Terveysalan ammattilaiset

Uudistusten edistäminen

Euroopan komissio on antanut taloudellista tukea lukuisille aloitteille, joilla pyritään edistämään keskeisiä terveysalan työvoimaan liittyviä uudistuksia. Aloitteita esitellään seuraavassa tarkemmin.

Ammattipätevyyden vastavuoroinen tunnustaminen

Ammattipätevyyden tunnustamisesta annetussa direktiivissä 2005/36/EY vahvistetaan EU:n laajuiset oikeudelliset puitteet sille, miten jäsenmaiden on tunnustettava toisissa jäsenmaissa suoritetut tutkinnot. Terveysalan ammattilaisten (lääkärit, sairaanhoitajat, kätilöt, hammaslääkärit, farmaseutit ja eläinlääkärit) tutkinnot tunnustetaan automaattisesti. Jos henkilöllä on lupa harjoittaa terveysalan ammattia omassa kotimaassaan, hänellä on oikeus siihen kaikkialla EU:n alueella.

Ammattipätevyyden tunnustamisesta annettua direktiiviä muutettiin direktiivillä 2013/55/EU. Muutoksilla yksinkertaistettiin sääntöjä, jotta terveysalan ammatteja ja muita säänneltyjä ammatteja olisi helpompi harjoittaa muissa EU-maissa.

Terveysalan ammattilaisten liikkuvuus ja muuttoliike

Kahdella EU:n tutkimushankkeella pyritään saamaan tarkempi kuva terveysalan ammattilaisten muuttosuuntauksista EU-maiden välillä sekä EU:n ja muiden maiden välillä:

Muuttoliikkeistä terveydenhuoltojärjestelmille aiheutuvien ongelmien lieventäminen

Terveysalan ammattilaisten muuttaminen maasta toiseen on viime vuosikymmeninä lisääntynyt kaikkialla maailmassa. Ammattilaisia muuttaa pois erityisesti alemman tulotason maista, joiden terveydenhuoltojärjestelmät ovat muutenkin hauraat. Tämän haasteen ratkaisemiseksi Maailman terveysjärjestö (WHO) on laatinut terveysalan henkilöstön kansainvälistä rekrytointia koskevat maailmanlaajuiset käytännesäännöt.

Käytännesäännöt perustuvat vapaaehtoisuuteen, ja niillä pyritään vakiinnuttamaan ja edistämään terveysalan ammattilaisten kansainvälistä rekrytointia koskevia eettisiä periaatteita ja käytäntöjä sekä helpottamaan terveydenhuoltojärjestelmien vahvistamista. EU-maiden olisi pyrittävä estämään terveysalan ammattilaisten aktiivista rekrytointia kehitysmaista, joissa on vakava pula terveydenhuoltohenkilöstöstä.

Tehokkaat rekrytoinnin ja työssä pitämisen strategiat

Sairaanhoitoalan oppilaitosten ja sääntelyviranomaisten pilottiverkosto

Sairaanhoitoalan oppilaitosten ja sääntelyviranomaisten pilottiverkoston tavoitteena oli kehittää terveysalan avustavan henkilöstön tutkintoja levittämällä hyviä käytäntöjä. Verkosto keskittyi erityisesti maiden rajat ylittävään liikkuvuuteen. Kokeilussa tarkasteltiin avustavan henkilöstön taitoja ja osaamista sekä niiden sisällyttämistä kansallisiin koulutusohjelmiin (ks. raportti).

Terveydenhuollon avustavan henkilöstön ydinosaamisen kehittämisverkosto

EU:n kuluttaja-, terveys-, maatalous- ja elintarvikeasioiden toimeenpanovirasto (Chafea) tilasi Euroopan komission vuoden 2014 terveysohjelman puitteissa tutkimuksen tarjouskilpailun voittaneelta hollantilaisen terveyspalvelujen tutkimusinstituutin (NIVEL) johtamalta yhteenliittymältä. CC4HCA-tutkimuksessa selvitetään EU-maiden kiinnostusta määritellä yhdessä, millaista tietoa ja osaamista terveydenhuollon avustavissa ammateissa edellytetään Euroopassa (ks. raportti).

Terveysalan ammattilaisten jatkuva ammatillinen kehittyminen EU:ssa

Euroopan komission laatimassa EU:n terveysalan työvoimaa koskevassa toimintasuunnitelmassa käsitellään jatkuvaa ammatillista kehittymistä keinona turvata potilasturvallisuus terveysalan ammattilaisten ja potilaiden liikkuessa maasta toiseen. Jatkuvaa ammatillista kehittymistä toteutetaan eri maissa eri tavoin, ja sovellusten pohjalta voidaan EU:ssa antaa suosituksia ja määritellä hyviä käytäntöjä.

Eräässä tutkimuksessa on arvioitu lääkärien, sairaanhoitajien, hammaslääkärien, kätilöiden ja farmaseuttien jatkuvan ammatillisen kehittymisen ja elinikäisen oppimisen mahdollisuuksia EU- ja EFTA-maissa. Siinä annetaan politiikkaa koskevia suosituksia, joiden tavoitteena on parantaa yhteistyötä ja hyvien käytäntöjen vaihtoa Euroopan tasolla, sekä korostetaan tarvetta helpottaa kaikkien terveysalan ammattilaisten jatkuvaa ammatillista kehittymistä poistamalla muun muassa ajan ja resurssien puutteesta johtuvia rajoitteita. Suosituksissa toivotaan myös lisää tutkimusta jatkuvasta ammatillisesta kehittymisestä sekä sen suhteesta potilasturvallisuuteen ja hoidon laatuun.

Alakohtaiset osaamisyhteenliittymät

Alakohtaisilla osaamisliittymillä pyritään paikkaamaan yhden tai useamman ammatin osaamisvajeita tietyllä alalla. Tähän pyritään tunnistamalla vallitsevia tai uusia alakohtaisia työmarkkinatarpeita ja varmistamalla, että kaikentasoinen ammatillinen koulutus vastaisi paremmin työmarkkinoiden tarpeita.

Vanhustenhoidon ECVET-järjestelmä on terveydenhuoltoalan ensimmäinen alakohtaisia osaamisyhteenliittymiä koskeva kokeiluhanke. Kumppanuuteen osallistuu organisaatioita kuudesta EU-maasta. Tavoitteena on parantaa vanhustenhoidon tutkintojen vertailtavuutta, avoimuutta ja vastavuoroista tunnustamista ECVET-periaatteiden avulla.

Myös Erasmus+ -ohjelmassa järjestettiin vuonna 2015 terveydenhuoltoalan alakohtaisia osaamisliittymiä koskeva ehdotuspyyntö.