Innovatiivisia ratkaisuja

Koronaviruskriisin seurauksena Euroopan komission digitaalistrategian merkitys on korostunut, koska digitaalisia välineitä käytetään:

  • koronaviruksen leviämisen seurantaan
  • diagnostiikan, hoitojen ja rokotteiden tutkimukseen ja kehittämiseen
  • varmistamaan, että eurooppalaiset voivat pitää yhteyttä toisiinsa turvallisesti verkon välityksellä.

Pandemia on aiheuttanut erilaisia rajoituksia, ja sosiaalinen ja taloudellinen toiminta on muuttumassa yhä enemmän digitaaliseksi, minkä vuoksi kansalaisten ja yritysten on voitava luottaa internetiin. Laajakaistaverkot ja digitaalinen infrastruktuuri mahdollistavat etäopiskelun, etätyön ja sosiaalisten suhteiden ylläpitämisen. 

Yritysten luottamuspalvelut, sähköinen hallinto ja sähköiset terveyspalvelut varmistavat julkisten palvelujen jatkuvuuden ja saatavuuden. Luotettavat turvallisuusjärjestelmät puolestaan suojaavat palvelujen käyttäjien henkilöllisyyden verkossa ja turvaavat heidän yksityisyytensä.

Kontaktien jäljitys- ja varoitussovellukset

Eri EU-maiden käyttöön ottamat kontaktien jäljitys- ja varoitussovellukset ovat vapaaehtoisesti asennettavia älypuhelinsovelluksia, jotka varoittavat käyttäjää, jos tämä on ollut positiivisen koronavirustestituloksen saaneen henkilön lähellä. Ne toimivat myös kotimaan ulkopuolella. Antaessaan varoituksen sovellus voi välittää tärkeää tietoa terveysviranomaisilta. Käyttäjää voidaan esimerkiksi kehottaa hakeutumaan testattavaksi tai eristäytymään, ja hänelle annetaan tarvittavat yhteystiedot.

Lisätietoa kontaktien jäljitys- ja varoitussovelluksista

Kontaktien jäljityssovellukset voivat olla keskeisessä asemassa kriisinhallinnan kaikissa vaiheissa, jos ne ovat täysin EU:n sääntöjen mukaisia ja koordinointi hoidetaan hyvin. Niistä voi olla apua perinteiselle jäljitykselle, ja ne voivat auttaa jäljittämään ja katkomaan viruksen tartuntaketjuja. Ne voivat siis pelastaa ihmishenkiä.

Tekoäly

Tekoälyn ja suurteholaskennan analyyttinen teho on suuri apu koronaviruksen leviämismallien selvittämisessä. Niiden avulla terveydenhuoltosektori voi seurata koronaviruksen leviämistä ja laatia nopeasti tehokkaita torjuntastrategioita.

Tekoälyä hyödynnetään terveydenhuoltoalalla myös roboteissa ja muissa välineissä, jotka ovat kosketuksissa potilaiden kanssa silloin, kun ihmiskontaktit on pidettävä mahdollisimman vähäisinä.

Koronaviruspandemian torjunta: data, tekoäly ja supertietokoneet 

Supertietokoneet koronaviruksen torjunnassa

Euroopassa on kolme supertietokonekeskusta, jotka ovat mukana koronaviruksen rokotteiden, hoitojen ja diagnoosien tutkimuksessa ja kehittämisessä.

Vertaamalla koronaviruksen proteiinien digitaalisia malleja tietokantaan, jossa on tuhansia lääkkeitä, pyritään selvittämään, mitkä aktiivisten molekyylien yhdistelmät reagoivat virukseen. Supertietokoneet täydentävät perinteistä kliinistä tutkimusmenetelmää, joka perustuu yritykseen ja erehdykseen. Lisäksi eräs lääkeyhtiö ja useat suuret biologian ja biokemian alan laitokset tarjoavat tutkimuksen avuksi pääsyn lääketietokantoihinsa. Exscalate4CoV-tutkimusprojektissa, joka saa 3 miljoonaa euroa EU-rahoitusta, käytetään EU:n tukemaa suurteholaskenta-alustaa tarkistamaan tunnettujen molekyylien mahdollisia vaikutuksia koronaviruksen rakenteeseen. 

Exscalate4CoV-konsortio ilmoitti kesäkuussa 2020, että jo rekisteröity geneerinen lääke raloksifeeni, jota käytetään osteoporoosin hoitoon, voisi olla tehokas hoitokeino koronavirustartunnan saaneille potilaille, joilla on lieviä oireita. Konsortio keskustelee Euroopan lääkeviraston kanssa siitä, miten voidaan edetä kliinisiin tutkimuksiin, jotka onnistuessaan voisivat tuoda lääkkeen nopeammin saataville.

