentuvat toukokuussa sovituille yleisille yhteentoimivuusperiaatteille. Komissio tukee edelleen EU-maiden työtä tämän ratkaisun laajentamiseksi myös keskitetyn palvelimen kautta toimiviin jäljityssovelluksiin.

EU-maat ovat komission tuella kehittäneet suositukseen pohjautuvan nk. välineistön eli ohjeet mobiilisovellusten käytöstä. Ohjeissa esitetään keskeiset vaatimukset, joita sovelluksissa on noudatettava, sekä hyviä toimintatapoja mahdollisia tartuntoja jäljittävien ja niistä varoittavien mobiilisovellusten käyttöä varten.

EU:n ohjeet: mobiilisovellusten käyttö kontaktien jäljittämisessä ja tartunnasta varoittamisessa

Kontaktinjäljityssovellusten yhteentoimivuusohjeet

Terveystiedot ovat EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen (GDPR) 9 artiklan mukaisesti arkaluonteisia tietoja, joten niiden käsittelyssä on noudatettava erittäin tiukkoja vaatimuksia. Asetuksen mukaan terveystietojen käsittely voi kuitenkin olla perusteltua muun muassa kansanterveyteen liittyvän yleisen edun vuoksi. Tietojen käsittely voi olla tarpeen myös humanitaarisia tarkoituksia varten, esimerkiksi epidemioiden seuraamisessa. Tässä tapauksessa EU:n tai jäsenmaan lainsäädännössä on säädettävä asianmukaisista ja erityisistä toimenpiteistä yksilön oikeuksien ja vapauksien turvaamiseksi.

Koottuja tilastotietoja, joista ei ole mahdollista tunnistaa asianomaisia luonnollisia henkilöitä (esim. koottuja sijaintitietoja), ei pidetä henkilötietoina eikä niihin sovelleta yleistä tietosuoja-asetusta.

EU:n tietosuojaviranomaisista koostuva Euroopan tietosuojaneuvosto antoi 20.3.2020 lausunnon henkilötietojen käsittelystä koronavirusepidemian yhteydessä.

EU:n tietosuojaa ja yksityisyyden suojaa koskevat säännöt ovat maailman tiukimpien joukossa. Koronavirus ei muuta tätä asiantilaa. Koronavirukseen liittyvät myytit

Euroopan komissio antoi 16.4.2020 ohjeet viruksen leviämisen seurantaan kehitettävien mobiilisovellusten tietosuojasta. Tällaisten mahdollisia tartuntoja jäljittävien ja niistä varoituksia lähettävien sovellusten käyttöönotto edellyttää tiivistä yhteistyötä terveysviranomaisten kanssa. Sovellusten käytön olisi oltava vapaaehtoista, käyttäjien olisi voitava valvoa henkilötietojensa käyttöä ja sovelluksissa olisi muutoinkin noudatettava täysimääräisesti EU:n tietosuojasääntöjä (mm. yleinen tietosuoja-asetus GDPR ja sähköisen viestinnän tietosuojadirektiivi).

Sovellukset perustuvat todennäköisesti Bluetoothin lähitiedonsiirtoteknologiaan eivätkä mahdollista ihmisten sijainnin jäljittämistä. Niillä voidaan kuitenkin varoittaa ihmisiä, jotka ovat olleet tietyn ajan tartunnan saaneen henkilön läheisyydessä, ja näin auttaa katkaisemaan tartuntaketjuja, kun sovelluksen käyttäjät tietävät tarvittaessa hakeutua testeihin tai vetäytyä omaehtoiseen karanteeniin. Sovelluksissa olisi varmistettava, että tiedot säilytetään turvallisesti eikä niitä säilytetä pidempään kuin on tarpeen.

Supertietokoneet koronaviruksen torjunnassa

Euroopassa on kolme supertietokonekeskusta, jotka sijaitsevat Bolognassa, Barcelonassa ja Jülichissä. Niissä vastataan koronaviruskriisiin tutkimalla ja kehittämällä rokotteita, hoitoja ja diagnoosimenetelmiä. Vertaamalla koronavirusproteiinin digitaalisia malleja tietokantaan, jossa on tuhansia lääkkeitä, pyritään selvittämään, mitkä aktiivisten molekyylien yhdistelmät reagoivat virukseen. Supertietokoneet täydentävät perinteistä kliinistä tutkimusmenetelmää, joka perustuu yritykseen ja erehdykseen, ja muita mahdollisia kokeita. Lisäksi eräs lääkeyhtiö ja useat suuret biologian ja biokemian alan laitokset tarjoavat tutkimuksen avuksi pääsyn lääketietokantoihinsa.

