Kolme periaatetta

EU:n toimivalta määräytyy kolmen periaatteen mukaisesti:

  • annetun toimivallan periaate – EU voi toimia ainoastaan jäsenmaiden sille perussopimuksissa antaman toimivallan rajoissa
  • suhteellisuusperiaate – EU:n toiminta ei voi ylittää sitä, mikä on tarpeen perussopimuksissa asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi
  • toissijaisuusperiaate – aloilla, joilla sekä EU että jäsenmaat ovat toimivaltaisia, EU toteuttaa toimia vain, jos se on tehokkaampaa kuin kansallinen, alueellinen tai paikallinen

Lainsäädäntövalta vain EU:lla

Joillakin aloilla vain EU voi säätää lakeja eli EU:lla on yksinomainen lainsäädäntövalta. Tällöin jäsenmaiden valta rajoittuu lain määräysten soveltamiseen, ellei EU valtuuta niitä itse hyväksymään tiettyjä säädöksiä. EU:lla on yksinomainen lainsäädäntövalta seuraavilla aloilla:

Lainsäädäntövalta sekä EU:lla että jäsenmailla

Joillakin aloilla sekä EU että jäsenmaat voivat säätää lakeja eli lainsäädäntövalta on jaettu. Jäsenmaat voivat kuitenkin säätää lakeja vain, jos EU ei ole jo ehdottanut uutta lainsäädäntöä tai on päättänyt, ettei se ehdotakaan sitä. EU:lla on jaettu lainsäädäntövalta seuraavilla aloilla:

Lainsäädäntövalta jäsenmailla, EU tukee niitä

Joillakin aloilla EU voi ainoastaan tukea, koordinoida ja täydentää jäsenmaiden toimia. Tällöin sillä ei ole lainsäädäntövaltaa eikä se saa puuttua jäsenmaiden lainsäädäntötoimiin. EU:lla on tällainen täydentävä toimivalta seuraavilla aloilla:

EU:n erityistehtävät

Joillakin aloilla EU:lla on erityisiä toimivaltuuksia, joiden ansiosta EU voi toteuttaa tiettyjä tehtäviä tai mennä toimissaan pidemmälle kuin perussopimukset normaalisti sallivat. Tällaisia aloja ovat

  • talous- ja työllisyyspolitiikkojen yhteensovittaminen
  • yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan määrittäminen ja täytäntöönpano
  • joustolausekkeen mukaisesti EU voi tiettyjen erityisehtojen täyttyessä saada normaalista poikkeavia toimivaltuuksia.