Perustiedot

Kuulemisen kesto
4 heinäkuu 2018 - 16 elokuu 2018
Aiheet
Liikenne

Vastaukset

Kohderyhmä

Komissio aikoo kerätä EU-kansalaisilta, sidosryhmiltä ja jäsenmailta mielipiteitä nykyisten kesäaikasäännösten muutostarpeista. 

Kuulemisen tavoite

Monet kansalaiset, Euroopan parlamentti sekä tietyt EU:n jäsenmaat ovat pyytäneet komissiota selvittämään, ovatko EU:n nykyiset kesäaikasäännökset toimivia. Komissio käynnistää nyt tätä asiaa koskevan tutkimuksen, jossa arvioidaan myös kyseisten säännösten muutostarvetta.

Tästä syystä komissio pyytää EU-kansalaisilta, sidosryhmiltä ja jäsenmailta mielipiteitä EU:n nykyisistä kesäaikasäännöksistä sekä siitä, pitäisikö niitä muuttaa.

Miten kuulemiseen voi osallistua?

Kyselylomake on saatavana kaikilla EU:n virallisilla kielillä (iiriä lukuun ottamatta), ja siihen voi vastata millä tahansa EU:n virallisista kielistä. Vastaajia kuitenkin kannustetaan kirjoittamaan mahdollisimman suuri osa vastauksista englanniksi.

Vastaamisen voi keskeyttää milloin tahansa ja jatkaa myöhemmin. Täytetystä kyselylomakkeesta voi vastauksen lähettämisen jälkeen ladata kopion itselleen.

Kyselylomakkeeseen voi liittää mukaan esimerkiksi virallisen kannanoton erillisenä liitetiedostona tai sen voi lähettää komission antamaan sähköpostiosoitteeseen.

Vastaukset julkaistaan tällä sivustolla. Jos vastaaja ei halua henkilötietojaan julkaistavan, vastaus voidaan julkaista nimettömänä. Jos vastaukseen liitetään asiakirja, se saatetaan julkaista sellaisenaan yhdessä vastauksen kanssa.

Euroopan komissio pyytää organisaatioita, jotka haluavat osallistua julkisiin kuulemisiin, rekisteröitymään EU:n avoimuusrekisteriin ja antamaan komissiolle ja suurelle yleisölle tietoja siitä, ketä ja mitä etuja ne edustavat. Samalla organisaatio sitoutuu noudattamaan rekisterissä määriteltyä hyvää edunvalvontatapaa. Jos organisaatio päättää olla antamatta näitä tietoja, Euroopan komission käytäntönä on, että kannanotot katsotaan henkilökohtaisiksi lausunnoiksi (kuulemismenettelyn vähimmäisvaatimukset KOM(2002) 704 ja komission tiedonanto Euroopan avoimuusaloitteen jatkotoimenpiteistä KOM(2007) 127, 21.3.2007).

Jos vastaat rekisteröidyn organisaation puolesta, ilmoita sille avoimuusrekisterissä annettu tunnistenumero. Vastauksen katsotaan tällöin edustavan kyseisen organisaation kantaa.

Jos edustamasi organisaatio ei ole vielä rekisteröitynyt, voit rekisteröidä sen nyt. Rekisteröitymisen jälkeen voit palata tälle sivulle ja osallistua kuulemiseen rekisteröityneen organisaation edustajana.

Järjestelmä tallentaa käyttäjän laitteelle kyselyvastauksen varmuuskopion, jotta tiedot säilyvät tallessa, jos esimerkiksi palvelinyhteydessä on ongelmia tai käyttäjän laitteen virta katkeaa vahingossa. Paikalliseen kopioon tallennetaan kysymysten ID-tunnukset ja vastausluonnokset. Kun käyttäjä on tallentanut vastausluonnoksen palvelimelle tai lähettänyt lopullisen vastauksensa, paikallinen kopio poistuu käyttäjän laitteelta. Kyselyn yhteydessä on valintaruutu ”Tallenna paikallinen varmuuskopio laitteellesi (poista toiminto käytöstä, jos käytät julkista tai jaettua tietokonetta)”, josta paikallisen tallennuksen voi poistaa käytöstä. Tällöin tietoja ei tallenneta käyttäjän laitteelle.

Ks. myös: Ohjeet kyselyyn osallistujille

Lisätietoa

EU:n kesäaikasäännökset – mistä on kyse?

EU:n kesäaikasäännökset edellyttävät, että kelloja siirretään kahdesti vuodessa. Tällä pyritään ottamaan huomioon muutokset päivän pituudessa siten, että päivänvaloa olisi mahdollisimman paljon.

