Yhteinen maatalouspolitiikka ja maaseudun kehittäminen

Yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) osuus EU:n maaseudun kehittämistavoitteisiin rahoitetaan Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto). Maaseuturahaston talousarvio vuosiksi 2021–2027 on 95,5 miljardia euroa. Siihen sisältyy 8,1 miljardin euron suuruinen lisäys Next Generation EU -elpymisvälineestä. Lisäyksen tarkoituksena on auttaa vastaamaan covid-19-pandemian tuomiin haasteisiin.

Maaseudun kehittämismenoihin vuosina 2021–2022 sovellettavat säännöt vahvistetaan 23.12.2020 hyväksytyssä YMP:n siirtymäasetuksessa. Asetuksella laajennetaan voimassa olevia (alun perin vuosiksi 2014–2020 asetettuja) sääntöjä laajasti ja lisätään joitakin elementtejä, joilla varmistetaan sujuva siirtyminen tulevaan YMP-lainsäädäntöön, jonka soveltamisen on määrä alkaa vuonna 2023.

Lisätietoa

Maaseudun kehittäminen: kaavioita ja tilastotietoa

Edelliset ohjelmakaudet

Maaseudun kehittämisohjelmat

EU-maat toteuttavat maaseuturahaston rahoitusta maaseudun kehittämisohjelmien kautta. Maaseudun kehittämisohjelmia yhteisrahoitetaan kansallisista talousarvioista, ja ne voidaan valmistella joko kansalliselta tai alueelliselta pohjalta. Vaikka Euroopan komissio hyväksyy maaseudun kehittämisohjelmat ja seuraa niiden toteutusta, kansalliset ja alueelliset hallintoviranomaiset tekevät hankkeiden valintaa ja tukien myöntämistä koskevat päätökset.

Kunkin maaseudun kehittämisohjelman tavoitteisiin on kuuluttava vähintään neljä maaseuturahaston kuudesta prioriteetista:

  • tietämyksen siirron ja innovoinnin edistäminen maa- ja metsätaloudessa sekä maaseudulla
  • maatalouden kaikkien alojen elinkelpoisuuden ja kilpailukyvyn parantaminen sekä innovatiivisen maatalousteknologian ja metsien kestävän hoidon edistäminen
  • elintarvikeketjun organisoinnin, eläinten hyvinvoinnin ja riskinhallinnan edistäminen
  • voimavarojen käytön tehostaminen sekä tuki vähähiiliseen ja ilmastonmuutosta kestävään talouteen siirtymiselle maataloudessa, elintarvikealalla ja metsätaloudessa
  • maa- ja metsätalouteen liittyvien ekosysteemien ennallistaminen, säilyttäminen ja parantaminen
  • sosiaalisen osallisuuden edistäminen, köyhyyden vähentäminen ja talouden kehittäminen maaseutualueilla.

Maaseuturahaston prioriteetit on puolestaan jaettu kahdeksaantoista erityiseen kohdealaan. Maat asettavat ohjelmissaan tavoitteita, jotka liittyvät niiden valitsemiin prioriteetteihin ja kohdealoihin, ja laativat strategian tavoitteidensa saavuttamiseksi.

Strategioita laatiessaan maat valitsevat 20 laajan politiikkatoimen valikoimasta. Toimet voidaan räätälöidä kansallisten ja alueellisten olosuhteiden mukaan yhden tai useamman maaseuturahaston prioriteetin saavuttamiseksi. Tavoitteiden saavuttamista seurataan yhteisen seuranta- ja arviointikehyksen avulla.

Maaseudun kehittämisohjelmien erityispiirteet

  • Ilmasto- ja ympäristömenot

Kunkin maaseudun kehittämisohjelman määrärahoista vähintään 30 prosenttia on osoitettava ympäristö- ja ilmastonmuutostoimiin. Suuri osa varoista ohjataan avustuksina ja vuotuisina tukina viljelijöille, jotka siirtyvät ympäristöystävällisempiin käytäntöihin.

  • Paikallisten toimien tukeminen

Vähintään viisi prosenttia kehittämisohjelmien määrärahoista on käytettävä Leader- / yhteisölähtöisen paikallisen kehittämisen lähestymistapaan perustuviin toimiin.

  • Älykkäiden kylien edistäminen

Maaseudun kehittämisohjelmilla voidaan tukea myös älykkäitä kyliä koskevaa aloitetta, jonka tavoitteena on antaa käyttöön monipuoliset välineet innovoinnin edistämiseksi ja laajentamiseksi maaseutualueilla eri puolilla Eurooppaa. Näin pyritään vastaamaan maaseutualueiden asukkaiden yhteisiin haasteisiin.

  • Rahoitusvälineet

Maaseuturahastosta tarjotaan rahoitusvälineiden kautta lainoja, pienluottoja, vakuuksia ja pääomaa. Niitä voidaan suunnata sellaisille maatalouden, metsätalouden ja maaseutualueiden toimijoille, jotka toteuttavat maaseuturahaston prioriteetteja edistäviä taloudellisesti kannattavia hankkeita. Lisätietoja maaseuturahaston rahoitusvälineistä on saatavilla Fi-compass-neuvontapalvelusta.