Italian lääkealan sääntelyvirasto AIFA antoi 27.10.2020 luvan raloksifeenin kliiniseen tutkimukseen potilailla, joilla on koronaviruksen aiheuttamia lieviä oireita. Kliinisten tutkimusten tavoitteena on varmistaa, että raloksifeeni estää viruksen monistumisen solussa turvallisesti ja tehokkaasti ja hidastaa näin taudin etenemistä. Ensimmäisessä vaiheessa enimmillään 450 osallistujaa jaetaan kolmeen ryhmään ja heille annetaan 7 päivän kuuri raloksifeenikapseleita tai placeboa. Exscalate4CoV-hankkeessa käytetään suurteholaskennan ja tekoälyä hyödyntävän biologiseen prosessoinnin ainutlaatuista yhdistelmää. Konsortio on testannut virtuaalisesti 400 000 molekyyliä, joista 7 000:lle on tehty in vitro -testi.

Koronaviruksen torjunta – dataa avaruudesta

EU:n avaruusohjelmassa on yli 30 satelliittia, jotka välittävät ilmaista ja avointa dataa/informaatiota, joista on apua koronavirusepidemian seuraamisessa ja mahdollisesti sen vaikutusten lieventämisessä. Keskeisiä palveluja ovat ohjelman maanseurantakomponentti Copernicus ja sen satelliittinavigointijärjestelmä Galileo. 

EU:n satelliitit ovat koronaviruskriisin puhkeamisesta alkaen seuranneet liikenneruuhkia EU-maiden välisillä rajanylityspaikoilla ja kartoittaneet terveydenhuoltolaitoksia, sairaaloita ja muuta kriittistä infrastruktuuria. Satelliittidata yhdessä tekoälyn kanssa tarjoaa viranomaisille sekä EU:n että jäsenmaiden tasolla malleja, joiden avulla tilannetta voidaan ymmärtää ja siihen voidaan reagoida tehokkaammin.

EU:n avaruusohjelmasta on apua monella alalla, kuten:

  • kansanterveyden turvaamisessa Galileon, maailman tarkimman paikannusjärjestelmän avulla
  • Euroopan vihreän kehityksen ohjelman täytäntöönpanon seurannassa Copernicuksen avulla
  • turvallisen viestintäkanavan varmistamisessa EU-maille.

EU:n avaruustoimet koronaviruksen torjunnassa

5.6.2020 Euroopan komissio käynnisti yhdessä Euroopan avaruusjärjestön kanssa maan havainnointiin perustuvan nopean toiminnan välineen koronaviruksen seurantaan (RACE). Satelliittidatan avulla mitataan koronavirusepidemiasta johtuvien sulkutoimien vaikutuksia ja seurataan elpymistä paikallisella, alueellisella ja maailmanlaajuisella tasolla. Dataa analysoidaan uusien digitaalisten välineiden, kuten tekoälyn, avulla.

Maan havainnointiin perustuva nopean toiminnan väline koronaviruksen seurantaan (RACE)

Verkkoyhteydet

Kun EU-maissa alettiin välttää lähikontakteja koronavirusepidemian leviämisen estämiseksi, internet-kapasiteetin tarve kasvoi huomattavasti. Etätyöt, etäopiskelu ja internetin viihdekäyttö kuormittavat verkkoyhteyksiä.

Jotta verkko ei ruuhkautuisi, Euroopan komissio kehotti teleoperaattoreita ja käyttäjiä ryhtymään tarvittaviin toimiin ja kävi keskusteluja suoratoistoalustojen johtajien kanssa. Suoratoistoalustoja kannustetaan suosimaan toistoa teräväpiirtoa heikommalla kuvanlaadulla, teleoperaattoreita toteuttamaan toimenpiteitä, jotta tietoliikenne voi jatkua keskeytymättä, ja käyttäjiä säätämään asetukset datan kulutusta vähentäviksi.

EU:n operaattorit ovat todenneet, että yhteyksien kysyntä on kasvanut. Vaikka verkko ei ole tähän mennessä tukkeutunutkaan, Euroopan komissio ja Euroopan sähköisen viestinnän sääntelyviranomaisten yhteistyöelin (BEREC) ovat perustaneet erityisen raportointimekanismin ja seuraavat internetliikenteen tilannetta jokaisessa EU-maassa, jotta mahdollisiin kapasiteettiongelmiin voidaan vastata.

