Health security and infectious diseases

Seuranta ja varhaisvaroitukset

Sairastuvuus tartuntatauteihin on EU:ssa viime vuosikymmeninä yleisesti ottaen vähentynyt tai pysynyt vakaana. EU-maissa vain pieni osa kuolemista johtuu nykyisin tartuntataudeista ja suurin osa esimerkiksi syövästä ja sydän- ja verisuonitaudeista. Kuten koronaviruspandemia on osoittanut, tartuntataudit voivat kuitenkin edelleen aiheuttaa vakavia kansanterveyshaasteita. Globalisoituneessa maailmassa taudit voivat levitä nopeasti maasta toiseen.

Jotta terveysuhkat havaittaisiin varhaisessa vaiheessa, tarvitaan jatkuvaa ja tehokasta seurantaa sekä varhaisvaroitus- ja reagointimekanismeja. Tätä varten EU on luonut rakenteita, jotka mahdollistavat nopean tietojenvaihdon EU-maiden kansanterveysviranomaisten ja Maailman terveysjärjestön kaltaisten elinten välillä.

Tartuntatautien ja muiden terveysuhkien seuranta

EU kerää valvontajärjestelmillään tietoa, jota hyödynnetään tartuntatautien seurannassa. Näin voidaan havaita tautiesiintymät varhaisessa vaiheessa sekä yksilöidä riskitekijät ja tarvittavat toimet. Järjestelmistä saadaan tietoa ennaltaehkäisevien ohjelmien toimien priorisointiin, suunnitteluun, toteutukseen ja resurssien kohdentamiseen sekä ohjelmien ja valvontatoimien arviointiin.

Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksellä 2119/98/EY perustettiin ensimmäinen tartuntatautien epidemiologisen seurannan ja valvonnan verkosto.

Päätös 2119/98/EY kumottiin ja korvattiin 22.10.2013 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksellä 1082/2013/EU valtioiden rajat ylittävistä vakavista terveysuhkista. Uudella päätöksellä perustettiin uudistettu verkosto tartuntatautien ja niihin liittyvien erityisten terveysnäkökohtien epidemiologista seurantaa varten. Verkosto kokoaa yhteen komission, Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskuksen (ECDC) ja kansallisen tason toimivaltaiset viranomaiset, jotka vastaavat epidemiologisesta seurannasta. Verkoston toiminnasta ja koordinoinnista vastaa ECDC.

Päätöksen 1082/2013/EU nojalla komissio voi laatia päivitettävän luettelon tartuntataudeista ja niihin liittyvistä terveysnäkökohdista, kuten mikrobilääkeresistenssistä. Näin varmistetaan, että ne kuuluvat epidemiologisen seurannan verkoston piiriin. Komissio myös vahvistaa kunkin tartuntataudin tapausmäärittelyt, joita EU-maat käyttävät seurannassa ja ECDC:lle toimittamissaan raporteissa. Niillä varmistetaan kerättyjen tietojen vertailukelpoisuus ja yhteensopivuus unionin tasolla.

Tartuntatautien luettelo tarkistettu

Komissio hyväksyi kesäkuussa 2018 täytäntöönpanopäätöksen, jolla saatettiin ajan tasalle luettelo noin 50 tartuntataudista, jotka kuuluvat EU:n epidemiologisen seurannan verkoston piiriin. Luetteloon päivitettiin äskettäin ilmaantuneita tai uudelleen ilmaantuneita tartuntatauteja, kuten chikungunya, denguekuume, Lymen neuroborrelioosi ja zikainfektiot. Päätöksellä tarkistettiin myös useiden muiden tartuntatautien tapausmäärittelyjä ja niihin liittyviä terveysnäkökohtia, kuten mikrobilääkeresistenssiä ja hoitoon liittyviä infektioita. Luettelo on viimeisimpien tieteellisten tietojen mukainen, ja ECDC:n asiantuntijat ovat auttaneet sen koonnissa. Luettelo vastaa Maailman terveysjärjestön (WHO) luokituksia.

Muiden terveysuhkien suuntausten ja riskiprofiilin muutosten havainnointi edellyttää toisenlaista seurantaa. Komissio pitää yhteyttä terveysasioita käsitteleviin EU:n virastoihin ja EU-maiden viranomaisiin varmistaakseen, että valmiussuunnitelmat kehittyvät vastaamaan muuttuvia uhkia.