Euroopan komissio tukee tutkimusta ja innovointia, jolla kehitetään rokotteita, uusia hoitoja ja diagnostisia testejä sekä terveydenhuoltojärjestelmiä, jotta koronaviruksen leviämistä voidaan estää. Exscalate4CoV-hanke käynnistettiin 31.1.2020, ja se on saanut 3 miljoonaa euroa EU-rahoitusta.

Tutkimuskonsortio Exscalate4CoV ilmoitti 19.6.2020, että jo rekisteröity geneerinen lääke raloksifeeni, jota käytetään osteoporoosin hoitoon, voisi olla tehokas hoitokeino koronavirustartunnan saaneille potilaille, joilla on lieviä oireita. Konsortio käyttää tutkimuksessaan EU:n tukemaa suurteholaskenta-alustaa, kun se tarkistaa tunnettujen molekyylien mahdollisia vaikutuksia koronaviruksen rakenteeseen. Seuraavaksi konsortio keskustelee Euroopan lääkeviraston kanssa siitä, miten voidaan edetä kliinisiin tutkimuksiin, joissa arvioidaan raloksifeenin mahdollista uutta käyttöä. Jos lääke osoittautuu tehokkaaksi, sitä voitaisiin saada nopeasti käyttöön suurina määrinä ja alhaisin kustannuksin.

Tekoäly

Tekoälyllä ja supertietokoneilla on tärkeä rooli koronaviruksen torjunnassa. Niiden laskentavalmiudet nopeuttavat rokotteiden ja hoitojen kehittämistä.

Tekoälyn ja suurteholaskennan analyyttinen teho on suuri apu koronaviruksen leviämismallien selvittämisessä. Terveydenhuoltosektori voi tekoälyn ja suurteholaskennan avulla seurata viruksen leviämistä nopeasti ja laatia sitä tehokkaasti torjuvia strategioita.

Tekoälyä hyödynnetään terveydenhuoltoalalla myös roboteissa, jotka ovat kosketuksissa potilaiden kanssa silloin, kun ihmiskontaktit on pidettävä mahdollisimman vähäisinä.

Lisätietoa datan, tekoälyn ja supertietokoneiden roolista koronavirusepidemian yhteydessä.

Koronaviruksen torjunta – dataa avaruudesta

EU:n avaruusohjelman tuottama data tarjoaa monenlaisia mahdollisuuksia mitata kattavasti ja kustannustehokkaasti koronavirusepidemian vaikutuksia teollisuuteen ja ympäristöön. EU:n satelliitit ovat koronaviruskriisin puhkeamisesta alkaen seuranneet liikenneruuhkia EU-maiden välisillä rajanylityspaikoilla ja kartoittaneet terveydenhuoltolaitoksia, sairaaloita ja muuta kriittistä infrastruktuuria. Satelliittidata yhdessä tekoälyn kanssa tarjoaa viranomaisille sekä EU:n että jäsenmaiden tasolla malleja, joiden avulla tilannetta voidaan ymmärtää ja siihen voidaan reagoida tehokkaammin.

EU:n avaruusohjelmasta on apua monella alalla: EU:n Galileo-paikannusjärjestelmä ja Kopernikus-maanseurantaohjelma ovat lajinsa parhaimmistoa. Galileoa voidaan hyödyntää kansanterveyden turvaamisessa, ja Kopernikuksen avulla voidaan seurata Euroopan vihreän kehityksen ohjelman täytäntöönpanoa. Lisäksi voidaan varmistaa turvallinen viestintäkanava EU-maille.