Televiestinnän ja verkkoyhteyksien rooli koronavirusepidemian yhteydessä

Disinformaatiota torjuvat verkkoalustat

Etenkin sosiaalisessa mediassa on liikkeellä monenlaista tarkoituksellisesti vääristeltyä tietoa. Toisinaan kyse ei ole pelkistä epätotuuksista tai väärinkäsityksistä. Valheelliset ja väärät hoitokeinot ja -tuotteet voivat aiheuttaa vakavia terveyshaittoja.

Euroopan komissio on käynyt keskusteluja disinformaatiota koskevien EU:n käytännesääntöjen allekirjoittajien (Google, Facebook, Twitter ja Microsoft) kanssa. Allekirjoittajat ovat sitoutuneet aktiivisesti nostamaan esiin asiantuntijalähteitä ja antamaan vähemmän näkyvyyttä väärälle tai harhaanjohtavalle sisällölle. Ne ovat lupautuneet myös ottamaan käyttöön uusia välineitä, jotka vievät käyttäjät suoraan asiantuntijalähteisiin ja täsmälliseen monikieliseen tietoon koronaviruskriisistä.

Komissio esitteli 10.6.2020 toimia, joilla se aikoo tehostaa koronaviruspandemiaan liittyvän disinformaation torjuntaa. Se on laatinut seurantaohjelman toimille, joilla alustat rajoittavat koronavirukseen liittyvän disinformaation leviämistä.

Ensimmäisten lähtötilanneselvitysten mukaan

  • Googlen hakutoiminnot ovat nostaneet etusijalle EU:n faktantarkistusorganisaatioiden julkaisemia artikkeleita, jotka saivat yli 155 miljoonaa näyttökertaa vuoden 2020 alkupuoliskolla.
  • Facebookin ja Instagramin covid-19-infokeskukset ovat ohjanneet maailmanlaajuisesti yli 2 miljardia ihmistä WHO:n ja muiden terveysviranomaisten tietolähteisiin.
  • Twitterin kuratoimilla covid-19-sivuilla on vieraillut yli 160 miljoonaa kävijää yhteensä yli 2 miljardia kertaa. Näille sivuille kootaan uusimmat tviitit monista luotettavista hallitusten, tiedotusvälineiden ja kansalaisyhteiskunnan lähteistä paikallisilla kielillä.
  • YouTubessa näytetään etusivulla ja covid-19-aiheisten videoiden ja hakujen yhteydessä inforuutuja, joissa on linkkejä maailmanlaajuisten ja paikallisten terveysviranomaisten sivustoille. Kaiken kaikkiaan näiden ruutujen linkkejä on klikattu yli 300 miljardia kertaa eri puolilla maailmaa.
  • TikTokin covid-19-infosivulla on käyty yli 52 miljoonaa kertaa sen viidellä suurimmalla markkina-alueella Euroopassa (Britanniassa, Saksassa, Ranskassa, Italiassa ja Espanjassa).

Toinen selvityskierros

Kolmas selvityskierros

Neljäs selvityskierros

Nämä verkko-alustat ovat myös kaikin käytettävissään olevin välinein pyrkineet torjumaan koronavirukseen liittyvää disinformaatiota. Ne ovat poistaneet laitonta sisältöä ja sellaista sisältöä, joka voi aiheuttaa vahinkoa terveydelle (virheelliset ja haitalliset torjunta- tai hoitokeinot) tai vaikuttaa yleiseen järjestykseen (disinformaatio 5G-verkosta koronavirusepidemian aiheuttajana).

Verkkoalustojen rooli disinformaation torjunnassa koronavirusepidemian yhteydessä

Euroopan komissio kumoaa harhaanjohtavia väitteitä koronaviruksesta säännöllisesti.

Disinformaation torjunta

Turvallisesti verkossa

Koronaviruspandemia on johtanut verkkopalvelujen käytön nopeaan yleistymiseen. Ihmiset viettävät yhä enemmän aikaa verkossa ja ovat riippuvaisempia digitaalisesta viestinnästä. Tämä voi houkutella epärehellisiä ja pahansuopia toimijoita verkkoon ja lisätä kyberhyökkäysten mahdollisuutta.

