Health security and infectious diseases

Valmius- ja reagointisuunnittelu

Euroopan komissio on ehdottanut uutta terveysturvakehystä, jolla tarkistetaan nykyistä oikeusperustaa (päätös 1082/2013/EU). Koronaviruspandemian torjunnasta saatujen kokemusten pohjalta uudella järjestelmällä vahvistetaan EU:n koordinointia ja sen virastojen roolia valmius- ja vastatoimien koordinoinnissa.

Kunnes uusi lainsäädäntö hyväksytään, EU:n tason terveysuhkien seuranta-, varhaisvaroitus-, arviointi- ja reagointivalmiuksien vahvistamiseen sovelletaan valtioiden rajat ylittäviä vakavia terveysuhkia koskevassa päätöksessä 1082/2013/EU säädettyä kehystä valmius- ja reagointisuunnittelun koordinoinnista.

Päätöksessä

  • tuetaan valmius- ja reagointisuunnittelua koskevien parhaiden käytäntöjen ja kokemusten vaihtoa
  • luodaan perusta kansallisten suunnitelmien kehittämiselle erilaisten terveysuhkien varalta (esim. influenssapandemian kaltaiset tartuntataudit ja muut biologisten tai tuntemattomien aineiden aiheuttamat uhat, kemikaalionnettomuudet, luonnonilmiöt ja tahallisesta toiminnasta johtuvat uhat)
  • huolehditaan kansallisten suunnitelmien yhteensopivuudesta analysointi- ja viestintävälineiden sekä koordinaatiomekanismien avulla
  • tuetaan WHO:n kansainvälisen terveyssäännöstön (IHR) ydinvalmiusvaatimusten täytäntöönpanoa kansanterveysuhkien havaitsemisessa, arvioinnissa ja raportoinnissa sekä niihin reagoinnissa.

EU vahvistaa kriisivalmiutta esimerkiksi säännöllisillä harjoituksilla, joilla testataan EU:n ja EU-maiden olemassa olevia reagointisuunnitelmia. EU:n terveysohjelma tukee kriisivalmiutta tarjoamalla koulutusta ja harjoituksia sekä edistämällä kokemusten, ohjeiden ja menettelyjen jakamista EU-maiden kesken. Harjoituksilla varmistetaan, että kansalliset viranomaiset ja instituutiot kykenevät työskentelemään sekä keskenään että yhdessä komission kanssa ja jakamaan tietoa kriisitilanteissa.

Kuluttaja-, terveys-, maatalous- ja elintarvikeasioiden toimeenpanovirasto (Chafea) on hallinnoinut valmius- ja reagointihankkeita vuodesta 2003 lähtien.

Lisäksi päätöksen N:o 1082/2013 5 artikla sisältää säännöksiä lääketieteellisten vastatoimien yhteishankinnasta, jolla varmistetaan hyvä valmiustaso ja keino tukea koordinoitua reagointia terveysuhkiin.

Lääketieteellisten vastatoimien yhteishankinta: valmiuden varmistaminen

Influenssapandemia (H1N1) vuonna 2009 osoitti puutteita EU-maiden kyvyssä hankkia rokotteita ja lääkkeitä. Siksi EU:n neuvosto pyysi Euroopan komissiota kehittämään lääketieteellisten vastatoimien yhteishankintamekanismin, jolla tuettaisiin influenssapandemiarokotteiden oikeudenmukaista ja tasapuolista saatavuutta ja jakelua tulevaisuudessa.

Komissio hyväksyi lääketieteellisiä vastatoimia koskevan yhteishankintasopimuksen 10.4.2014. Yhteishankintasopimuksen oli huhtikuussa 2020 allekirjoittanut 37 maata, joihin kuuluvat kaikki EU- ja ETA-maat sekä Yhdistynyt kuningaskunta, Albania, Montenegro, Pohjois-Makedonia, Serbia, Bosnia ja Hertsegovina sekä Kosovo*.

Sopimuksessa määrätään vapaaehtoisesta järjestelystä, jonka avulla osallistuvat EU-maat ja EU:n toimielimet voivat yhdessä hankkia lääketieteellisiä vastatoimia erilaisia valtioiden rajat ylittäviä terveysuhkia varten. Vastatoimia ovat esimerkiksi rokotteet, viruslääkkeet ja muut hoidot. Sopimuksessa vahvistetaan yhteiset säännöt yhteishankintamenettelyjen järjestämiselle:

  • määritellään menettelyn käytännön järjestelyt
  • määritellään menettelyjen valinnassa sovellettava päätöksentekoprosessi
  • organisoidaan tarjousten arviointi ja hankintasopimuksen myöntäminen.

Yhteishankintajärjestelyn tavoitteena on parantaa EU-maiden valmiuksia torjua vakavia rajat ylittäviä terveysuhkia. Sillä turvataan tiettyjen lääketieteellisten vastatoimien tasapuolisempi saatavuus sekä parempi toimitusvarmuus ja hintatasapaino yhteishankintasopimukseen osallistuville EU-maille. Yhteishankintamenettely voidaan aloittaa, jos komissio ja vähintään neljä EU-maata äänestävät sen puolesta ja osallistuvat siihen.

Kansanterveyden ja vakavan rajat ylittävän uhkiin varautumisen kannalta voidaan pitää merkittävänä, että komissio ja noin puolta Euroopan väestöstä edustavat EU-maat allekirjoittivat maaliskuussa 2019 puitesopimukset influenssapandemiarokotteiden valmistuksesta ja toimituksesta.

*Tämä nimitys ei vaikuta asemaa koskeviin kantoihin, ja se on YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1244/1999 ja Kansainvälisen tuomioistuimen Kosovon itsenäisyysjulistuksesta antaman lausunnon mukainen.

Lisätietoja: