Rokotukset

Yleiskatsaus

Rokottaminen on tärkein primaariprevention keino, jolla vähennetään sairastuvuutta, ja eräs kustannustehokkaimmista käytössä olevista kansanterveystoimista. Rokottamalla tapahtuva immunisaatio on paras puolustuskeino ehkäistävissä olevia, vakavia ja toisinaan tappavia tartuntatauteja vastaan. Yleisesti käytössä olevan rokottamisen ansiosta isorokko on hävinnyt kokonaan, polio häädetty Euroopasta ja monet muut taudit hävitetty lähes täysin.

EU:n strategia covid-19-pandemian torjumiseksi

Euroopan komissio esitti 17.6.2020 eurooppalaisen strategian, jolla nopeutetaan covid-19-rokotteiden kehittämistä, valmistusta ja käyttöönottoa. Tehokas ja turvallinen rokote virusta vastaan on paras tapa saada pandemiaan pysyvä ratkaisu.

Komissio hyväksyi 15.10.2020 rokotusstrategiansa. Siinä esitetään keskeiset tekijät, jotka EU-maiden olisi otettava huomioon covid-19-rokotussuunnitelmissaan, sekä ensisijaiset kohderyhmät, joille rokotus tulisi antaa ensin.

Tämänhetkiset haasteet

Nykyään maailmassa rokotetaan vuosittain yli 100 miljoonaa lasta tarttuvia tauteja, kuten kurkkumätää, jäykkäkouristusta, hinkuyskää, tuberkuloosia, poliota, tuhkarokkoa ja hepatiitti B:tä, vastaan. Maailman terveysjärjestön (WHO) mukaan rokotuksilla ehkäistään maailmanlaajuisesti noin 2–3 miljoonaa kuolemantapausta joka vuosi. Lisäksi rokotukset vähentävät tautien hoitokustannuksia (ml. mikrobilääkehoidot virusinfektioihin).

Näistä saavutuksista huolimatta monissa EU-maissa ja niiden naapurimaissa on viime aikoina esiintynyt rokotteilla ehkäistävissä olevien tautien epidemioita, koska rokotuskattavuus ei ole ollut riittävä. Terveysalan asiantuntijat ovat huolissaan kansalaisten rokotuksia kohtaan tunteman luottamuksen hiipumisesta, maantieteellisistä eroista rokotusten saatavuudessa ja rokotuksia koskevan disinformaation lisääntymisestä. Rokotevastaisuus onkin merkittävä kansanterveydellinen haaste. Euroopan komissio ja EU-maat pyrkivät yhdessä varmistamaan rokotteiden tasapuolisen saannin kaikille EU-kansalaisille, torjumaan disinformaatiota ja lisäämään rokotusluottamusta.

Markkinoille saatettavien rokotteiden hyväksymiseen sovelletaan Euroopan unionissa tiukkoja sääntöjä. Euroopan lääkevirasto (EMA) arvioi ja valvoo rokotteita sen jälkeen kun ne on kehitetty. Perusteellisen testauksen jälkeen Euroopan komissio voi myöntää rokotteelle myyntiluvan. Kun rokotteet ovat markkinoilla, Euroopan lääkevirasto jatkaa niiden turvallisuuden arviointia ja valvoo niitä myyntiluvan myöntämisen jälkeen. Kaikkien näiden toimien tarkoituksena on varmistaa mahdollisimman hyvin rokotteiden turvallisuus, jotta voidaan suojella ihmisten terveyttä ja hyvinvointia.

Rokotteet sisältävät antigeenejä, jotka antavat immuniteetin tiettyjä patogeenejä, kuten influenssavirusta, vastaan. Jotta rokote olisi tehokas, sen on sisällettävä myös useita muita aineita, kuten stabilointiaineita, adjuvantteja ja säilöntäaineita.

Stabilointiaineiden avulla säilytetään rokotteiden teho varastoinnin aikana. Adjuvantteja lisätään rokotteisiin taudinaiheuttajien aikaansaaman puolustautumisreaktion tehostamiseksi. Ne stimuloivat vasta-aineiden tuotantoa virusta tai bakteeria vastaan ja lisäävät näin rokotteiden tehokkuutta ja vaikutusaikaa. Säilöntäaineet ovat puolestaan välttämättömiä, jotta voidaan estää vaarallisten bakteerien ja sienien kasvu. Tämä on olennaisen tärkeää rokotteiden turvallisuuden takaamiseksi. Kaikki Euroopan unionissa myytävien rokotteiden ainesosat tutkitaan erittäin tarkoin, ja ne on todettu useissa eri tutkimuksissa turvallisiksi käyttää rokotteiden ainesosina. Perustietoa rokotusten turvallisuudesta tarjoaa mm. WHO:n rokotusturvallisuuden verkkokurssi.

EU:n tason toimet

Rokotuspolitiikka kuuluu kansallisten viranomaisten toimivaltaan. Euroopan komissio kuitenkin tukee EU-maita niiden toiminnan ja ohjelmien koordinoimisessa.

Neuvosto hyväksyi joulukuussa 2018 suosituksen EU-yhteistyön lisäämiseksi rokotteilla ehkäistävien tautien osalta. Tavoitteena on torjua rokotevastaisuutta, parantaa rokotteiden hankinnan koordinointia, tukea tutkimusta ja innovointia sekä vahvistaa EU-yhteistyötä rokotteilla ehkäistävien tautien osalta.

EU-maita kannustetaan kehittämään ja toteuttamaan kansallisia rokotussuunnitelmia, joissa on rokotuskattavuutta parantavia kannustimia, ja ottamaan käyttöön rokotusstatuksen rutiinitarkastukset.

Rokotuskattavuuden säilyttämiseksi ja lisäämiseksi EU-maissa Euroopan komissio lisäksi

Yhteinen rokotusohjelma

Komissio vahvistaa tukeaan kansallisille rokotusten kattavuutta lisääville toimille muun muassa yhteisen rokotusohjelman avulla. Ohjelma saa rahoitusta EU:n terveysohjelmasta (3,55 miljoonaa euroa).

Vuonna 2018 käynnistetyllä ohjelmalla torjutaan rokotevastaisuutta ja pyritään lisäämään rokotuskattavuutta EU:ssa. Sitä koordinoi INSERM (Ranska), ja mukana on 20 yhteistyökumppania (joihin kuuluu 17 EU-maata ja 3 EU:n ulkopuolista maata).

Ohjelmassa pyritään vahvistamaan kansallisten neuvoa-antavien ryhmien yhteistyötä. Tarkoituksena on lisätä luottamusta uusien rokotteiden käyttöönottoa koskevaan päätöksentekoon.

Rokotuksia käsittelevä yhteenliittymä

Rokotuksia käsittelevä yhteenliittymä perustettiin keväällä 2019. Se kokoaa yhteen eurooppalaisia terveydenhuoltoalan työntekijäjärjestöjä ja alan opiskelijajärjestöjä. Yhteenliittymä tukee rokotuksia käsittelevän paikkansapitävän tiedon antamista yleisölle. Lisäksi se pyrkii torjumaan rokotuksiin liittyviä myyttejä ja edistämään tiedon- ja kokemustenvaihtoa.

Euroopan rokotustietoportaali (EVIP) avattiin Euroopan rokotusviikolla 2020. Rokotustietoportaalissa on tarjolla selkeää, objektiivista ja ajantasaista tietoa rokotuksista ja rokotteista, niiden hyödyistä ja turvallisuudesta sekä lääketurvatoiminnan eri vaiheista.

Lisätietoa