Euroopan komissio ja Euroopan avaruusjärjestö käynnistävät avaavat uuden verkkosovelluksen vihreän ja kestävän elpymisen tueksi

Copernicus-ohjelmaa on hyödynnetty koronaviruskriisin torjunnassa heti alusta alkaen, ja 5.6.2020 Euroopan komissio käynnisti yhdessä Euroopan avaruusjärjestön kanssa maan havainnointiin perustuvan nopean toiminnan välineen koronaviruksen seurantaan (RACE). Maan havainnoinnista saadun satelliittidatan avulla mitataan koronavirusepidemiasta johtuvien sulkutoimien vaikutuksia ja seurataan elpymistä paikallisella, alueellisella ja maailmanlaajuisella tasolla. Dataa analysoidaan uusien digitaalisten välineiden, kuten tekoälyn, avulla. RACE-sovelluksella seurataan erityisesti keskeisiä ympäristöparametreja, kuten ilman ja veden laadun muutoksia, sekä talouden ja ihmisten toimintaa, kuten teollisuutta, merenkulkua, rakennusalaa, liikennettä ja maatalouden tuottavuutta. Nämä ovat tärkeitä indikaattoreita, joilla voidaan mitata siirtymistä kohti vihreää ja kestävää elpymistä.

Verkkoyhteydet

Kun EU-maissa alettiin välttää lähikontakteja, jotta torjuttaisiin koronavirusepidemian leviäminen, internet-kapasiteetin tarve kasvoi huomattavasti. Etätyöt, etäopiskelu ja internetin viihdekäyttö kuormittavat verkkoyhteyksiä.

Jotta verkko ei ruuhkautuisi, Euroopan komissio on käynyt keskusteluja suoratoistoalustojen johtajien kanssa ja kehottaa myös teleoperaattoreita ja käyttäjiä ryhtymään tarvittaviin toimiin. Suoratoistoalustoja kannustetaan suosimaan toistoa teräväpiirtoa heikommalla kuvanlaadulla, teleoperaattoreita toteuttamaan toimenpiteitä, jotta tietoliikenne voi jatkua keskeytymättä, ja käyttäjiä säätämään asetukset datan kulutusta vähentäviksi.

EU:n operaattorit ovat todenneet, että yhteyksien kysyntä on kasvanut. Vaikka verkko ei ole tähän mennessä tukkeutunutkaan, Euroopan komissio ja Euroopan sähköisen viestinnän sääntelyviranomaisten yhteistyöelin (BEREC) ovat perustaneet erityisen raportointimekanismin, jonka avulla seurataan internetliikenteen tilannetta jokaisessa EU-maassa, jotta mahdollisiin kapasiteettiongelmiin voidaan vastata.

Lisätietoa televiestinnän ja verkkoyhteyksien roolista koronavirusepidemian yhteydessä.

Disinformaatiota torjuvat verkkoalustat

Etenkin sosiaalisessa mediassa on liikkeellä monenlaista virheellistä ja jopa tarkoituksellisesti vääristeltyä tietoa. Toisinaan kyse ei ole pelkistä epätotuuksista tai väärinkäsityksistä. Valheelliset ja väärät hoitokeinot ja -tuotteet voivat aiheuttaa vakavia terveyshaittoja.

Google, Facebook, Twitter ja Microsoft ovat allekirjoittaneet disinformaatiota koskevat EU:n käytännesäännöt. Ne ovat käyneet keskusteluja Euroopan komission kanssa ja sitoutuneet aktiivisesti nostamaan esiin asiantuntijalähteitä ja antamaan vähemmän näkyvyyttä sellaiselle sisällölle, jonka tiedot on todistettu vääriksi tai harhaanjohtaviksi. Ne ovat lupautuneet myös ottamaan käyttöön uusia välineitä, jotka vievät käyttäjät suoraan asiantuntijalähteisiin ja täsmälliseen monikieliseen tietoon koronaviruskriisistä.

Nämä verkko-alustat ovat myös kaikin käytettävissään olevin välinein pyrkineet torjumaan koronavirukseen liittyvää disinformaatiota. Ne poistavat laittoman sisällön ja sellaisen sisällön, joka voi aiheuttaa vahinkoa terveydelle (esim. virheelliset ja haitalliset torjunta- tai hoitokeinot) tai vaikuttaa yleiseen järjestykseen (esim. disinformaatio 5G-verkosta koronavirusepidemian aiheuttajana).

Lisätietoa verkkoalustojen roolista disinformaation torjunnassa koronavirusepidemian yhteydessä.

Euroopan komissio kumoaa harhaanjohtavia väitteitä koronaviruksesta säännöllisesti.