EU:n jäsenmaiden suuri enemmistö on noudattanut kesäaikaa pitkään. Useimmat kesäaikajärjestelyt ovat peräisin niinkin kaukaa kuin ensimmäisen ja toisen maailmansodan tai 1970-luvun öljykriisin ajoilta. Noihin aikoihin kesäaikasäännösten tavoitteena oli lähinnä energiansäästö, mutta myös muita perusteita kesäajalle on esitetty. On arveltu, että esimerkiksi tieturvallisuus parantuu ja lisäksi vapaa-ajanvietto helpottuu, kun iltaisin on valoisaa pitempään. Tai sitten on vain haluttu muuttaa oman maan käytännöt samanlaisiksi kuin naapurimaissa tai tärkeimmissä kauppakumppaneissa.

EU-tason kesäaikasäännökset ovat peräisin 1980-luvulta ja sisältyvät tällä hetkellä direktiiviin 2000/84/EY. Direktiivissä annetaan jäsenmaille velvollisuus siirtyä kesäaikaan maaliskuun viimeisenä sunnuntaina ja takaisin talviaikaan lokakuun viimeisenä sunnuntaina. Kesäaikaa koskevan EU:n lainsäädännön tavoitteena oli yhdenmukaistaa kansalliset kesäaikasäännökset, jotka poikkesivat toisistaan. Näin pyrittiin varmistamaan, että kelloja siirrettäisiin samalla tavalla kaikkialla sisämarkkinoilla.

Sen lisäksi että EU:ssa noudatetaan kesäaikaa, jäsenmaat on myös ryhmitelty kolmeen aikavyöhykkeeseen, joissa noudatetaan kolmea eri virallista aikaa. Tämä järjestely on riippumaton kesäajasta, eivätkä EU:n kesäaikasäännökset tai sen muutokset sinänsä vaikuta virallista aikaa koskevaan päätökseen. (EU:n kolme tämänhetkistä aikavyöhykettä ovat Länsi-Euroopan aika (tai Greenwichin keskiaika, GMT), Keski-Euroopan aika (GMT+1) ja Itä-Euroopan aika (GMT+2). GMT+2 on virallinen aika kahdeksassa jäsenvaltiossa: Suomi, Bulgaria, Kypros, Viro, Kreikka, Latvia, Liettua ja Romania. GMT+1 on virallinen aika 17 jäsenvaltiossa: Itävalta, Belgia, Kroatia, Tšekki, Tanska, Ranska, Saksa, Unkari, Italia, Luxemburg, Malta, Alankomaat, Puola, Slovakia, Slovenia, Espanja ja Ruotsi. Kolme jäsenvaltiota eli Irlanti, Portugali ja Yhdistynyt kuningaskunta puolestaan noudattavat GMT:tä.). Virallinen aika määritellään suhteessa GMT:hen tai koordinoituun yleisaikaan (UTC).

Lisäksi olisi otettava huomioon se, että päivänvalon määrä vaihtelee EU:n jäsenvaltioiden maantieteellisen aseman mukaan. Pohjoisissa EU:n jäsenvaltioissa päivänvalo vaihtelee suhteellisen paljon eri vuodenaikoina. Talvella päivät ovat lyhyitä ja pimeä aika pitkä, kun taas kesällä päivänvaloa riittää ja yöt ovat lyhyitä. Eteläisimmissä EU:n jäsenvaltioissa päivän ja yön pituus ei sen sijaan vaihtele juuri lainkaan vuoden aikana (ks. auringon nousu- ja laskuajat EU:n jäsenvaltioissa).

Toimivatko tämänhetkiset EU:n kesäaikasäännökset?

Vuosien mittaan on tehty useita tutkimuksia, joissa on pyritty arvioimaan EU:n kesäaikasäännöksiä. Saatavilla olevan näytön perusteella voidaan todeta seuraavaa (Lisätietoja on keskeisissä lähdeasiakirjoissa, jotka luetellaan tämän asiakirjan lopussa. Luettelossa mainitaan virallisia komission asiakirjoja ja raportteja sekä tuoreimpia metatutkimuksia, joissa analysoidaan tähän aiheeseen liittyviä, saatavilla olevia tieteellisiä raportteja ja tutkimuksia):

