Perustiedot

Kuulemisen kesto
17 heinäkuu 2017 - 8 lokakuu 2017
Aiheet
Sisämarkkinat, Yritykset ja teollisuus

Kohderyhmä

Kuulemiseen voivat osallistua kaikki kansalaiset ja organisaatiot. Erityisesti vastauksia toivotaan seuraavilta tahoilta:

  • vähittäiskaupan alalla toimivat yritykset
  • vähittäiskaupan järjestöt
  • kuluttajajärjestöt
  • muut elinkeinoelämän järjestöt (mukaan lukien yhdistykset, kauppakamarit, jne.)
  • kansalliset viranomaiset
  • paikallisviranomaiset
  • muut julkiset laitokset
  • ammattijärjestöt
  • tutkimuslaitokset/ajatushautomot (think tank)
  • kansalaiset

Kuulemisen tavoite

Vähittäiskauppa on yritysten ja työntekijöiden määrässä mitattuna EU:n suurin yritystalouden ala, kun rahoitusalaa ei oteta huomioon: vähittäiskauppa kattaa 4,5 prosenttia arvonlisäyksestä ja 8,6 prosenttia EU:n työpaikoista. Vähittäis- ja tukkukaupassa toimii EU:n alueella lähes 5,5 miljoonaa yritystä (3,6 miljoonaa yritystä vähittäiskaupan alalla ja 1,8 miljoonaa tukkukaupan alalla – 23 prosenttia kaikesta rahoitusalan ulkopuolisesta yritystaloudesta vuonna 2014). Valtaosa toimialan yrityksistä on pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Niiden osuus toimialalla tuotetusta arvonlisäyksestä on 66 prosenttia, ja ne kattavat 70 prosenttia toimialalla olevista työpaikoista. Vähittäiskauppa on myös tiiviisti sidoksissa muihin talouden aloihin (tukkukauppa, teollisuus, maanviljely, kuljetus ja logistiikka sekä muut yrityspalvelut). Lisäksi ala tuo EU:n sisämarkkinat lähelle eurooppalaisia kuluttajia. Näistä syistä alan kilpailukyvyllä on suuri merkitys EU:n talouden kannalta.

Vähittäiskaupassa on meneillään merkittävä muutos, sillä sähköinen kaupankäynti kehittyy nopeasti. Muutos vaikuttaa sekä kuluttajien ostokäyttäytymiseen että vähittäiskaupan toimintaympäristöön: verkossa on mahdollista tehdä ostoksia milloin vain, ja verkkokaupan kotipaikka sijaitsee usein kaukana sen asiakkaiden asuinpaikasta. Viimeaikaisen kehityksen perusteella vähittäiskauppa on tulevaisuudessa monikanavaista, jolloin vähittäismyyjät toimivat sekä kivijalkakaupoissa että verkossa (joko verkkoalustoilla tai omassa verkkokaupassaan). Kehityssuuntauksiin kuuluvat myös verkkoalustat, joissa useat vähittäiskauppiaat voivat myydä tuotteitaan ikään kuin virtuaalisessa ostoskeskuksessa. Osa alustoista myy myös omia tuotteitaan, joten ne kilpailevat suoraan kauppiaidensa kanssa. 

Komission sisämarkkinastrategiaan (hyväksytty 28.10.2015) sisältyy aloitteita ja toimia, joiden tarkoituksena on poistaa taloudellisesti merkittäviä esteitä, jotka vaikeuttavat EU:n työllisyys-, kasvu- ja investointiohjelman tavoitteiden saavuttamista. 

Vähittäiskauppojen sijoittautumisen ja toiminnan sääntelystä ovat vastuussa ensisijaisesti jäsenvaltiot. Jäsenvaltioilla on harkintavaltaa sääntelyn suunnittelussa, mutta sääntelyssä on noudatettava palveludirektiiviä sekä yritysten sijoittautumisvapautta ja palvelujen tarjoamisen vapautta. Näistä vapauksista määrätään EU:n perussopimuksessa.

