Meneillään olevat hankkeet

EU:n tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmasta (Horisontti 2020) on osoitettu huomattavasti varoja tutkimuksille, joissa tarkastellaan disinformaatiota sosiaalisessa mediassa ja perinteisessä mediassa. Esimerkkejä näistä tutkimushankkeista ovat SOMA (The Social Observatory for Disinformation and Social Media Analysis), PROVENANCE, SocialTruth, EUNOMIA ja WeVerify. Ne auttavat ymmärtämään sosiaalisen median dynamiikkaa sekä sosiaalisen median ja perinteisen median suhdetta.

SOMA-hankkeessa on jo koottu runsaasti disinformaatioon ja koronaviruksen mukanaan tuomaan ”informaatioepidemiaan” liittyviä resursseja ja analyyseja. Hankkeissa esitetään erilaisia ratkaisuja disinformaation torjumiseksi: sisällöntarkastukseen keskittyvä foorumi, työkaluja faktantarkistukseen, disinformaation sosioekonomisten vaikutusten arviointimenetelmä, strategioita ja toimia, joilla parannetaan medialukutaitoa, analysoidaan oikeudellisia esteitä ja yhteisöperustaista itsesääntelyä, sekä disinformaatiotietopankki.

HERoS-hankkeen tavoitteena on tehostaa koronaviruspandemiaan ja muihin kansanterveysuhkiin liittyviä toimia ja auttaa niistä päättäviä toimijoita tekemään faktatietoon perustuvia päätöksiä. Hankkeessa kehitetään uutta menetelmää sosiaalisen median sisällön luokitteluun ja suodattamiseen, jotta koronavirukseen liittyviä huhuja ja väärää tietoa voidaan torjua paremmin.

Useita muita Horisontti 2020 -puiteohjelman käynnissä olevia hankkeita (Yhteiskunnallinen haaste 6- ja Tiede yhteiskunnassa ja yhteiskuntaa varten -erityistavoitteet) on mukautettu niin, että niissä otetaan huomioon myös koronaviruspandemia. Esimerkiksi Co-inform-hankkeessa, jossa työstetään välineitä kriittisen ajattelun ja digitaalisen lukutaidon edistämiseksi yhteiskunnassa, on jo julkaistu tutkimuksia koronavirukseen liittyvästä virheellisestä tiedosta. QUEST-hankkeessa, jossa käsitellään tiede- ja teknologiaviestinnän laatua ja tehokkuutta, on samaten kiinnitetty huomiota koronaviruskriisiin liittyvän laadukkaan tieteellisen viestinnän eri näkökohtiin. TRESCA-hankkeessa, jossa pyritään lisäämään luottamusta tieteeseen ja innovointiin tutkijoiden, toimittajien ja poliittisten päättäjien välisten innovatiivisten viestintäkäytäntöjen avulla, on myös analysoitu keinoja, joilla virheelliset tiedot voidaan havaita ja niiden levittäminen pysäyttää.

Horisontti 2020 -ohjelmasta rahoitettavassa FANDANGO-hankkeessa kootaan ja todennetaan uutisdatan, medialähteiden, sosiaalisen median ja avoimen datan typologioita, minkä avulla pyritään tehostamaan valeuutisten tunnistamista ja näin tarjoamaan tehokkaampaa ja todennettua viestintää kaikille eurooppalaisille. FANDANGO-hankkeen tavoitteena on poistaa datan yhteentoimivuuden esteet ja tarjota yhtenäisiä tekniikoita ja integroitu massadata-alusta, jolla tuetaan perinteistä media-alaa uudessa toimintaympäristössä ja lisätään avoimuutta.

