Sosiaaliset tekijät ja terveyserot

Maahanmuuttajien terveys

EU:n toimet maahanmuuttokriisiin vastaamiseksi määritellään Euroopan muuttoliikeagendassa. EU kohdensi kriisin ratkaisemiseen vuosina 2015 ja 2016 yli 10 miljardia euroa.

Ehdotuksia EU:n lainsäädännön uudistamiseksi

Euroopan komissio hyväksyi kesäkuussa 2016 EU:n ulkopuolisten maiden kansalaisten kotouttamista koskevan toimintasuunnitelman, jossa ehdotetaan myös monia terveysalan toimia. Lisäksi komissio antoi ehdotuksen EU:n sinistä korttia koskevan direktiivin uudistamisesta. Tavoitteena on auttaa EU:ta houkuttelemaan muun muassa terveysalalle korkean osaamistason työntekijöitä EU:n ulkopuolelta ja saamaan heidät jäämään EU:hun. Ehdotettujen muutosten myötä myös pakolaiset voisivat hakea sinistä korttia.

Heinäkuussa 2016 komissio antoi ehdotuksia Euroopan yhteisen turvapaikkajärjestelmän uudistamiseksi. Uudistuspakettiin sisältyi myös kolme maahanmuuttajien terveydenhuoltoon vaikuttavaa säädöstä:

  • turvapaikkamenettelyasetus
  • aseman määrittelyä koskeva asetus
  • vastaanotto-olosuhteita koskeva direktiivi.

Terveydenhuolto

Komission ensisijaisena tavoitteena on tukea maita, joihin saapuu paljon maahanmuuttajia. Useimmat tulijoista ovat EU:hun saapuessaan terveitä, mutta heidän terveydentilaansa voivat vaikuttaa ennen matkaa ja matkan aikana vallinneet olosuhteet ja tapahtumat. He voivat esimerkiksi olla fyysisesti uupuneita ja äärimmäisen stressaantuneita taikka kärsiä nestehukasta tai kylmyydestä. Fyysiseen terveydentilaan ja mielenterveyteen voivat vaikuttaa myös puutteelliset asuinolosuhteet, epäterveelliset elämäntavat tai krooniset sairaudet.

  • Mitä EU tekee tilanteen korjaamiseksi? EU antaa taloudellista tukea haavoittuvassa asemassa olevien maahanmuuttajien terveydenhuollon parantamiseen, maahanmuuttajien ottamiseen kansallisen terveydenhuollon piiriin ja terveydenhuollon ammattilaisten koulutukseen.
  • EU auttaa suuria tulijamääriä vastaanottavia EU-maita ratkaisemaan terveyshaasteita ja edistää terveydenhuollon hyvien käytäntöjen jakamista.
  • EU koordinoi toimintaa terveysturvakomitean kautta muun muassa seuraavin tavoin: 
    • suurimpien vaikutusten kohteena olevien EU-maiden rokotteita ja muita terveydenhuoltotarvikkeita koskevien pyyntöjen kokoaminen ja avun hankkiminen muista EU-maista
    • tartuntatautien seurannan parantaminen varhaisvaroitus- ja reagointijärjestelmän avulla 
    • terveysasioista sekä pelastuspalvelusta ja turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastoista vastaavien kansallisten yhteyspisteiden yhteistyön lisääminen.
  • EU tekee yhteistyötä Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskuksen, Maailman terveysjärjestön Euroopan aluetoimiston ja Kansainvälisen siirtolaisuusjärjestön kanssa, jotta EU-maiden ja pakolaisten tarpeet voitaisiin tunnistaa paremmin ja niihin voitaisiin vastata tehokkaammin.
  • EU kehittää terveydenhuollon ammattilaisten koulutusohjelmia. Ohjelmilla autetaan ammattilaisia perehtymään sairauksiin, joita he eivät tunne entuudestaan, sekä annetaan tietoa maahanmuuttajien kulttuureihin ja erityistarpeisiin liittyvistä seikoista.
  • EU on kehittänyt henkilökohtaisen terveyskertomuksen ja siihen liittyvän käsikirjan terveysalan ammattilaisille. Tavoitteena on auttaa terveydenhuoltohenkilöstöä kartoittamaan maahanmuuttajien ja pakolaisten terveyshistoriaa ja selvittämään heidän välittömät tarpeensa.

Kehityshankkeet

EU on vuodesta 2003 lähtien pyrkinyt vähentämään terveydenhuoltoon liittyvää eriarvoisuutta ja ratkomaan muun muassa maahanmuuttajien terveyteen liittyviä ongelmia. Se on toteuttanut hankkeita, joissa on kartoitettu terveyseroja ja terveydenhuollon saatavuutta sekä autettu maahanmuuttajia pääsemään kansallisten terveydenhuoltojärjestelmien piiriin.