Vähittäiskaupan markkinat ovat yhdentyneet EU:ssa pääasiassa siten, että yritykset ovat sijoittautuneet useisiin maihin. EU:n kymmenen suurinta vähittäiskaupan alan yritystä ovat monikansallisia, ja osalla niistä on liikkeitä useimmissa EU:n jäsenvaltioissa. Sijoittautumisen sääntely vaikuttaa merkittävästi tällaisten vähittäiskaupan investointien onnistumiseen. Sähköisen kaupankäynnin kehittyessä eurooppalaiset vähittäiskauppamarkkinat yhdentyvät myös siksi, että verkkokauppojen asiakkuus on valtioiden rajoista riippumatonta.

Sähköinen kaupankäynti tarjoaa uusia mahdollisuuksia vähittäiskaupassa. Sen myötä etenkin pienempien yritysten on helpompi tavoittaa muiden EU-maiden kuluttajat, ja rajat ylittävää verkkokauppaa voidaan tehdä investoimatta uusiin toimitiloihin. Kuluttajat hyötyvät EU:n sisämarkkinoista, kun maiden välisen vähittäiskaupan lisääntyminen laajentaa tarjontaa. Eurooppalaisista verkkokauppa-asiakkaista yli 40 prosenttia tilaa tuotteita ulkomailta vähintään kerran vuodessa, ja lähes kaksi kolmasosaa on tilannut tuotteita ulkomailta ainakin kerran elämässään. Verkkoalustat auttavat pk-yrityksiä myymään tuotteitaan ja lähestymään asiakkaita kaikkialla EU:ssa.

Digitalisaatio muuttaa vähittäiskauppaa monin tavoin. Monet vähittäiskaupan sääntelyjärjestelmät on kuitenkin luotu vuosikymmeniä sitten, eikä niissä huomioida sähköisen kaupankäynnin erityisluonnetta. Verkko- ja kivijalkakauppaa yhdistävä monikanavainen vähittäiskauppa täytyy ottaa huomioon, kun valitaan parhaita käytäntöjä, joilla vähittäiskauppojen sijoittautumista voidaan helpottaa ja toiminnan rajoitteita poistaa.

Tämän kuulemisen tarkoituksena on kerätä tietoa vähittäiskaupan alan parhaiden käytäntöjen määrittämisen tueksi. Kuuleminen on osa aiemmin mainittuja sisämarkkinastrategian jatkotoimia. Euroopan komissio on jo kerännyt laajasti tietoa jäsenvaltioiden kansallisesta vähittäiskauppalainsäädännöstä sekä yhteiskuntapoliittisista tavoitteista, joilla nykyisen sääntelyn tarpeellisuutta perustellaan (tarkempaa tietoa on roadmap-etenemissuunnitelmassa) Tämän kuulemisen tarkoituksena on hankkia lisätietoa etenkin seuraavista osa-alueista: 

  1. Miten sähköisen kaupankäynnin kasvava merkitys ja kulutustottumusten muutokset vaikuttavat vähittäiskauppaan ja sen sääntelyyn?
  2. Millaisia mahdollisuuksia ja esteitä vähittäiskaupan markkinoiden yhdentymiselle on EU:ssa?

Kyselyyn toivotaan vastauksia vähittäismyyjiltä, viranomaisilta, kuluttajilta ja muilta sidosryhmiltä. EU:n sääntelyn parantamista koskevien periaatteiden mukaisesti tämän kuulemisen tulokset julkaistaan asianmukaisesti. Vastaukset voidaan julkaista, jos vastaaja on antanut siihen suostumuksensa.

Miten kuulemiseen voi osallistua?

Vastaukset on toimitettava verkkolomakkeella.

Kyselylomake on saatavana kaikilla EU:n virallisilla kielillä. Vastaukset voidaan toimittaa millä tahansa EU:n virallisella kielellä.

Kysely päättyy 8.10.2017.

Yhteydenotot