Euroopan tutkimusneuvosto (ERC) tukee teoreettista tutkimusta, kuten Oxford Internet Instituten johtaja Phil Howardin vetämää Computational Propaganda (COMPROP) -hanketta, jossa tarkastellaan, miten automatisoidut järjestelmät (algoritmit ja botit) vaikuttavat poliittiseen keskusteluun Euroopassa. Siinä hyödynnetään yhteiskuntatieteen ja tietojenkäsittelytieteen menetelmiä. Tutkimusta on esitelty ERC:n verkkosivustolla ja ERCTalks-keskustelusarjassa. Howardin tiimi on tuottanut viikoittaisia koronavirukseen liittyvää virhetietoa käsitteleviä katsauksia. ERC on myös julkaissut Howardin haastattelun. ERC:n tukea on saanut myös Exeterin yliopiston professori Jason Reiflerin johtama DEBUNKER-hanke ”Misperceptions in Politics, Health, and Science: Causes, Consequences, and the Search for Solutions”, jota esitellään ERC:n artikkelissa

Valeuutisten leviämistä käsittelevässä FARE-hankkeessa tarjotaan teoreettiset puitteet todennettavien ennusteiden tekemiselle. Hankkeessa kehitetään monitieteistä tutkimusta, jolla lisätään tietämystä päätöksentekoprosessista ja tehdyistä virheistä, hyödyntäen kokeellisia tekniikoita ja laskentatekniikoita, mm. massadataa.

Euroopan tutkimusneuvosto on myöntänyt tukea myös konseptin toimivuuden osoittamista koskeviin toimiin, kuten GoodNews-hankkeelle, joissa käytetään syväoppimisteknologiaa valeuutisten tunnistamiseen. Hankkeessa kehitetään teknologiaa, jossa voidaan algoritmien avulla tunnistaa valeuutisia sosiaalisessa mediassa. Se ei analysoi sisältöä, vaan uutisten leviämismalleja sosiaalisissa verkostoissa. Näitä algoritmeja on kehitetty LEMAN-hankkeessa (Learning on Manifolds and Graphs).

Euroopan innovaationeuvosto (EIC) on järjestänyt #EUvsVirus Hackathon -tapahtuman tiiviissä yhteistyössä EU-maiden kanssa. Tavoitteena on luoda yhteyksiä kansalaisyhteiskunnan, innovoijien, yhteistyökumppanien ja investoijien välille kaikkialla Euroopassa, jotta voidaan kehittää innovatiivisia ratkaisuja koronavirukseen liittyviin haasteisiin. EIC järjesti valeuutisia koskevan tutkimushaasteen yhteydessä 22.–25.5.2020 Matchathon-tapahtuman, jolla pyrittiin mobilisoimaan rahoitusta tutkimukselle. Lisäksi EIC tukee yrityksiä, jotka kehittävät puoliautomatisoituja valeuutisten tunnistamisjärjestelmiä, mm. Truthcheck- ja Newtral-hankkeissa.

Muut työkalut

Maailman terveysjärjestön (WHO) ja EU:n Yhteisen tutkimuskeskuksen (JRC) yhteisen Epidemics Intelligence from Open Sources (EIOS) -aloitteen tavoitteena on tehostaa mahdollisten kansanterveysuhkien havaitsemista median tuottaman tiedon avulla. EIOS-järjestelmä auttoi WHO:ta havaitsemaan ensimmäiset merkit Kiinan Wuhanissa alkaneesta koronavirusepidemiasta viime vuoden joulukuun lopussa, ja järjestelmää on tämän jälkeen käytetty taudin leviämisen jäljittämiseen maailmanlaajuisesti. EIOS perustuu terveysuutisia seuraavaan JRC:n MEDISYS-järjestelmään, jonka avulla on koronaviruspandemian aikana kerätty jopa 120 000 liittyvää artikkelia päivässä.

Valeuutiset on usein kirjoitettu käyttäen sanamuotoja ja ilmaisuja, joilla halutaan tarkoituksellisesti herättää ja lisätä pelon ja ahdistuksen tunteita. JRC on kehittänyt Misinfo Classifier -koneoppimisohjelman, joka tunnistaa tiettyjä kielessä esiintyviä toistuvia piirteitä, joiden perusteella voidaan arvioida, onko kyseessä valeuutinen. Ohjelma on jo Euroopan komission ja Euroopan parlamentin käytössä, ja se annetaan myös luotettavien faktantarkistusorganisaatioiden käyttöön.