Eurooppalainen maaseudun kehittämisverkosto

Eurooppalainen maaseudun kehittämisverkosto on tietokeskus asioissa, jotka koskevat maaseudun kehittämispolitiikan, -ohjelmien, -hankkeiden ja muiden aloitteiden käytännön toimintaa ja mahdollisuuksia parantaa niitä, jotta saadaan enemmän aikaan. Se pyrkii tavoittamaan ja osallistamaan kaikki, jotka ovat kiinnostuneita Euroopan maaseudun kehittämisestä ja valmiita sitoutumaan siihen.

Maaseudun kehittämisverkosto tukee EU-maiden maaseudun kehittämisohjelmien täytäntöönpanoa tuottamalla ja jakamalla tietoa sekä helpottamalla tiedonvaihtoa ja yhteistyötä kaikkialla Euroopan maaseudulla. Kehittämisverkosto tarjoaa runsaasti tietoa maaseudun kehittämisohjelmien toteuttamisesta kaikkialla Euroopassa. Tietolähteitä ovat muun muassa

Sen apuna on kaksi tukiyksikköä: maaseudun kehittämisverkoston yhteyspiste ja maaseudun kehittämisverkoston arvioinnin eurooppalainen tukipalvelu.

Leader-menetelmä

Leader-toiminnassa on kyse alhaalta ylöspäin suuntautuvasta lähestymistavasta. Se kokoaa yhteen viljelijöitä, maaseutuyrityksiä, paikallisjärjestöjä, viranomaisia ja yksityishenkilöitä eri aloilta muodostamaan paikallisia toimintaryhmiä. Paikalliset toimintaryhmät laativat omat paikalliset kehittämisstrategiansa ja hallinnoivat omia määrärahojaan.

Leader-lähestymistapa vahvistaa paikallisyhteisöjen siteitä, edistää innovointia kaikilla toimialoilla ja helpottaa tietämyksen jakamista paikallisten toimintaryhmien kesken kansallisella ja EU:n tasolla.

Leader-lähestymistapa on ollut menestyksekäs 30 vuoden ajan, minkä ansiosta se on omaksuttu Euroopan aluekehitysrahastossa, Euroopan sosiaalirahastossa (ESR) sekä Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa (EMKR) ja laajemmin paikallisyhteisöjen omissa kehittämishankkeissa (CLLD). Tänä päivänä Leader-/CLLD-ryhmät hallinnoivat kymmeniä tuhansia taloudellista, kulttuurista, sosiaalista ja ympäristöön liittyvää hyötyä tuottavia hankkeita Euroopan maaseudulla.

Eurooppalainen maaseudun kehittämisverkosto tarjoaa yksityiskohtaista tietoa Leader-lähestymistavasta, muun muassa resursseja, työkalupaketteja ja tietokannan paikallisista toimintaryhmistä.

LataaJPG - 675.1 KB

Maatalouden eurooppalainen innovaatiokumppanuus

Myös maatalouden tuottavuutta ja kestävyyttä koskevalla eurooppalaisella innovaatiokumppanuudella (EIP-Agri) tuetaan maaseudun kehittämistavoitteita edistämällä innovointia maataloudessa ja maaseutuyhteisöissä.

EIP-Agri auttaa tuomaan tutkijoiden kehittämiä innovatiivisia ratkaisuja lähemmäs käytännön toteutusta, jotta maaseudulla asuvat ja työskentelevät voivat ottaa uusia teknologioita käyttöön. EIP-Agri pyrkii vauhdittamaan muutosta luomalla kumppanuuksia uutta teknologiaa tulevaisuudessa käyttävien ja sitä kehittävien välille.

Maaseudun kehittämisen tulevaisuus

Yhteisen maatalouspolitiikan tulevaisuutta koskevien komission ehdotusten mukaisesti maaseudun kehittämistoimet sisällytetään kansallisten YMP:n strategiasuunnitelmien yhteyteen vuodesta 2023 alkaen.

Komission tavoitteena on muokata maaseudun kehittämistoimista sellaisia, että niillä voidaan vastata paremmin nykyisiin ja tuleviin haasteisiin, kuten ilmastonmuutokseen ja maaseutuväestön sukupolvenvaihdokseen, ja samalla tukea edelleen eurooppalaisia viljelijöitä kestävän ja kilpailukykyisen maatalousalan luomiseksi. Maaseudun kehittämistoimilla edistetään merkittävästi myös komission keskeisiä painopisteitä ja strategioita, kuten Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa ja maaseutualueita koskeva pitkän aikavälin visiota.

Oikeusperustat

Asetus (EU) N:o 1303/2013 – Euroopan rakenne- ja investointirahastoihin (ERI-rahastot) sovellettavat yhteiset säännöt

Asetus (EU) N:o 1305/2013 – Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahaston) tuki maaseudun kehittämiseen

Asetus (EU) N:o 1306/2013 – yhteisen maatalouspolitiikan rahoitus, hallinnointi ja seuranta

Asetus (EU) N:o 1310/2013 – Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahaston) tuki maaseudun kehittämiseen

Asetus (EU) N:o 807/2014 – Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahasto) tuki maaseudun kehittämiseen ja siirtymäsäännökset

Asetus (EU) N:o 640/2014 – hallintojärjestelmä ja suoriin tukiin, maaseudun kehittämistukeen ja täydentäviin ehtoihin sovellettavien maksujen epäämis- ja perumisedellytykset sekä hallinnolliset seuraamukset

Asetus (EU) N:o 809/2014 – asetuksen (EU) N:o 1306/2013 soveltaminen hallinto- ja valvontajärjestelmän, maaseudun kehittämistoimenpiteiden ja täydentävien ehtojen osalta

Ajankohtaista