Varhaisvaroitus- ja reagointijärjestelmä

Päätöksen 1082/2013/EU 8 artiklalla perustetun tartuntatautien ehkäisyn ja valvonnan varhaisvaroitus- ja reagointijärjestelmän avulla voidaan nopeasti lähettää varoituksia vakavista valtioiden rajat ylittävistä terveysuhkista koko EU:n laajuisesti. Luottamuksellisen ja verkkopohjaisen järjestelmän avulla Euroopan komissio ja EU-maiden nimeämät varhaisvaroitus- ja reagointijärjestelmästä vastaavat toimivaltaiset viranomaiset voivat olla jatkuvassa yhteydessä toisiinsa. EU-maat voivat lähettää varoituksia, jakaa tietoa ja koordinoida kansallisia toimia, jotta rajat ylittäviin vakaviin uhkiin voidaan vastata nopeasti ja turvallisesti.

Järjestelmän omistaa Euroopan komissio ja sen tietoteknisen alustan toiminnasta vastaa ECDC. Varhaisvaroitus- ja reagointijärjestelmää on käytetty varoitusten lähettämiseen, tiedonvaihtoon ja toimien koordinointiin monien tartuntatautien (esim. SARS, A(H1N1)-influenssapandemia, ebolavirus, zikavirus, covid-19) esiintymisen ja leviämisen yhteydessä.

Komission täytäntöönpanopäätöksessä 2017/253 (13.2.2017) vahvistetaan varhaisvaroitus- ja reagointijärjestelmään liittyvät ilmoitusmenettelyt, joilla varmistetaan valtioiden rajat ylittäviä terveysuhkia koskeva tiedonvaihto, kaikkien tahojen kuuleminen ja reagointitoimien koordinointi.

Milloin ja miten järjestelmä aktivoidaan

Varhaisvaroitus- ja reagointijärjestelmästä vastaavat toimivaltaiset viranomaiset tai Euroopan komissio antavat varoituksen, kun valtioiden rajat ylittävä vakava terveysuhka

  • on epätavallinen tai odottamaton kyseiseen paikkaan ja aikaan nähden
  • aiheuttaa merkittävää sairastuvuutta tai kuolleisuutta tai kasvaa nopeasti 
  • ylittää kansalliset reagointivalmiudet ja vaikuttaa useampaan kuin yhteen EU-maahan 
  • saattaa edellyttää koordinoituja toimia EU:n tasolla

Varoitukset lähetetään viimeistään 24 tunnin kuluttua siitä, kun EU-maa tai komissio on saanut tiedon uhasta. Komissio tiedotti esimerkiksi uhasta, joka nyt tunnetaan koronavirustautia aiheuttavana SARS-CoV-2-viruksena, jo 9.1.2020 – vain päiviä sen jälkeen, kun Kiina oli ilmoittanut tuntemattomasta viruksesta.

Varhaisvaroitus- ja reagointijärjestelmän käyttö voi edellyttää sellaisten henkilötietojen vaihtoa, jotka mahdollistavat tartunnan saaneiden ja mahdollisesti altistuneiden henkilöiden tunnistamisen (ns. kontaktien jäljitystiedot). Henkilötietojen käsittelyssä noudatetaan voimassa olevaa tietosuojalainsäädäntöä (Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukset (EU) 2016/679 ja (EU) 2018/1725). Niiden lisäksi komissio antoi kesäkuussa 2017 suosituksen (EU) 2017/1140 henkilötiedoista, joita saa vaihtaa varhaisvaroitus- ja reagointijärjestelmän kautta.

Varhaisvaroitus- ja reagointijärjestelmän parannukset

Varhaisvaroitus- ja reagointijärjestelmää on uudistettu siten, että tilannetietoisuutta voidaan lisätä rajat ylittävän terveysuhkan tullessa esiin. Uusi versio on ollut täysin toimintavalmis marraskuusta 2019.

Alustalle on lisätty seuraavat uudet moduulit ja toiminnot:

  • Valmius- ja riskiviestintämoduuli, jossa voidaan jakaa asiakirjoja, kansallisia suunnitelmia ja strategioita
  • Tilannetietoisuusmoduuli, jossa on tiettyihin tapahtumiin liittyvää taustatietoa sekä toiminto, jonka avulla EU-maat voivat jakaa tapausten määrän ja tarvittavia lisätietoja jäsennellysti taulukkomuodossa

Yksi uudistuksen keskeisistä tavoitteista oli liittää järjestelmä muihin EU:n hälytysjärjestelmiin. Tällä hetkellä varhaisvaroitus- ja reagointijärjestelmä on liitetty seuraaviin hälytysjärjestelmiin: 

Lähivuosina on tarkoitus liittää järjestelmä muihinkin EU:n hälytys- ja tietojärjestelmiin, jotta mahdollistetaan suora viestintä ja yhteistyö eri alojen välillä.