Health security and infectious diseases

Riskinarviointi

Rajat ylittäviin terveysuhkiin reagoitaessa tehdään ensin riskinarviointi. On tärkeää tietää

  • alkuperä: mikä on tautiesiintymän aiheuttanut tauti tai kemikaali?
  • tarttuminen: miten se leviää (esim. ilmavälitteisesti, elintarvikkeiden kautta tai hyttysten levittämänä)?
  • seuraukset: mitä se aiheuttaa ihmisen terveydelle (esim. keuhkokuume)?
  • tappavuus: kuinka vakava tauti on – onko se tappava?

Vastaukset näihin kysymyksiin määrittävät sen, mihin vastatoimiin voidaan ryhtyä. Kohtaamamme taudit voivat olla myös kokonaan uusia, kuten covid-19. Silloin vastatoimia on suunniteltava jo ennen kuin tiedetään vastaukset yllä oleviin kysymyksiin.

Valtioiden rajat ylittäviä vakavia terveysuhkia koskevan päätöksen (1082/2013/EU) mukaisesti on otettu käyttöön yhteensopivia riskinarviointimenetelmiä. Riskinarvioinnissa hyödynnetään muun muassa EU:n ja kansainvälisten elinten asiantuntemusta, jotta vastatoimia voidaan toteuttaa luotettavan tieteellisen arvioinnin pohjalta.

Mitkä virastot suorittavat riskinarvioinnin?

EU:n tasolla riskinarvioinnin suorittaa

Jos vaadittu riskinarviointi ei osittain tai lainkaan kuulu olemassa olevien EU-virastojen toimivaltaan, komissio laatii tapauskohtaisen riskinarvioinnin. Esimerkiksi rajat ylittävän kemiallisen uhkan ilmetessä terveys- ja ympäristöriskejä sekä kehittymässä olevia riskejä käsittelevän tiedekomitean (SCHEER) on annettava arviointi kansanterveydelle aiheutuvista riskeistä.

Kun kyseessä on kansainvälinen kansanterveysuhka, riskinarvioinnissa on otettava huomioon kaikki tarpeelliset tiedot, joita muut elimet, erityisesti Maailman terveysjärjestö (WHO), ovat mahdollisesti toimittaneet.