Rokotukset

Yleiskatsaus

Rokotteilla ihmiset saadaan vastustuskykyisiksi virusten tai bakteerien aiheuttamille sairauksille, ja rokottaminen on kiistämättä eräs kustannustehokkaimmista käytössä olevista kansanterveystoimista. Rokotteet ovat paras puolustuskeino ehkäistävissä olevia, vakavia ja toisinaan tappavia tartuntatauteja vastaan.

Rokottaminen on yksi tärkeimmistä 1900-luvulla kehitetyistä terveydenhoidollisista toimenpiteistä, ja se on merkittävin tautien ennaltaehkäisykeino. Yleisesti käytössä olevan rokottamisen ansiosta isorokko on hävinnyt kokonaan, polio häädetty Euroopasta ja monet muut taudit hävitetty lähes täysin.

Nykyään rokotetaan vuosittain yli 100 miljoonaa lasta tauteja, kuten kurkkumätää, jäykkäkouristusta, hinkuyskää, tuberkuloosia, poliota, tuhkarokkoa ja hepatiitti B:tä, vastaan. Maailmanlaajuisesti rokotuksilla ehkäistään noin 2,5 miljoonaa kuolemantapausta joka vuosi. Lisäksi rokotukset vähentävät tautien hoitokustannuksia (ml. mikrobilääkehoidot virusinfektioihin).

Rokotevastaisuus

Terveysalan asiantuntijat ovat huolissaan siitä, että kansalaisten luottamus rokotuksia kohtaan hiipuu maailmanlaajuisesti ja rokotevastaisuudesta on tullut merkittävä kansanterveydellinen haaste. Rokotevastaisuudella tarkoitetaan rokotteen hidasta hyväksymistä tai rokotuksesta kieltäytymistä, vaikka rokotuspalveluja on tarjolla. Rokotevastaisuuteen vaikuttavia tekijöitä ovat madaltunut riskinsieto, luotettavan tiedon puute, erot uusien rokotteiden arvioinnissa ja käyttöönotossa, mediakiistat sekä propaganda.

Rokotevastaisuuden seurauksena monissa Euroopan maissa leviää parhaillaan tuhkarokkoepidemia, joka olisi ollut ehkäistävissä. Mikä vielä pahempaa, tauti on leviämässä nyt Euroopasta muualle maailmaan. Joissakin EU-maissa on korkea pitkäaikaisen polioepidemian riski, mikä paitsi vaarantaa Euroopan aseman poliovapaana alueena myös vaikeuttaa maailmanlaajuisen polion hävittämistä koskevan ohjelman tavoitteiden saavuttamista. Kausi-influenssarokotuskattavuus valtaosassa EU-maita on huomattavasti alle sovitun 75 %:n tavoitteen ikääntyneen väestön keskuudessa, vaikka rokotuksilla ehkäistään EU:ssa jopa 37 000 kuolemantapausta vuosittain.

EU:n tason toimet

Rokotuspolitiikka kuuluu kansallisten viranomaisten toimivaltaan. Euroopan komissio kuitenkin tukee EU-maita niiden toiminnan ja ohjelmien koordinoimisessa. Rokotusten määrän säilyttämiseksi ja lisäämiseksi EU-maissa Euroopan komissio:

Tiiviimpi EU-yhteistyö

Terveyden ja elintarviketurvallisuuden pääosasto järjesti toukokuussa 2017 EU-tason rokotusyhteistyötä käsittelevän työpajan, jossa tarkasteltiin sitä, miten EU:n tason yhteistyöllä voidaan lisätä rokotekattavuutta, puuttua rokotepulaan ja tehostaa tavanomaisia rokotusohjelmia. Tilaisuudessa oli 121 osallistujaa, jotka edustivat EU-maita, Euroopan komissiota, Euroopan lääkevirastoa, Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskusta, Euroopan parlamenttia sekä tärkeimpiä kansainvälisiä järjestöjä (WHO, UNICEF), rokotteiden valmistajia ja terveydenhuollon ammattilaisia.

Rokotevastaisuutta koskeva yhteinen ohjelma

Komissio vahvistaa tukeaan kansallisille rokotusten kattavuutta lisääville toimille muun muassa yhteisen rokotusohjelman avulla. Ohjelma saa rahoitusta EU:n terveysohjelmasta (3 miljoonaa euroa).

Vuoden 2018 aikana käynnistettävällä yhteisellä ohjelmalla torjutaan rokotevastaisuutta. INSERM (Ranska) ja 23 maata (joista 20 on EU-maita) koordinoivat ohjelmaa yhdessä. Ohjelman tavoitteena on rokotekattavuuden parantaminen EU:ssa seuraavin keinoin:

  • rokotustietojärjestelmien yhteentoimivuuden tehostaminen valvontavalmiuksien ja rokotekattavuuden parantamiseksi
  • Euroopan laajuisen MPR-rokotekattavuuden toteutettavuuden testaaminen tutkimalla rokotustietoja puutteiden tunnistamiseksi
  • eurooppalaisten muistutus- ja takaisinkutsujärjestelmien arviointi
  • rokotteiden saannin ja varastojen hallinnan tehostaminen (yhdenmukaistus ja kartoitus)
  • rokotetarpeita ja rokotteiden hankintaa koskevien menettelyjen ja menetelmien kehittäminen
  • rahoitusjärjestelmän analysointi ja arviointi kestävien hankintojen ja varastojen takaamiseksi
  • suunnitelman kehittäminen muutosten ennakoimiseksi rokotesuosituksissa ja -kysynnässä
  • tietovarastokonseptin kehittäminen rokotteiden jakamista varten EU:n alueella
  • yhteistyöfoorumin perustaminen tutkimus- ja kehitystyön painopisteiden määrittämiseksi
  • nykyisten priorisointityökalujen (esim. WHO R&D Blueprint, CEPI, UK Vaccine Network, EC/IMI, BARDA, GHIT-rahasto) kartoitus
  • menettelyjen tarkastelu rahoituksen saannin parantamiseksi ja tutkimusyhteistyön lisäämiseksi koko arvoketjussa
  • järjestelmällisen yleiskuvan ja analyysin kehittäminen tämänhetkisestä rokotevastaisuudesta, rokotustoimista ja parhaista rokotuskäytännöistä
  • kestävien järjestelmien kehittäminen sellaisen tutkimuksen analysointia varten, joka käsittelee korkean rokotekattavuuden estäviä/mahdollistavia tekijöitä, parhaita käytäntöjä ja saatuja kokemuksia
  • sosiaalisesta mediasta ja verkkolähteistä kerätyn tiedon tarjoaminen ja analysointi kansalaisten rokotteita kohtaan kokeman luottamuksen seuraamiseksi.

Yhteisessä ohjelmassa pyritään vahvistamaan kansallisten neuvoa-antavien ryhmien yhteistyötä. Tarkoituksena on lisätä luottamusta uusien rokotteiden käyttöönottoa koskevaan päätöksentekoon.

Seuraavat vaiheet

Tulevissa rokotuksia koskevissa EU-aloitteissa voitaisiin käsitellä digitalisaation ja sosiaalisen median kasvavan vaikutuksen yhteyttä rokotevastaisuuteen ja tehdä rokotteisiin liittyvä tapaustutkimus valeuutisten torjumisesta EU:ssa. Yhdenmukaisempi rokotussuunnitelma voisi lisäksi auttaa kasvattamaan luottamusta rokotusohjelmia ja rokotteita kohtaan.

Lisätietoa