Myös lapset ovat vaarassa, sillä hekin viettävät nyt aiempaa enemmän aikaa verkossa ja mahdollisesti ilman aikuisten valvontaa. He tarvitsevat nettiyhteyttä koulunkäyntiä ja kaverisuhteiden ylläpitämistä varten, mutta samalla riskit voivat kasvaa. Europol on yhteistyössä kansainvälisten kumppaneiden kanssa laatinut Online Safety Advice for Parents and Carers -ohjeiston, jossa neuvotaan, miten aikuiset voivat pitää huolta lasten internetin käytön turvallisuudesta.

Verkkohuijarit

Varo verkkohuijareita: Älä osta verkosta tuotteita, joiden väitetään parantavan tai ehkäisevän koronavirustartunnan. Harkitse tarkkaan ennen kuin ostat lääkkeitä, testausvälineitä tai muita vastaavia tuotteita verkosta. Testit kannattaa teettää virallisen terveydenhuollon ammattilaisilla, samoin kuin rokotukset.

Älä ole mukana rahoittamassa rikollista toimintaa äläkä osta epämääräisiä tuotteita, jotka voivat olla terveydelle haitallisia. Jotta rikolliseen toimintaan voidaan puuttua, on tärkeää, että uhrit tekevät rikosilmoituksen oman maansa poliisiviranomaisille ja ilmoittavat sopimattomasta sisällöstä verkkoalustan ylläpitäjälle (esim. sivuston omalla verkkolomakkeella).

Ohjeita verkkohuijausten tunnistamiseen ja välttämiseen

Euroopan komissio tarkkailee mahdollisia merkkejä uhkista, joita voi kohdistua turvallista verkkoympäristöä kohtaan näinä epävarmoina aikoina. Sen yhteistyökumppaneita ovat:

Ne seuraavat tilannetta ja julkaisevat uhkakuvaraportteja ja ohjeistusta sekä säännöllisiä raportteja kyberturvallisuudesta.

Europol tuki tuloksellisia tutkimuksia EU-maiden viranomaisiin kohdistuneesta hengityssuojainhuijauksesta ja auttoi estämään terveydenhuollon tarvikkeiden myyntiin liittyneen miljoonien eurojen arvoisen huijausyrityksen.

Euroopan komissio on tehnyt yhteistyötä Europolin ja verkkotunnusten tarjoajien kanssa, jotta voidaan estää verkkotunnusten myöntäminen rikollisille ja edistää nopeita yhteisiä toimia huijaussivustojen tunnistamiseksi ja poistamiseksi. Verkkotunnusten tarjoajat ovat jo julkaisseet covid-19-epidemiaan liittyvää ohjeistusta.

Komissio tekee yhteistyötä verkkoalustojen kanssa, jotka osallistuvat jäsenneltyyn vuoropuheluun. Vuoropuhelun tavoitteena on torjua koronaviruspandemiaan liittyviä kuluttajien verkkohuijauksia yhdessä kuluttajansuojaviranomaisten kanssa.

Komissio ja kuluttajansuoja-asioiden yhteistyöverkosto ovat säännöllisesti yhteydessä 11 tärkeään verkkoalustaan: Allegro, Amazon, Alibaba/AliExpress, CDiscount, Ebay, Facebook, Google, Microsoft/Bing, Rakuten, Verizon Media/Yahoo ja Wish. Niiden kanssa keskustellaan pandemiaan liittyvistä uusista suuntauksista ja liiketoimintakäytännöistä. Tämän seurauksena verkkoalustat ovat raportoineet satojen miljoonien laittomien tarjousten ja mainosten poistamisesta ja vahvistaneet, että uusien koronavirukseen liittyvien ilmoitusten määrä on jatkuvasti vähentynyt.

Verkkoalustojen ja mainosten seuranta

Euroopan komissio ja EU:n kuluttajansuoja-asioiden yhteistyöverkosto (CPC) koordinoivat verkkoalustojen, verkkokauppojen ja mainosten seurantaa suojellakseen kuluttajia ja varmistaakseen, ettei heille syötetä kuluttajasääntöjen vastaista harhaanjohtavaa sisältöä. Työssä on kaksi osaa: käydään kattavasti läpi verkkoalustoja, ja analysoidaan perusteellisemmin sellaisia mainoksia ja sivustoja, jotka liittyvät koronaviruspandemian vuoksi erittäin kysyttyihin tuotteisiin.