Komission ja parlamentin käytössä on myös Social Rumour -ohjelma, joka tunnistaa Twitter-tilejä, joilla julkaistaan linkkejä epäilyttäviksi tiedettyihin lähteisiin. Ohjelma seuraa näillä tileillä julkaistuja muita linkkejä ja kartoittaa sosiaalisessa mediassa syntyviä uusia narratiiveja. Tämäkin ohjelma annetaan luotettavien faktantarkistusorganisaatioiden käyttöön.

Tulevia hankkeita

  • Eurooppalainen digitaalisen median seurantafoorumi (EDMO) tukee faktantarkistajista, tutkijoista ja muista disinformaation asiantuntijoista koostuvan monialaisen yhteisön perustamista ja toimintaa. Hankkeen tavoitteena on auttaa muodostamaan perusteellinen kuva disinformaatiota levittävistä tahoista ja niiden toimintatavoista, keinoista ja kohteista sekä tällaisen toiminnan vaikutuksista yhteiskuntaan. Hankkeella on 2,5 miljoonan euron rahoitus Verkkojen Eurooppa -välineestä, jolla tuetaan infrastruktuurihankkeita EU:ssa.
  • Horisontti 2020 -puiteohjelman Evolving media landscapes and Europeanisation -aihealueella on hiljattain päättynyt haku, jonka perusteella käynnistetään vuoden 2021 alkupuolella kolme hanketta. Tutkimuskohteina ovat muun muassa tiedotusvälineiden ja sosiaalisen median rooli, kieli, uutistuotanto ja uudet ilmiöt, kuten valeuutiset. Osassa rahoitettavista hankkeista käsitellään näin ollen myös disinformaatiota. Kun hankkeiden arviointi saadaan päätökseen heinäkuussa, Euroopan komission yksiköt tarkastelevat, voitaisiinko hyväksyttyjen ehdotusten työsuunnitelmiin sisällyttää koronavirukseen liittyvän disinformaation tutkimus. Joka tapauksessa tuloksia saadaan aikaisintaan vuoden 2021 lopussa.
  • Horisontti 2020 -puiteohjelmassa (yhteiskunnallinen haaste 1) on koronaviruskriisin vuoksi toteutettu myös toinen rahoitushaku hankkeille, jossa tarkastellaan pandemian torjuntatoimien käyttäytymiseen liittyviä, sosiaalisia ja taloudellisia vaikutuksia. Haku päättyi 11.6.2020. Hankkeiden tarkoituksena on edistää terveysohjeiden noudattamista tukevia käyttäytymismalleja ja torjua terveyteen ja erityisesti koronavirukseen liittyviä eristys- ja varotoimia koskevaa disinformaatiota yhteiskunnan, yhteisön ja yksilön tasolla. Hankkeissa olisi tarkasteltava tekijöitä, jotka vaikuttavat haitallisen itselääkityksen käyttöön ja lisäävät ennakkoluuloja rokotteita kohtaan.
  • Horisontti Eurooppa -puiteohjelmaan, joka on EU:n uusi tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma, ”Kulttuuri, luovuus ja osallisuutta edistävä yhteiskunta” -klusterin ensimmäiseen työohjelmaan sisältyy aihealueita, jotka liittyvät disinformaatiotutkimukseen, vahvan ja riippumattoman mediaympäristön kasvavaan merkitykseen ja koronaviruskriisin jälkeiseen valeuutisten torjuntaan. Vuosien 2021–2022 tutkimusaiheita ovat mm.
    • perinteisen median ja uusmedian poliittinen rooli, journalististen normien ylläpito ja demokratian tukeminen laadukkaan median avulla
    • sosiaalisen median verkostojen ja uusmedian vaikutus yksilölliseen ja kollektiiviseen käyttäytymiseen, uskomuksiin ja arvoihin
    • kansalaiskasvatus, esimerkiksi medialukutaidon edistäminen.