  • Sisämarkkinat: Luotettavaa näyttöä on tässä vaiheessa vain yhdestä seikasta: se, että jäsenvaltioiden sallittaisiin siirtyä kesäajan ja talviajan välillä koordinoimattomasti, haittaisi sisämarkkinoiden toimintaa, sillä rajanylisen kaupan kustannukset nousisivat, kuljetukset, viestiyhteydet ja matkustaminen hankaloituisivat ja tavara- ja palvelutuotannon tuottavuus pienenisi.
  • Energia: Vaikka pyrkimys säästää energiaa onkin ollut yksi tärkeimmistä syistä, joiden vuoksi nykyiset säännökset on otettu käyttöön, tutkimukset osoittavat, että kesäajan tuottama energiansäästö on marginaalinen. Lisäksi tuloksilla on taipumus vaihdella eri tekijöiden, kuten maantieteellisen sijainnin, mukaan.
  • Terveys: Kesäajalla arvioidaan olevan myönteisiä terveysvaikutuksia, jotka johtuvat siitä, että ihmiset viettävät enemmän vapaa-aikaansa ulkosalla. Toisaalta kronobiologiset tutkimukset viittaavat siihen, että kesäaikaan siirtyminen vaikuttaa ihmisen biorytmiin enemmän kuin on aiemmin uskottu. Kesäajan kokonaisvaikutuksesta terveyteen ei kuitenkaan ole luotettavaa näyttöä eli ei tiedetä, ovatko oletetut myönteiset vaikutukset suuremmat kuin oletetut kielteiset vaikutukset.
  • Liikenneturvallisuus: Näyttö ei ole edelleenkään riittävä osoittamaan, onko kesäajalla ja liikenneonnettomuuksien määrällä yhteys. Periaatteessa unen väheneminen, joka johtuu siitä, että kelloa siirretään eteenpäin keväällä, voisi lisätä onnettomuusriskiä. Toisaalta on esitetty arvioita, joiden mukaan valoisammat kesäillat parantaisivat tieturvallisuutta. On kuitenkin yleisesti ottaen ongelmallista yhdistää kesäajan vaikutuksia ja onnettomuusastetta suoraan toisiinsa, sillä muutkin seikat vaikuttavat onnettomuusriskiin.
  • Maatalous: Aiemmat huolet siitä, että kesäaikaan siirtyminen häiritsisi eläinten biorytmiä ja lypsyaikatauluja, ovat pitkälti hävinneet uuden tekniikan myötä. Käyttöön on otettu esimerkiksi keinovalaistusta ja automatisoituja teknologioita. Ylimääräinen tunti päivänvaloa kesällä voi olla myös etu, sillä sen myötä voidaan tehdä pitempään peltotöitä, sadonkorjuuta tai muita ulkotöitä.

Komissio saa säännöllisesti palautetta kansalaisilta kesäaika-asiassa. Usein kansalaiset katsovat, että kellojen siirtely on häiritsevää ja sillä on kielteisiä terveysvaikutuksia, jotka liittyvät esimerkiksi unen vähenemiseen. Jotkut kuitenkin uskovat, että nykyjärjestelmällä on myönteisiä vaikutuksia, ja pyytävät, että järjestelmää jatketaan.

Jotkin jäsenvaltiot ovat äskettäin käsitelleet kesäaikakysymystä komissiolle toimittamissaan kirjeissä. Suomi on pyytänyt, että kaksi kertaa vuodessa tapahtuvasta kellojen siirtelystä luovuttaisiin. Liettua taas on kehottanut tarkistamaan nykyistä järjestelmää siten, että siinä otettaisiin huomioon alueelliset ja maantieteelliset erot.

Euroopan parlamentti antoi helmikuussa 2018 päätöslauselman, jossa komissiota pyydettiin arvioimaan perusteellisesti direktiiviä ja tarvittaessa ehdottamaan sen tarkistamista. Samalla päätöslauselmassa katsottiin, että ”on erittäin tärkeää säilyttää yhtenäinen aikajärjestelmä unionissa myös sen jälkeen, kun on luovuttu kellonaikojen muuttamisesta kaksi kertaa vuodessa”.

Seuraavat toimet

Käytettävissä olevan näytön perusteella voidaan todeta, että tämän alan yhteiset säännöt ovat keskeisen tärkeitä sisämarkkinoiden moitteettoman toiminnan kannalta. Tällä kannalla on myös Euroopan parlamentti, jonka päätöslauselman mukaan on erittäin tärkeää säilyttää yhtenäinen aikajärjestelmä unionissa.

Vastauksena Euroopan parlamentin päätöslauselmaan komissio aikoo nyt arvioida kahta keskeistä politiikkavaihtoehtoa, joilla tällainen yhtenäinen aikajärjestelmä voitaisiin varmistaa. Vaihtoehdot ovat seuraavat:

  1. Tämänhetkinen EU:n kesäaikasäännöstö säilytetään sellaisena kuin se on vahvistettu direktiivissä 2000/84/EY.
  2. Siirtyminen kesä- ja talviajan välillä kahdesti vuodessa kaikissa jäsenvaltioissa lopetetaan ja säännölliset ajan muutokset kielletään. Tällä ei kuitenkaan vaikutettaisi aikavyöhykkeiden valintaan, vaan jokainen jäsenvaltio voisi päättää, pitääkö pysyvän kesäajan vai talviajan (vai jonkin muun ajan).