Komissio vaihtaa tietoja tärkeimpien verkkoalustojen kanssa (Allegro, Amazon, AliExpress, Microsoft/Bing, CDiscount, Ebay, Facebook, Google, Rakuten, Wish ja Yahoo/Verizon media). Kaikki nämä alustat ovat vastauksessaan komissiolle sitoutuneet suojelemaan kuluttajia. Ne ovat ilmoittaneet jatkavansa toimiaan poistaakseen harhaanjohtavat mainokset, joissa kaupataan esimerkiksi koronavirusepidemiaan liittyen ”ihmeitä tekeviä” ravintolisiä.

Kuluttajansuojaviranomaiset 27 maasta lähettivät palautetta 126 tapauksesta, joissa oli osallisina niin edellä mainittuja kansainvälisiä yrityksiä, joihin komissio on ollut säännöllisesti yhteydessä, kuin kansallisen tason toimijoitakin. Erityisesti kiinnitettiin huomiota ilmoituksiin, jotka koskivat

  • hengityssuojaimia ja suojapäähineitä
  • desinfiointiaineita
  • testausvälineitä
  • sellaisia elintarvikkeita, ravintolisiä ja muita tuotteita, joilla väitettiin olevan koronavirukseen liittyviä parantavia vaikutuksia.

Yhteisistä toimista on jo saatu hyviä tuloksia. Maaliskuussa

  • Aliexpress poisti yli 250 000 epäilyttävää myynti-ilmoitusta
  • eBay esti tai poisti yli 15 miljoonaa myynti-ilmoitusta, jotka olivat sen koronavirustoimintapolitiikan vastaisia.

Toukokuussa estettiin tai poistettiin miljoonia harhaanjohtavia mainoksia tai tuoteluetteloita

  • Googlesta (yli 80 miljoonaa koronavirukseen liittyvää ilmoitusta)
  • eBaysta (yli 17 miljoonaa myynti-ilmoitusta)
  • Amazonista (koronavirukseen liittyvillä väitteillä mainostettavien uusien tuotteiden viikoittainen määrä väheni 77 % maaliskuuhun 2020 verrattuna).

Euroopan komissio haluaa kehittää harhaanjohtavien mainosten löytämiseen automaattisia välineitä ja jatkaa sen tiimoilta yhteistyötä ja tiedonvaihtoa mainonnan alan itsesääntelyelinten kanssa.

Covid-19-pandemiaan liittyvät huijaukset

Tietokooste kuluttajansuoja-asetuksesta

 

Osaamisen kehittäminen pandemian jälkeistä elämää varten

Sosiaalisen kanssakäymisen vähentäminen on muuttanut yhteydenpitoon, tutkimukseen ja innovointiin liittyviä työtapojamme. Koronaviruskriisin jälkeen tarvitaan digitaitoja. Euroopan komissio julkisti 13.7.2020 työnantajien, rekrytoijien ja opettajien avuksi uudet digitaitoja koskevat ohjeet, jotka sisältävät käytännön toimia, vinkkejä ja verkkoresursseja digikäyttäjille. Ohjeiden avulla kansalaiset voivat parantaa digitaitojaan, ja koulutus lisää heidän mahdollisuuksiaan saada pysyvä työpaikka tai ryhtyä yrittäjäksi.

EU:n tiedekeskus

Verkko-opiskelu

Koronaviruspandemia on merkittävällä tavalla hankaloittanut koulutuksen tarjontaa Euroopassa. Uudet opetus- ja oppimistavat edellyttävät innovatiivisia, luovia ja osallisuutta edistäviä ratkaisuja.

Erasmus+ -ohjelma vastaa pandemia-ajan poikkeusolojen haasteisiin

Euroopan komissio on hyväksynyt Erasmus+ -ohjelman vuoden 2020 työohjelman tarkistuksen. Sillä mahdollistetaan 200 miljoonan euron lisärahoitus hankkeille, jotka tukevat

  • digitaalista koulutusta
  • digitaalista nuorisotyötä
  • luovia taitoja ja sosiaalista osallisuutta

Rahoitus tarjoaa myös kouluille, nuorisojärjestöille ja aikuisoppilaitoksille uusia mahdollisuuksia

  • tukea taitojen kehittämistä
  • edistää luovuutta
  • lisätä sosiaalista osallisuutta eri taidemuotojen kautta

Näitä aloja koskevat hanke-ehdotuspyynnöt julkaistaan alkusyksystä.
Asiasta kiinnostuneet organisaatiot voivat ottaa yhteyttä kansallisiin Erasmus+ -toimistoihin.

Jotta opiskelu voi jatkua muuttuneissakin oloissa, verkossa on saatavilla monenlaista oppimateriaalia:

Taidot, yhteistyö ja luovuus koronavirusepidemian yhteydessä