Disinformaation torjunta

Turvallisesti verkossa

Koronaviruspandemia on johtanut verkkopalvelujen käytön nopeaan yleistymiseen. Ihmiset viettävät yhä enemmän aikaa verkossa ja ovat riippuvaisempia digitaalisesta viestinnästä. Tämä voi houkutella epärehellisiä ja pahansuopia toimijoita verkkoon ja lisätä kyberhyökkäysten mahdollisuutta.

Myös lapset ovat vaarassa, sillä hekin viettävät nyt aiempaa enemmän aikaa verkossa ja mahdollisesti ilman aikuisten valvontaa. He tarvitsevat nettiyhteyttä koulunkäyntiä ja kaverisuhteiden ylläpitämistä varten, mutta samalla riskit voivat kasvaa. Europol on yhteistyössä kansainvälisten kumppaneiden kanssa laatinut Online Safety Advice for Parents and Carers -ohjeiston, jossa neuvotaan, miten aikuiset voivat pitää huolta lasten internetin käytön turvallisuudesta.

Verkkohuijarit

Varo verkkohuijareita: Älä osta verkosta tuotteita, joiden väitetään parantavan tai ehkäisevän koronavirustartunnan. Koronavirusta vastaan ei vielä ole rokotetta saatavilla, ja on syytä harkita tarkoin ennen kuin ostaa lääkkeitä, testausvälineitä tai muita vastaavia tuotteita verkosta. Kun testausvälineitä tai rokotteita on saatavilla, voit hankkia niitä virallisen terveydenhuollon ammattilaisilta. Älä ole mukana rahoittamassa rikollista toimintaa äläkä osta epämääräisiä tuotteita, jotka voivat olla terveydelle haitallisia. Jotta rikolliseen toimintaan voidaan puuttua, on tärkeää, että uhrit tekevät rikosilmoituksen oman maansa poliisiviranomaisille ja ilmoittavat sopimattomasta sisällöstä verkkoalustan ylläpitäjälle (esim. sivuston omalla verkkolomakkeella). Ohjeita verkkohuijausten tunnistamiseen ja välttämiseen.

Euroopan komissio tekee tiivistä yhteistyötä EU-maiden kansallisten viranomaisten, muiden EU:n toimielinten, Euroopan unionin kyberturvallisuusviraston (ENISA), Euroopan unionin lainvalvontayhteistyöviraston (Europol), EU:n toimielinten, elinten ja virastojen tietotekniikan kriisiryhmän (CERT-EU) ja muiden elinten ja virastojen kanssa, jotta vaaran merkit havaitaan ja voidaan varmistaa turvallinen verkkoympäristö myös koronaepidemian aikana. Komissio ja sen yhteistyökumppanit seuraavat tilannetta ja julkaisevat uhkakuvaraportteja ja ohjeistusta sekä säännöllisiä raportteja kyberturvallisuudesta.

Europolin tukemien tutkimusten avulla on pidätetty rikollisia, jotka ovat kaupitelleet hengityssuojaimia EU-maiden viranomaisille, ja estetty terveydenhuollon tarvikkeiden myyntiin liittynyt miljoonien eurojen arvoinen huijausyritys. Euroopan komissio on tehnyt yhteistyötä Europolin ja verkkotunnusten tarjoajien kanssa, jotta voidaan estää verkkotunnusten myöntäminen rikollisille ja edistää nopeita yhteisiä toimia huijaussivustojen tunnistamiseksi ja poistamiseksi. Verkkotunnusten tarjoajat ovat jo julkaisseet covid-19-epidemiaan liittyvää ohjeistusta.

Verkkoalustojen ja mainosten tehoseuranta

Euroopan komissio ja EU:n kuluttajansuoja-asioiden yhteistyöverkosto (CPC) koordinoivat verkkoalustojen, verkkokauppojen ja mainosten seurantaa suojellakseen kuluttajia ja varmistaakseen, ettei heille syötetä kuluttajasääntöjen vastaista harhaanjohtavaa sisältöä. Hiljattain toteutetussa tehotarkastuksessa käytiin kattavasti läpi verkkoalustoja, ja erityisen perusteellisesti analysoitiin sellaisia mainoksia ja sivustoja, jotka liittyivät koronaviruspandemian vuoksi erittäin kysyttyihin tuotteisiin.

