Tavoitteet

Maitotuotteita sekä tuoreita hedelmiä ja vihanneksia kulutetaan EU:ssa vähemmän kuin kansainväliset ja kansalliset suositukset edellyttävät. Toisaalta ihmiset käyttävät yhä enemmän elintarvikejalosteita ja valmisruokia, jotka sisältävät usein runsaasti lisättyä sokeria, suolaa, rasvaa tai lisäaineita.

Epäterveellinen ruokavalio yhdistyneenä vähäiseen liikuntaan johtaa lihavuuteen. Näistä syistä EU haluaa edistää lasten terveellisiä ruokatottumuksia ja elämäntapoja.

Perusteet

EU:n nykyisessä kouluhedelmä-, -vihannes- ja -maitojärjestelmässä, jota on sovellettu 1.8.2017 alkaen, on aiemmat kaksi järjestelmää (erilliset kouluhedelmä- ja -vihannesjärjestelmä ja koulumaitojärjestelmä) yhdistetty saman säädöksen alle. Tavoitteena on parantaa toimien tehokkuutta ja korostaa terveys- ja valistusnäkökohtia. Järjestelmällä tuetaan tuotteiden jakelua, kasvatustoimia ja tiedotustoimia.

Hedelmien, vihannesten ja maidon jakelu

Tällä EU:n järjestelmällä tuetaan hedelmien, vihannesten, maidon ja joidenkin maitotuotteiden jakelua lapsille ja koululaisille päiväkodeissa, esikouluissa sekä ensimmäisen ja toisen asteen oppilaitoksissa. EU-maat laativat yhteistyössä kansallisten terveys- ja ravitsemusviranomaisten kanssa luettelon tuotteista, joilla voidaan parantaa lasten ruokavalion terveellisyyttä järjestelmän päätavoitteen mukaisesti.

Etusijalla ovat tuoreet hedelmät ja vihannekset sekä maito. Järjestelmässä halutaan kuitenkin ottaa huomioon myös ruokavalion monipuolisuus ja erityisravintotarpeet, joten sen puitteissa voidaan tarjota myös hedelmä- ja vihannesjalosteita, kuten mehuja ja keittoja, sekä tiettyjä maitotuotteita, kuten jogurtteja ja juustoja. Lisäksi voidaan tietyin ehdoin tarjota maitopohjaisia juomia.

Jaettavien tuotteiden valintaperusteita ovat terveys- ja ympäristöhyödyt, satokauden tarjonta sekä tuotteiden vaihtelevuus ja saatavuus. EU-maat voivat halutessaan suosia paikallisia tuotteita, lyhyitä toimitusketjuja, luomutuotteita ja tiettyjen laatujärjestelmien mukaisia tuotteita. Tuotteet eivät pääsääntöisesti saa sisältää lisättyä sokeria, suolaa, rasvaa, makeutusaineita tai keinotekoisia aromiaineita. Kansalliset terveys- ja ravitsemusviranomaiset voivat poikkeuksellisesti antaa luvan valita tuotteita, joissa on pieni määrä lisättyä suolaa tai rasvaa tai maitotuotteissa pieni määrä sokeria.

Koulutustoimet

EU:n järjestelmän toisena tukikohteena ovat koulutustoimet. Tukea voidaan suunnata paitsi kouluopetukseen myös esimerkiksi maatilavierailujen, ruoanlaittokurssien, "makukoulujen" ja teemapäivien järjestämiseen, pelien laatimiseen tai kouluviljelmien ylläpitoon.

Koulutustoimien tavoitteena on auttaa lapsia luomaan uudenlainen suhde maatalouteen ja valistaa heitä terveellisistä ruokatottumuksista. Toimet voivat koskea myös esimerkiksi paikallisia elintarvikeketjuja, luomumaataloutta, kestävää tuotantoa tai elintarvikejätteitä. Mukana voi olla opettajia ja vanhempia, jotka toimivat lapsille terveellisten ruokatottumusten ja terveiden elintapojen roolimalleina.

Tiedotustoimet

Tukea annetaan myös tiedotustoimiin, joilla levitetään tietoa jakelujärjestelmän tavoitteista, sekä seuranta- ja arviointityöhön, jolla varmistetaan järjestelmän toimivuus.

Budjetti

Järjestelmään osoitettiin kaudelle 2017–2023 EU:n määrärahoja 250 miljoonaa euroa/lukuvuosi, joista hedelmä- ja vihannesjakelun osuus oli 150 miljoonaa euroa ja maitotuotejakelun osuus 100 miljoonaa euroa. Määrärahat jaettiin EU-maiden kesken käyttäen perusteina lasten määrää, alueellisen kehityksen astetta ja maitotuotteiden osalta myös aiempien määrärahojen käyttöä (ks. alustavat maa- ja lukuvuosikohtaiset EU-määrärahat linkistä "Indicative EU budget by country and school year").

Yhdistyneen kuningaskunnan erottua EU:sta järjestelmän kokonaismäärärahat ovat 220,8 miljoonaa euroa/lukuvuosi, josta hedelmien ja vihannesten osuus on enintään 130,6 miljoonaa euroa ja maitotuotteiden osuus enintään 90,1 miljoonaa euroa.

Kukin maa voi omien tarpeidensa ja prioriteettiensa mukaan siirtää osan hedelmä- ja vihannesjakelun EU-määrärahoistaan maitotuotejakeluun tai päin vastoin. Maa voi myös käyttää vain osan määrärahoistaan tai pyytää käyttöönsä enemmän kuin oman osuutensa määrärahoista. Komissio tekee erillisen päätöksen maakohtaisista määrärahoista lukuvuosittain.

LataaPDF - 152.8 KB
LataaPDF - 153.5 KB

Toteutus eri maissa

Kukin järjestelmään osallistuva maa laatii sitä varten kansallisen tai alueellisen 6-vuotisstrategian.

Siinä määritellään tavoitteet (esim. hedelmien ja vihannesten kulutuksen lisääminen viiteen annokseen päivässä suositusten mukaisesti), kohderyhmät (esim. peruskoululaiset), tuotteet, koulutustoimet ja muut järjestelyt järjestelmän käytännön toteutusta varten.

Osallistuvien maiden on laadittava järjestelmän toteutuksesta seurantakertomukset lukuvuosittain.

Lisäksi niiden on laadittava 5 lukuvuotta kattavat arviointikertomukset, joista ensimmäiset julkaistaan 1.3.2023.

Kansallisille strategioille ja kertomuksille ei tarvita komission hyväksyntää, mutta komissio julkaisee ne sekä tiedot yhteyspisteistä, joista saa tietoa järjestelmän toteutuksesta ja hakumenettelystä eri maissa.

Maakohtaiset strategiat, seurantakertomukset ja arviointikertomukset

Oikeusperusta

EU:n kouluhedelmä-, -vihannes- ja -maitojärjestelmästä säädetään seuraavissa asetuksissa (ks. kunkin asetuksen konsolidoitu versio):

Asiakirjat

LataaPDF - 1.1 MB
LataaPDF - 1 MB
LataaPDF - 1.4 MB
LataaPDF - 1011.4 KB
LataaPDF - 570.3 KB