Sivun sisältö

Laitonta toimintaa ja lain väärinkäyttöä voi tapahtua missä tahansa organisaatiossa, olipa kyseessä yksityinen tai julkinen, suuri tai pieni organisaatio. Tällainen toiminta voi ilmetä esimerkiksi korruption, petosten, väärinkäytösten tai huolimattomuuden muodossa. Jos siihen ei puututa, seurauksena voi olla vakavaa haittaa yleiselle edulle.

Tällainen toiminta tulee yleensä ensimmäiseksi sellaisten henkilöiden tietoon, jotka ovat työssä tällaisessa organisaatiossa tai jotka ovat siihen yhteydessä työnsä vuoksi. Heillä on tämän etulyöntiasemansa ansiosta mahdollisuus ilmoittaa asiasta niille, jotka voivat puuttua ongelmaan.

Väärinkäytösten paljastajat, jotka ilmoittavat työnsä yhteydessä havaitsemastaan väärinkäytöksestä (joko organisaation sisällä tai ulkopuoliselle viranomaiselle) tai tuovat tietonsa julkisuuteen, auttavat ehkäisemään vahinkoja ja paljastamaan sellaisia yleiseen etuun kohdistuvia uhkia ja haittoja, jotka muuten voisivat jäädä paljastumatta.

Väärinkäytösten paljastajien suojelu EU:n ja jäsenmaiden tasolla on kuitenkin hajanaista ja epäyhtenäistä. Niinpä väärinkäytöksiin liittyvistä epäilyistä ei aina uskalleta ilmoittaa vastatoimien pelossa.

Ongelman korjaamiseksi Euroopan komissio esitteli 23.4.2018 joukon aloitteita, kuten ehdotuksen direktiiviksi unionin oikeuden rikkomisesta ilmoittavien henkilöiden suojelusta. Tavoitteena oli luoda kattava oikeudellinen kehys väärinkäytösten paljastajien suojelemiselle ja yleisen edun turvaamiselle EU:n tasolla. Yhtenä keinona on helposti saatavilla olevien ilmoituksentekokanavien luominen. Ilmoitusten luottamuksellisuus on taattava, ja väärinkäytösten paljastajat on suojeltava vastatoimilta.

Direktiivi – (EU) 2019/1937 unionin oikeuden rikkomisesta ilmoittavien henkilöiden suojelusta – annettiin 23.10.2019 ja se tuli voimaan 16.12.2019. EU-maiden on saatettava se osaksi kansallista lainsäädäntöään 17.12.2021 mennessä.

Organisaatioyksiköt