Komissio vaihtaa tietoja tärkeimpien verkkoalustojen kanssa (Allegro, Amazon, AliExpress, Microsoft/Bing, CDiscount, Ebay, Facebook, Google, Rakuten, Wish ja Yahoo/Verizon media). Kaikki nämä alustat ovat vastauksessaan komissiolle sitoutuneet suojelemaan kuluttajia, ja ne ovat ilmoittaneet jatkavansa toimiaan poistaakseen harhaanjohtavat mainokset, joissa kaupataan esimerkiksi koronavirusepidemiaan liittyen ”ihmeitä tekeviä” ravintolisiä.

Verkkoalustojen laajamittaiseen tarkastukseen osallistui kuluttajansuojaviranomaisia 27 maasta. Niiltä saatiin palautetta 126 tapauksesta, joissa oli osallisina niin edellä mainittuja kansainvälisiä yrityksiä, joihin komissio on ollut säännöllisesti yhteydessä, kuin kansallisen tason toimijoitakin. Erityisesti kiinnitettiin huomiota ilmoituksiin, jotka koskivat hengityssuojaimia, suojapäähineitä, desinfiointiaineita sekä sellaisia elintarvikkeita, ravintolisiä ja muita tuotteita, joilla väitettiin olevan koronavirukseen liittyviä parantavia vaikutuksia.

Yhteisistä toimista on jo saatu hyviä tuloksia. Maaliskuussa Aliexpress poisti yli 250 000 epäilyttävää myynti-ilmoitusta ja eBay esti tai poisti yli 15 miljoonaa myynti-ilmoitusta, jotka olivat sen koronavirustoimintapolitiikan vastaisia. Toukokuussa estettiin tai poistettiin miljoonia harhaanjohtavia mainoksia tai tuoteluetteloita Googlesta (yli 80 miljoonaa koronavirukseen liittyvää ilmoitusta), eBaysta (yli 17 miljoonaa myynti-ilmoitusta) ja Amazonista (koronavirukseen liittyvillä väitteillä mainostettavien uusien tuotteiden viikoittainen määrä väheni 77 % maaliskuuhun 2020 verrattuna).

Tehotarkastus tehtiin 268 verkkosivustolle, joista 206 sivuston katsottiin edellyttävän jatkotutkintaa sen selvittämiseksi, rikkoivatko ne EU:n kuluttajalainsäädäntöä. Sivustoista 88:lla oli tuotteita, joiden väitettiin parantavan koronavirustaudin tai ehkäisevän tartunnan, 30 sivustolla oli epätarkkoja väitteitä tuotteiden niukasta saatavuudesta ja 24 sivustoa epäiltiin sopimattomista käytännöistä, joilla ne pyrkivät saamaan tuotteistaan kohtuuttomia hintoja.

Euroopan komissio haluaa kehittää harhaanjohtavien mainosten löytämiseen automaattisia välineitä ja jatkaa sen tiimoilta yhteistyötä ja tiedonvaihtoa mainonnan alan itsesääntelyelinten kanssa.

Lisätietoa Euroopan komission toimista kuluttajien suojaamiseksi koronavirusepidemian aikana.

Tietokooste kuluttajansuoja-asetuksesta

 

Osaamisen kehittäminen pandemian jälkeistä elämää varten – digitaidot

Sosiaalisen kanssakäymisen vähentäminen on muuttanut yhteydenpitoon, tutkimukseen ja innovointiin liittyviä työtapojamme. Koronaviruskriisin jälkeen tarvitaan digitaitoja. Euroopan komissio julkisti 13.7.2020 työnantajien, rekrytoijien ja opettajien avuksi uudet digitaitoja koskevat ohjeet, jotka sisältävät käytännön toimia, vinkkejä ja verkkoresursseja digikäyttäjille. Ohjeiden avulla kansalaiset voivat parantaa digitaitojaan, ja koulutus lisää heidän mahdollisuuksiaan saada pysyvä työpaikka tai ryhtyä yrittäjäksi.

EU:n tiedekeskus
 

Verkko-opiskelu

Koronavirusepidemia on merkittävällä tavalla muuttanut opiskelua ja vaikeuttanut opiskelijoiden ja opettajien koulutus- ja liikkuvuushankkeita EU:ssa. Jotta opiskelu voi jatkua muuttuneissakin oloissa, verkossa on saatavilla monenlaista oppimateriaalia:

Lisätietoa taitojen, yhteistyön ja luovuuden roolista koronavirusepidemian yhteydessä.